maanantai 6. tammikuuta 2014

Pehmoisia unia

Väsynyt moiks..

Viime yönä tuli taas valvottua liian pitkään ja huomenna jatkuu työt eli pitäisi mennä kuudelta aamulla lenkille ja olla skarppina koko päivän. Miten se onnistuu, kun on herännyt kahdeltatoista, we'll see.

Menin siis vähän ennen kolmea nukkumaan, kun olin siivonnut koko kämpän ja vaihtanut lakanat. Näyttää kivalta, kun on siistiä, joten miten kummassa kämppä aina sotkeentuukin. Oli myös kasa vanhoja lehtiä, mainoksia ja reseptivihkoja poimittu kaupasta, niin selasin ne läpi ja leikkasin kaikki kivat sanat, tekstit, kuvat ja reseptit talteen leikelaatikkooni.

Voi kun olisikin kiva joskus alkaa toteuttaa niitä reseptejä ! Varmasti jonain päivänä, kun asunnosta löytyy baarikeittiö tai avokeittiö. Tuolla nykyisessä keittokopperossa ei tee mieli tehdä paljon mitään.


Keittokoppero. Kuvat ovat vähentyneet vain tuohon sivukaapilliseen. Vasemmalta puolelta löytyy tiskikaappi ja pesuallas.

Kuvassa nukkumista edustaa Vilperi-poika.

Pitikin puhua siitä, kun laitoin uudet äiti-muorilta jouluna saadut pussilakanat sänkyyn. Oi että mikä tunne, kun vedin uudelta tuoksuvan pussilakanalla päällystetyn peiton leukaan asti ja halasin uudelta tuoksuvaa tyynyä. Siitä tuli hykerryttävä tunne.

Muisto lapsuuden joulusta, kun joskus sai uudet pussilakanat pukilta lahjaksi. Sama juttu on puhtaalta tuoksuvien lakanoiden kanssa. Mietin tovin ennen nukahtamista, mistä se tunne johtuu, mutta sitten keksin sen. Lapsuudenkodissa äiti laittoi uudet ja puhtaalta tuoksuvat pussilakanat sänkyyn joskus huomaamatta ja illalla sai kivan pienen yllätyksen: tuoksun, ihanan puhtaat lakanat.
Se hykerryttävä tunne on peräisin lapsuuden turvallisuudentunteesta ja hyvän olon tunteesta. <3


Voisi juoda kahvia, että heräisi ja tuunata pilttipurkeista maustepurkkeja, kun sellaisenkin ajatuksen eilen sain. Voisi jopa tehdä Unelmien koti-postauksen vielä myöhemmin tänä iltana. Vain mielikuvitus on rajana! (Eli rajoja ei ole, katsotaan, mitä löytyy!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...