No niin, takaisin sorvin ääreen! Siinähän menikin lähes kolme viikkoa ja kuvia on sillä välin kertynyt sekä jaettavia sekä ei-jaettavia asioita. Tämän kuvan otin matkalla Jokerilla Lanternaan 25. marraskuuta. Lanternassa etsiydyin Rustaan uutta juomapulloa ostamaan.
Etsin tällaisen kahden litran pullon, jonka pitäisi kattaa päivittäinen vedenjuontimäärä. Tosi monena päivänä pystyinkin lipittämään vettä pari litraa tämän pullon avulla, mutta joinain päivinä se on jäänyt enemmän tai vähemmän vajaaksi. Olisin halunnut kauniin vaaleansini-vaaleanpuna-liukuvärjätyn pullon, mutta Rustassa oli vain neljä tylsää yksiväristä vaihtoehtoa. Seuraavana päivänä työkaveri kertoi, että Jumbon Lifessa olisi ollut sellainen kiva liukuvärjätty. No enpä käy pahemmin Jumbossa, enkä tiennyt tällaisia pulloja Lifessa myytävän, kun en ole koskaan Lifessa käynytkään.
Toinen kuva on Karhupuistosta. Lumi tuli ja lunta tuli paljon PALJON enemmän tällä viikolla.
Hän on ehkä suloisin <3
Yritys oli hyvä eräänä päivänä yrittää lukea enemmän tätä lehteä ja kaikki muutkin haalimani terveystietopakettilehdet. Haaveena on koko ajan lukea enemmän, niin kuin luin nuorena.
Yksi ja ainoa lahja eräälle henkilölle tuli paketoitua yhtenä päivänä. Oli jo yli kuukauden päivät tämä pyörinyt mielessä ja kun tämä henkilö kertoi tehneensä jo tontun töitä, niin hain tämän paketin sisällön kaupasta kuleksimasta.
Meidän iltamenot. Kisse makoilee sylissä eikä päästä omistajaa käymään vessassa.
Joka viikonloppu olen nyt käynyt uimassa. Viimeksi uin 1000 metriä sekä kävin viisi kertaa kylmäaltaassa, viimeisenä kertana ennen pesulle ja saunaan menoa olin kylmäaltaassa kaksi minuuttia. Olen nyt myös aloittanut jo parina aamuna (yhtenä aamuna ei suihku suostunut antamaan kylmää vettä) viileät/kylmähköt parin minuutin aamusuihkut ja on kyllä niin freesi ja kiva olo sen jälkeen. Kylmillä aamusuihkuilla on monta vaikutusta. < tuossa linkki. Ainakin sillä, että olen käynyt nyt viikon välein uimassa ja samalla kylmäaltaassa, niin tuntuu, että se on nostanut sietokykyäni kylmälle ja tänäänkin -4 astetta ulkona tuntui samalta kuin olisi +5 astetta. Ennen olen tosi helposti tuntenut kylmää, enkä ole välittänyt talvesta, mutta nyt tuntuu, että talvi on ihan jees. Tosin ajatus talvesta saattaa muuttua viimeistään helmikuussa, silloin voisi joutaa jo pois. Jos nyt jo kylmänsieto on noussut, niin mitäpä tapahtuu, jos jatkan joka aamu heti herättyä kylmähkössä suihkussa käymistä, ken tietää. Infoan seuraavan kuun puolivälissä tuloksista. Lisäksi heti herättyä on helpoin mennä kylmään suihkuun, kun aivojen rationaalinen puoli ei ole ns. vielä herännyt.
Ja kuvan tarina. Töölön uimahallissa myydään ihan parhaimpia ja tuoreita lämpimiä isoja voisilmäpullia. Sillä ja kahvilla oli hyvä jatkaa kylmää talvipäivää.
Samana päivänä, kun kävin uimassa, kävin myös Amos Rexissä piipahtamassa. Ja tulin viidessä minuutissa ulos. Ei inspiroinut minua, oli tylsä. Luulin, että se olisi yhtä hieno kuin ihan ensimmäinen näyttely, mutta eipä ollut. Vielä on monia näyttelyitä tällä hetkellä, jotka olisi kiva kokea.
Pitkästä aikaa eräänä päivänä kävin Hakaniemessä ja huomasin harmikseni K-Marketin toiselta linjalta kadonneen. Sen kuului olla siinä! Tämä piparitalo (luultavasti jo syöty) oli Kanniston ikkunassa.
Kissalle hankin hintavan talviasun ja sen jälkeen vasta tuli mieleen, että olisi pitänyt vain käydä kirpparilta ostamassa vauvan vanha potkupuku, koska hankin kissalle juurikin reppumatkoja ja ulkoilua varten vaatteen, ettei kylmettyisi. Ostin myös vihdoin ja viimein uuden Nautilus-repun, kun vanha reppu alkoi jo hajota käsiin ja oli jo muutamaan kertaan hihna korjattu.
Kissan mielipide siitä, että pitäisi jo mennä nukkumaan, kun on jo sängyssä. Sitten se lussukka kävi nukkumaan kättä vasten. Tykkää tuo kisuli olla jatkuvasti lähellä. Tai no tälläkin hetkellä hän on haistelemassa eteisen mattoa, mutta kohtapian, kun sänkyyn putkahdan, niin hänkin viereen retkahtaa.
Viime viikon tiistaina näin kaveria ja kävimme Fazerissa syömässä. Edellen harmittaa nostettujen hintojen lisäksi se, että tämän lohileivän päällä on keitetty kananmuna, vaikka ennen oli herkullinen uppomuna ja lisäksi creme fraise-nokare. On laskettu laatua, mutta nostettu hintaa, en ymmärrä.
Syöminkien jälkeen menimme kuikuilemaan, missä ja millainen Stockan uusi jouluosasto on. Se ei ollut enää sisustuskerroksessa, missä se oli ennen majaillut, eikä apteekkikerroksessa (mikä on muutettu Stockan tylsimmäksi kerrokseksi nykyään) vaan kahdeksannessa kerroksessa (kysyin vielä töykeältä asiakaspalvelijalta, missä lienee) ja löytyi tilasta, jonka en tiennyt olevan olemassakaan. Ikään kuin kahdeksas kerros olisi kokenut laajennuksen. Kaikkea kivaa koristetta, kuusta ja valoa sieltä löytyikin, mutta ennen on ollut hienommin aseteltu esimerkiksi valot ja jouluherkkuja on ollut paljon enemmän joulukerroksessa.
Tässä aiempia postauksia Stockmannin jouluosastoista.
Stocka 2020 , Stocka 2018 , Stocka 2017 , Stocka 2016 , Stocka 2015
Alkuperäinen suunnitelmamme tapaamiseen oli mennä Design Districtiin eli pikkuputiikkeja katsomaan lähellä Senaatintoria. Löysimme onneksi yhden ihanan paikan, minkä nimi oli Oma Puoti ja se sijaitsee Katariinankatu 4b:ssä. Olen monesti kulkenut siitä ohi, mutten koskaan aiemmin ollut käynyt sisällä. Kaverin kanssa tulee tehtyä asioita, joita ei herkästi itsekseen tekisi. Ja voi että, mikä aarreaitta se olikaan. Se vaikuttaa ulkoa pieneltä, mutta sisällä on tosi paljon ihasteltavaa. Vietimmekin siellä varmaan tunnin, humps vain! Mietin siellä, että jospa olisi ollut 200 euroa ylimääräistä taskussa, niin olisin kaikille tärkeille ostanut sieltä jotain ihanaa.
Ajattelimme käydä Tuomaan markkinoilla sen jälkeen, mutta se oli ehtinyt mennä kiinni siellä ollessa. Tänään varmaan ehdimme Tuomaan markkinoilla käymään iltasemmalla. Meidän piti alunperin mennä huomenna Porvooseen, mutta koko Porvoon matka piti perua, kerron syyn siihen myöhemmin.
Senaatintorilta kävelin takaisin kotiin. Talven tullen ja skuuttien lähdettyä on ollut tosi helppo vain kävellä kaikkialle. On kivaa kävellä hämärässä/pimeässä, kun katuvalot on ympärillä antamassa valoa. Ja tuntuu, että joka aamu kun on tullut lisää lunta, että siinä kävelyssä bussipysäkille tulee tehtyä päivän treeni, koska illalla tuntuu pyllyssä ja jaloissa, että lihaksia on käytetty.
Tuli otettua talvitakkikin jossain vaiheessa käyttöön.
Kaveri tuli yllärivisiitille viime torstaina. Käytiin pikaisesti kahvilassa, jossa söin pekaanipähkinäkakun (jaa mikä herkuton marraskuu, ei onnistunut). Sitten käppäilimme yhteen pieneen taidegalleriaan Eerikinkadulle. Pikainen näkeminen, mutta on sekin parempi kuin ei mitään.
Jospa joku päivä taas saan kukkia kotiin. En ole varma, kummalla puolella sauna on, Harjun vai Kallion, koska periaatteessa Helsinginkatu erottaa Harjun ja Kallion toisistaan, mutta Harjutori on silti Kallion puolella, vai onko se sittenkin Harjua vai ainoastaan sen niminen. Tiedä ja ota selvää. Tämä on siis joka-aamuinen näky, kun kävelen bussille.
Pitäisi intoutua enemmän värittelemään, kun tätä värityskirjaa toivoinkin. Tein edes tämän söpöläisen tontun väreihin. Vieressä Töölön uimahallin kaunis koristeltu aula.
Viime lauantaina kävin uimassa ja katsomassa Studio Ghiblin uusimman leffan, Poika ja haikara, elokuvateatterissa. Oli erilainen. Haikailin kaverille niitä ekoja seitsemän euron ja yhdeksän euron hintoja, kun Kinopalatsi ilmestyi ekaa kertaa. Tällä hetkellä lipun hinta on 16,50 enkä ymmärrä, miksi hinta on kohonnut yli kaksinkertaiseksi. Kaikki mahdolliset herkutkin ovat nostaneet hintaa. Nykyään pitää miettiä hyvin tarkkaan, mitä oikeasti tarvitsee, eikä enää ostele asioita vain, koska tekee mieli.
Sunnuntaina kävin moikkaamassa kaveria, herkuttelemassa suolaisilla ja makeilla vohveleilla ja edelleen mietin, että vitsi kun pitäisi itsekin hankkia vohvelirauta kotiin. Sillä voi kuulemma tehdä myös banaanilettuja. Lisäksi pelasimme jalkapalloa lapsen kanssa ja lautapelejä.
Tultuani takaisin Helsinkiin sunnuntaina päätin kävellä kotiin ja näin pitkästä aikaa Eläintarhanlahden ja Pitkänsillan valoineen päivineen. On se kyllä kaunis.
Jokerilla Selloon töiden jälkeen! Olen hurahtanut Jungle juice barin smoothieihin. Nyt menee kuukausi, että saan sellaisella jälleen herkutella. Tässä kokeilen Xmas cookie smoothieta, vai mikä oli nimeltään. Oli ihan jees. Usein otan Silver fox - nimisen tai katson, mikä olisi joku uusi kokeilemisen arvoinen. Useimmiten tykkään niistä, joissa on heraa (tähänkin lisäsin heraa, kun oli ilmainen lisäboosti sovelluksessa) tai lakritsijauhetta tai taatelia. Sellainen hyvänmakuinen, mutta voi silti pitää nälkää loitolla jonkin aikaa. Lähes joka kerta pitää kyllä pyytää vaihtamaan ainesosista omena appelsiiniin.
Tiistaina näin pitkästä aikaa ihanaa ihmistä, jota en ollut nähnyt moniin viikkoihin. On kyllä edelleen ihmisiä, joita en ole nähnyt moniin kuukausiin. Olisipa teleportti, niin voisin jokaisen tärkeän ihmisen kanssa viettää tunnin pari joka viikko. On se tuntikin tosi tärkeä, vaikka hyvän ystävän kanssa se menee hujauksessa. Ihmiset ovat minulle tärkeitä.
Tällä viikolla kävimme työporukan kanssa kirjastoauto Stoorissa, joka oli mielestäni kyllä hienompi kuin Skidi, jossa useimmiten olemme vierailleet. Emme kyllä tarpeeksi usein vieraile kirjastoautossa, mutta oli kyllä todella ihana käydä ja mukava henkilökuntakin.
Tämän viikon torstaina oli julkisen liikenteen lakko suurimmalti osin ja suurin osa onkin varmaan lukenut, millaista se on ollut, kun porukka on valinnut osakseen kävelyn, kimppakyydin, taxin, oman auton tai odottanut sitä harvaa mahdollista bussia jossain tunnin hytisten pysäkillä. Töihin pääsin ja pois hyvin, mutta Hakaniemestä kävelin Punavuoreen, kun minulla oli varattu kampaaja Uudenmaankadulla sijaitsevaan Boho make up and hair (muistin beauty) - kampaamoon.
Noh, nyt kerron, miksi olin allapäin suurimman osan torstai-päivästä. Takautuvina maksettujen työkokemuslisien tultua yli vuoden ajalta joskus elo-lokakuun aikana olin muuttanut verokorttia marraskuuhun ja pienen palkkion tultua muutin sitä uudestaan joulukuuksi. MUTTA kukaan ei ollut minulle kertonut, että minun pitää itse toimittaa ne verokortit palkanlaskentaan. Ilmeisesti minun ei ole pitänyt ennen tehdä muutosverokorttia tai sitten olen aina luullut tai se on ennen mennyt automaattisesti. Tuntui kyllä tosi tyhmältä, että koko joulukuun palkkani meni sille 36 prosentin ylitykselle vain, koska en tiennyt toimittaa hyvin ajoissa tehtyä uutta verokorttia palkanlaskijalle. Toivon vain, etten saa hirveitä veromätkyjä ensi vuonna tämän kömmähdyksen takia. Tämä kuukausi seuraavaan palkkapäivään pitää siis mennä mahdollisimman vähällä eli 500 euroa pienemmällä palkalla. Onneksi joitain laskuja voi siirtää seuraavaan kauteen ja onneksi on joulu eli muutaman päivän saan mennä valmiiseen pöytään. Pari suoraveloittajaa, Bookbeatin ja Spotifyn perusin toistaiseksi, etteivät ne ota yhtäkkistä summaa, kun ei itse huomaa. Saapa aikaa lukea oikeita kirjoja.
Ei tämä oikeasti ole kovin paha asia. Katto pään päällä, uimakortissa kertoja ja bussikortti on voimassa seuraavaan tilipäivään asti. Pitää vain elää pienellä ja onneksi töistä saa ruoan, vaikka työpaikan ruoan hintakin on noussut. Tärkeintä on ostaa kissalle ruokaa. Arkipäivinä minulle riittää, että on puuroa, kahvia, kaurajuomaa, ruisleipää, margariinia ja kananmunia kotona. Vapaapäivinä vain pitää miettiä, mitä sitä söisi.
Olin edelleen allapäin matkalla kampaamoon, mutta heti sinne päästyä allapäisyys katosi ja harmaa päivä muuttui hyvin valoisaksi. Tuntui kuin olisin saapunut aurinkoiseen huoneeseen, mitä se paikka tosiaan olikin. Kirkasvalolamppu tekisi kyllä paljon tällä hetkellä kotonakin. Toisaalta kotona tykkään hämärästä valaistuksesta.
Siellä kampaamossa oli muitakin kampaajia kuin omani, asiakkaita ja jopa mukava pieni office dog, jonka kuvaa en tänne laittanut, mutta oli hauskaa päästä pitkästä aikaan silittelemään ja rapsuttelemaan koiraa. Tosin tuntui, että se oli paljon hennompaa tekoa kuin kissani, jota saa vetää vaikka hännästä, eikä se välitä. Se koira ei minua tuntenut, vaikka tuttavallinen olikin, mutta oli jännää, miten hän käänsi päänsä aina pois ja antoi rapsuttaa kaulasta, kun käteni läheni, kun kissani taas käden lähestyessä puskisi koko päänsä siihen käteen kiinni, että tahtoo mahdollisimman suurelle pinta-alalle kosketusta.
Pitkäaikainen luottokampaajani ensin ihanasti pesi hiukseni, sitten leikkasi kuivat latvat pois ja ryhdisti vähän kuontaloa sekä teki lopuksi kivat kiharat. Turisimme niitä näitä ja oli mukavaa. Tunti tuntuu hänen kanssaan aina 25 minuutilta. Nyt minun pitää kuitenkin yrittää löytää uusi todella taitava ja mukava kampaaja, jonka kanssa kemiat pelaavat, koska tämä nykyiseni muuttaa liian kauas.
Saa ehdottaa helsinkiläisiä kampaajia.
Kävely Punavuoresta takaisin kotiin. Olen jo pitkään halunnut kuvata öistä kaupunkia ja nyt sain siihen pienen tilaisuuden. Haluaisin kyllä vieläkin paremman kameran. Eräällä uudellakin kaverillani on Xiaomi-merkkinen (juu, tämä merkki tekee skuutteja, hassua) kännykkä ja siinä on kamera, jonka kuvanlaatu vastaa ihan järjestelmäkameran kuvanlaatua. Me want! Tosin haluaisin että sellainen kuvanlaatu olisi Samsungilla, koska olen tykästynyt Samsungeihin. Pitääkin ensi kerralla kysyä, josko mentäisiin kuvausmatkalle ympäri kaupunkia.
Eilen pääsimme työporukan kanssa käymään joulun punaisessa ihmemaassa. Kaikilla oli mukavaa ja muutenkin tämä joulumaaksi muutettu tila oli todella puoleensavetävä ja toimii normaalisti kerhotilana. Olisin halunnut jäädä sinne asumaan hetkeksi.
Että sellaiset lähes kolme viikkoa. Nyt on viikonloppu jee! Mitäs kaikkea sitä keksisikään.
