Matkalla nähtyä

Jouluaaton ja joulupäivän jälkeen Tapaninpäivänä kävimme isän luona kahvittelemassa. Sieltä lähtiessä napsaisin ylemmän kuvan. Veimme veljeni Mynämäelle, josta napsaisin alemman kuvan. Jouluaaton jälkeen ja jouluaattonakin on joka päivä paistanut aurinko. Vähän on luntakin ripotellut.

Varsinkin Tapaninpäivänä alkoi pienellä raesateella, kun ystäväni haki minut ajelulle. Ajoimme lentokentälle katselemaan ja myrsky sekä lumipyry vain yltyivät. Näimme yhden koneen nousevan ilmaan. Sen jälkeen ajelimme Ruissaloon ja katselimme pimeässä, kuinka valoisa laiva ajeli vellovassa meressä ohi. Ruissalossa näimme myös ihan valkoisen kanin metsän reunassa ja kaksitoista peuraa pellolla, laskimme ne.

Eilen kävin äidin kanssa hesellä purilaisilla ja kirpputorilla vähän kiertelemässä, kunnes kaverini tuli ja lähdimme kohti Helsinkiä. Matka sujui sutjakkaasti ja kannoin iison ja painavan kassini (salikassini lisäksi) bussin ja metron kautta kämpille. Laskin kassit lattialle, vaihdoin salikamppeet toiseen kassiin ja olin alle viidessä minuutissa ovesta ulkona. Ei kun salille karistamaan joulukiloja! Selasin äidin luona Elloksen luetteloa ja katselin siellä näkyviä treenivaatteita ja odotin kovasti salille pääsemistä. Salikärpänen on iskenyt. Kävin tänäänkin salilla. Voi että sitä raukeuden tunnetta salitreenin ja saunan jälkeen. Ihan huippua!

Olen tosiaan päättänyt aloittaa kunnolla nyt treenaamisen. Ja varsinkin maitosuklaa menee pannaan. Luinkin tänään jostain, mistä johtuu, että mistä finnit ihossa johtuu. Sokerihan ruokkii bakteereja, mutta kun syö suklaata, niin haiman täytyy erittää insuliinia ja kun se joutuu erittämään sitä paljon, niin talirauhaset aktivoituvat. Jotenkin sillain se oli. Mutjoo.

Eilen ostin Afrikan norsu - kahvia. Tämä ei valitettavasti ole niin hyvää kuin odotin. Mutta onpahan maistettu. Nordqvistin Reko ja Gran dia ainakin ovat hyviä ja Löfsbergin (korjatkaa, jos on väärin kirjoitettu!) kahvit :) 

Siivosin tänään kooko kämpän :) Tiskasin, siivosin vaatteet kaappiin, pyyhin tasoilta pölyt ja viuhutin imuria ympäriinsä. Vaihdoin frotee-lakanan sänkyyn. Järjestin yöpöydän laatikon ja kirjahyllyn ja tein tällaisen kollaasin. Siinä olleen kukkajulisteen siirsin toiseen paikkaan. Että nyt on siisti asunto!

Otin psykologian kirjani, varhaiskasvatuksen oppikirjan ja reseptikirjan äidin luota mukaani. Siksi siis se kassikin oli niin painava. Sekä tämän Hyvää huomenta - kirjan sain joulupukilta :) En ole vielä kerinnyt tutkia, mutta sitten joku hetki voi vähäsen syventyä :)

Nyt pitäisi nukkua. Kello on jo yli puolen yön ja päivä vaihtunut toiseen.

Hyvää yötä!

~ Lilja Lumi

Christmas?

Where are thou Christmas spirit? I think I have lost it.

After yesterday in the evening I felt blue. Not because Christmas was over. Just because it felt like it was missing something very important. I think there were missing more than just one thing.

On Thursday 23rd I went to train station a while before my train left at two 'clock and felt sad because of leaving. I don't know why. I'm just little tensed when I have to leave from Helsinki. I will travel back on Sunday. Before that I enjoy time with my family.

When I got to Turku at 16 p.m. my friend picked me up from train station. We went to Mylly which was renewed in a huge way. There was a santa with real beard. We drank coffees and ate muffins at Arnolds. After Mylly we went to couple flower shops to search proper flower for my friend's grand mother. We found a fine one. After I have been with my friend few hours he took me to my mother's house where I also saw my brother. We spend the evening chatting and went to sleep.

Next morning, on Christmas morning, my mother made rice porridge with plum-raisin soup. That's a tradition. After that we drank coffee. Food had time to settle while I watched one movie with my brother. After that we went for a walk to the beach.

 

Tämän joulun kuvia ulkoa. Otetaanpa esimerkiksi viime joulun kuvat, jolloin olin kävelyllä äitini kanssa.

 

Vuosi sitten oli paaaaljon enemmän lunta ja ainakin viisitoista astetta kylmempikin.

Kunpa vielä tänä talvena tulisi lunta, koska haluaisin luistella ja päästä kokeilemaan ja kaatuilemaan jälleen lauailumäessäkin. Olen luottavaisin mielin ainakin kokeilemassa uudelleen, vaikken pidäkään kaatumisesta. Ollenkaan, yhtään. Nada.

Ulkoilun jälkeen jonkin aikaa chillailtiin ja menimme saunaan puoli kolmen maissa. Sen jälkeen aloimme odottelemaan ruoka-aikaa alkavaksi eli isä-pukkia saapuvaksi.Välissä söimme vähän leipää ja joimme kahvia, koska massu ei tunne ruoka-aikoja. Nautin varsin monta joululimppua, jonka päällä oli kalkkunaleikettä, juustoa, maustekurkkuja sekä makeaa sinappia. Nam! Muuten menin ihan vain laatikoilla ja rosollilla, koska sikaan en koske. Myöhemmin söimme myös herkkuja.

Jaoimme lahjat toisillemme ja sain toivomani Karita Tykkän Hyvää huomenta - kirjan sekä mm. sukkia ja pikkuhousuja, joita ei ole koskaan liikaa. Tulihan sitä saatua jotain, mille ei oikein ole tarvetta, mutta valittaa ei koskaan kannata, vaan kiittää kauniisti, koska lahjan antaja on kuitenkin ajatellut vain hyvää. 

Harmittaa joskus lahjojen saaminen. Annan mielelläni lahjoja ja on ihanaa, jos lahja pystyy ihastuttamaan saajansa, mutta muuten kyllä läsnäolo ja yhdessäolo on kaikkein tärkeintä. Vaikea muutenkin antaa kenellekään sellaiselle mitään, joka yleensä ostaa kaiken haluamansa itse. Jäi kyllä kovasti mieltä vaivaamaan lahja, jonka sain veljeltäni, koska siihen tarvitaan sekä televisiota että pelikonetta, muttei minulla ole kumpaakaan. Asia sai minut myöhemmin illalla kyyneliin. Olin harmissani veljeni puolesta, koska hän varmasti ajatteli, että tykkäisin hänen lahjastaan. Tykkäsinhän minä, muttei ole välineitä sen käyttämiseen. 

Ymmärrätte varmasti, mitä tarkoitan. 

Loppuillasta sitten, kun menin nukkumaan, niin mietin kovasti tätä lahja-asiaa. On nykyään ihanaa, kun voi antaa lahjaksi elämyksiä. Lahjojen valinta ei ole helppoa, siksi käytän siihen paljon aikaa ja saatan kiertää läpi monia kauppoja ja katsella netistä. Elämys lahjana kuitenkin on varmasti jotain uutta, toivottavasti mieluista ja lahjan antaja saa osallistua siihen myös, jolloin siinä on myös yhdessä tekemisen riemua.

Joululahjoja, jos olisin toivonut, olisivat ne olleet liian kalliita ja rahalla mittaamattomia. Olin kuitenkin katsellu Karita Tykkän Hyvää huomenta - kirjaa pitkin vuotta, koska minulla on hänen toinen kirjansa. Nyt joulun jälkeen on muutenkin hyvä suklaat popsittua alkaa ajatella linjoja, terveellisiä elämäntapoja ja kuntoutumista.

Kunnioittakaa läsnäoloa ja nauttikaa yhdessäolosta!

Tänään siivosin äidin keittiön, mutta nyt tämä tyttö lähtee nyt saunaan.

Hyvää joulua!

~ Lilja Lumi

Such a Sunday

Voi että! Heräsin siis tosiaan vähän ennen seiskaa pyörimään ja hyörimään, enkä saanut ajatuksesta kiinni, mikä päässä pyöri. Nousin ylös, laitoin glögimukin hassulta haisevaan mikroon (pitäisi pestä eikä koskaan enää laittaa mitään nakin tapaistakaan sinne) ja tein leivät. Katselin leffaa syöpötellen. Tein vielä kahvia, söin pari palaa suklaatakin ja jatkoin leffan katselua. Elokuvan jälkeen laitoin musiikkia soimaan ja luin yhden lehden, että voisin viedä kaikki lainaamani lehdet takaisin kirjastoon. Ja muutaman kirjan myös.

On ihanaa, että jotkut perheet muistavat lapsiaan hoitavia työntekijöitä kauniilla lahjoilla ja samalla kertovat kiitollisuudestaan hyvään hoitoon. Tämä on todella kaunis, vaikka se olikin lahjassa vain paketin narukoristeena :)

Sain tämän unelman pehmeän porokoiran (no eikö muka näytä aika paljon koiralta?) kilikelloineen yhdeltä perheeltä ja se on kyllä söpöinen. Tämän kynttilän sain toiselta perheeltä. Se tuoksuu tosi suloiselta vai pitäisikö sanoa viehkeältä tai hurmaavalta. Tule ja haistele! Ei tätä kaunista kynttilää tarvitse edes polttaa, koska se tuoksuu polttamattakin pienessä asunnossa. 

Sanoin joskus esitteleväni paremman kameran kanssa otettuja kuvia asunnostani, mutta eipä tässä oikeastaan ole kovin paljon esiteltävää. Löysin tämän aidon Nalle Puhin näköisen säästöpatsaan yhdeltä kirpputorilta ja se olisi haluttu minulta viedä jo ennen kuin pääsin kotio asti. Olin yhdessä peli-illassa silloin Turussa ja menin kirpparin jälkeen heti peliporukan luokse ja halusin esitellä löydökseni, niin tästä sanottiin, että jospa se jäisi heille asumaan :)

Ruukussa elelee bambu ja ruskea kynttilä haisee korvapuustilta. Kai.

Kahva on ranskalaiseen parvekkeeseen.

Kirjoitin tänään naamakirjaan "I work out because of chocolate". Pakkasin siis salikamat kassiin ja lähdin kirjat ja lehdet mukanani kirjastoon. Selasin pari lehteä ja lähdin ysiratikalla keskustaan. Alexium kutsui jälleen, koska suklaa. Oikeastaan kyse ei ole vain suklaasta, vaan oikeasti vain halusin mennä salille treenaamaan, koska siitä tulee hyvä olo. Ja yritän vältellä myös joulukiloja, mutta se on sivuseikka. Haluan hyvää, hehkeää oloa, kauniin ihon ja hyvän aineenvaihdunnan.

Helsingin Elixioissa on jokaisessa jotain hyvää ja huonoa. Jokaisessa on parhaimmat laitteensa, jokaisessa on tietyt tunnelmansa. Alexiumissa on paras sivuttain pystyssä treenattava vatsalihaslaite sekä lisäksi laitteet jalkojen loitontaja- ja lähentäjälihaksille. Se on kolmessa kerroksessa ja siellä on hyvät tilat. Tosin siellä ei käy paljon porukkaa, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Kampin salilla käy paljon porukkaa ja joskus pitää jonotella laitteille sekä siellä on parhaimmat juoksumatot. En kuitenkaan käytä salia ihmisten, vaan treenaamisen takia. Yksi pieni vika molemmissa saleissa on: suihkutilojen viemärit haisevat usein, mikä on ikävää. Mutta se siitä.

Kuva googlesta

Käytin lämmittelyyn crosstraineria, mutta rintalihasten ja selkälihasten treenaamisen sivuutin ja menin vatsalihaslaitteelle. Silläkään en revitellyt niin kuin eilen, koska kylkiluiden kohdalla tuntuu vieläkin, vaan käytin pienempiä painoja ja vähemmän toistoja. Niin kuin myös jalkalihaslaitteissa. Sen jälkeen kävin saunassa hikoilemassa ja olin iloinen, että hikoilin, koska eilen sitä ei tapahtunut. Muistin myös ottaa lumihiutalekaulakoruni pois saunan ja suihkun ajaksi, koska hopea on todella polttava ja se tuli eilen todettua. Nyt pystyi vain rentoutumaan.

Tänään on ulkona ollut kahdeksan astetta lämmintä. Lämmintä, koska nyt on joulukuu ja voisi olla 20 astetta vähemmän lämpöä. Salin jälkeen kävin Starbucksissa juomassa tavallisen kuuman latten ja syömässä ruisleivän. Sitten menin katselemaan kirjakauppaa ja löysin yhdelle henkilölle joululahjan. Ostin itsellenikin yhden kirjan.

 

Ostin Sari Luhtasen Linssit huurussa -kirjan, jonka pitäisi olla Chick litiä. Onko tällaista kirjallisuutta enemmänkin vai onko tämä juuri sitä niin kutsuttua naisviihdekirjallisuutta, mutta vain kevyttä ja humoristista sellaista? Akateemisella on nykyään jokin käytäntö, etteivät myy enää kovin vanhoja kirjoja, joten en nähnyt Sari Luhtasen aiempia teoksia, Kaikkea kaunista ja Murusia, mutta pitää yrittää löytää ne jostain kirjatorilta tai kirjastosta jonain päivänä. Vaikutti ainakin kivalta, kun katselin muutamalta sivulta tekstiä sieltä sun täältä. Tein niin muutamalle muullekin kirjalle.

Aion lukea nämä kirjat jonain päivänä. Hassua, että Marian Keyes jäi jossain vaiheessa pois, koska hänen kirjoistaan Sushia vasta-alkajille ja Naura, Claire, naura aloin lukemaan naisviihdekirjallisuutta, johon tykästyin, mutta sitten löysin Lisa Jewellin, Sophie Kinsellan, Kira Poutasen ja Eppu Nuotion (mutta minä rakastan sinua). Aion kuitenkin alkaa taas lukemaan enemmän, koska se on mukavaa. Paljon parempi muutenkin lukea iltaisin kuin katsoa tietokonetta tai töllötintä, koska siinä on vain sinä, kirja, lamppu ja ehkä teekuppi seurana. Sanotaanhan, ettei elektronisten laitteiden näyttöjä saisi tuijotella iltaisin, koska ne vaikeuttavat nukahtamista. Muistan joskus nukahtaneeni kirja naamalle ja tunteneeni, kuinka silmät alkavat lupsua ja käden ote herpaantua kirjasta - kuten varmasti moni muukin on tällaista kokenut. 

 Kämpille tultua söin vähän, join lisää vettä ja paketoin parille henkilölle lahjat 

ja myös nämä hauskat pussukat, jotka ovat lahja yhdelle.

Tänä aamuna ja kahvilassa mietin, että mitä kaikkea sunnuntai onkaan. Se on päivä rentoutumiseen - miten nyt haluaakin rentoutua. Voihan silloin myös siivota, koska siisti koti on tyyni mieli, mutta kaikin muinkin tavoin rentoutua ennen seuraavaa työviikkoa. Raukeushan salilla käymisestäkin seuraa. 

Viettäkää sunnuntait maiskutellen.

Sunnuntait ovat omistettu rentoutumiselle ja unelmille.

Loppuun vielä fiilistelykuva. Olisi niiiin kiva joskus kokeilla potkunyrkkeilyä!

Kuva googlesta

~ Lilja Lumi

Friday & Saturday

Perjantaina meillä oli työpaikan pikkujoulut. Paikka oli lähellä kämppääni, joten työkaverin kanssa kävimme kaupan kautta, heitimme tavarat kämpille, laittauduimme ja lähdimme suunnistamaan kohti pelipaikkaa ja löysimmekin sen. Ruoat ja seura olivat jo odottamassa.

Siellä höpöteltiin, syötiin ja juotiin sekä kuunneltiin musiikkiesitys. Jokaisen oli pitänyt kirjoittaa jokin asia itsestään ja arvuuteltiin yhdessä, kenestä olisi kysymys. Jostain kumman syystä suurimman osan jutuista mietittiin, olisinko se minä. Siellä oli kaikenmoisia juttuja, joita en voisi edes kuvitella tekeväni. Lappuni tuli vastaan toiseksi viimeisenä. Olin kirjoittanut, että kirjoittelen runoja ja lausuinkin yhden.

Tarjolla oli myös kaikenlaista makeaa ja niitä popsiessa oli yllärilahjojen aika, ku jokaisen piti ostaa alle viiden euron pieni lahja, joka alkaisi oman nimen ensimmäisellä kirjaimellä ja pitäisi kuvata antajaansa. Meinasi olla vaikeaa löytää sellaista kaupasta.

Paljon naurettiin myös, kun meitin pohjoisesta kotoisin oleva työkaverimme kertoi pohjoisen murteen juttuja. Varsinkin se, miten karhu pannee, tuli valtavasti naurua, varsinkin heiltä, jotka eivät puhu mitään murretta. Karhu siis pannee että mur mur. Eli sanoo :)

Paikasta piti poistua yhteentoista mennessä ja talsimme johonkin paikalliseen meluisaan baariin istumaan. En kuullut melussa mitään, mitä kuusi muuta pöytäseuruelaista puhui, koska melussa ei pysty keskittymään ja oli lisäksi niin kova ääni muutenkin, niin oli pienesti orpo olo, joten yritin parhaani lukea huulilta. En ollut alkoholipitoista juonut ollenkaan, joten olin ihan valmis nukkumaan yhden aikaan, mutta piti odottaa vielä häntä, joka majoittui luokseni.

Vihdoin pääsimme lähtemään ja kävelimme muutama sataa metriä kämpilleni, tein pedin työkaverille (ja toivottavasti myös ystävälle), pesin hampaat ja naaman, höpistiin hetki ja nukuimme.

Aamulla heräsin ensin ja kun kaveri heräsi, niin söimme kahvia ja aamupalaa sekä höpinä jatkui. Työkaveri kehui kovasti asuntoani ja sanoi saaneensa siitä inspiraatiota. Mukavaa, että olen voinut asumuksellani inspiraatiota tuottaa. Minullahan ei ole kovinkaan paljon huonekaluja tai tavaraa muutenkaan. Ruokapöytä ja tuolit puuttuvat. Hän kehui myös kovasti näkymää ja innostui ranskalaisesta parvekkeestani. Hän on kyllä tosi kiva.

Kaunis kuva googlesta

Hän lähti jonkin kotvan kuluttua ja minäkin ajattelin lähteä kirjastoon. Ajattelin, että ehtiihän sitä huomennakin, joten pakkasin salikassin ja lähdin kaupungille. Yritin etsiä kirjakaupasta tiettyä kirjaa ja kun vihdoin löysin sen, niin ajattelin, että se onkin vääränlainen kieliasunsa takia. Talsin edestakaisin ja aloin turhautua.

Kävin Suomalaisessa kirjakaupassa, mutta huomasin, että se on oikeasti kalliimpi kuin Akateeminen kirjakauppa, hinnat eroavat 5-10 euroa. Akateemisessa käydessäni join jääkahvia ja koin pientä brain freezeä alussa. Piti saada jotain kylmää, kun oli niin kuuma ja raskas olo hormonien takia. Tai yleisen ketutuksen. Stockmannin Akateemisessa kirjakaupassa oli älyttömän paljon ihmisiä ja kaikki tuntuivat olevan tiellä, eikä mitään nähnyt. Tosin monet muutkin saattavat olla samaa mieltä, eivätkä he sille mitään voi, jos sattuvat olemaan tiellä, koska siellä todellakin oli niin turkasen paljon ihmisiä.

Suomalaisesta poistuessa näin ratikkani saapuvan ja painoin takaoven nappia, mutta ratikka lähti siitä nenän edestä. Sitten suutuin. Suutuin niin kovasti, että vaikka olin jo hylännyt ajatuksen salitreenistä, niin lähdin sinne purkamaan suuttumista ja turhautumista. Crosstrainerilla jälleen lämmittelin ja sen jälkeen tein rintalihakset, vatsalihakset, selkälihakset ja sivuttaisjalkalihakset. Koettelin taas rajojani mm. vatsalihaslaitteessa ja lisäilin koko ajan painoja 2,5 kiloa kerrallaan.

Kuva googlesta

Treenin jälkeen menin saunaan ja voi sitä autuutta. En ollut enää ratikalle tai ihmismassalle tai muullekaan mieltä painavalle asialle kettuuntunut, vaan ne hälvenivät ja tilalle tulivat endorfiinit ja adrenaliinilla helpotettu olo. Peseydyin pitkään ja olo oli niin ihanan raukea niin kuin aina treenin ja saunan jälkeen.

Pääsin ratikan kyytiin, ihastelin ulkona vilisevää elämää ja niitä kaikkia valoja Aleksanterinkadulla tummia rakennuksia ja iltataivasta vasten. Kävin kaupassa, ostin kiinalaista ja olutta, jota en juonutkaan. Maistoin ja kaadoin tänään pois, ei tehnyt mieli. Mitäpä sitä juoda, jollei tee mieli.

Join lisää vettä lasista, johon oli sekoitettu lusikallinen aloe veraa, joka on alkanut toimia, se alkaa näkymään ihossa. Menin yhdentoista aikoihin nukkumaan ja heräsin ennen seitsemää, kas näin.

Kaunis googlesta

~ Lilja Lumi

Jyväskylän reissu

Viime perjantaina heräsin ja nousin ylös heti kellon soidessa, kävin suihkussa, pakkasin laukun, pukeuduin ja lähdin töihin. Töissä oli ihan rento päivä, mutta jänskätti koko päivän, koska kuudelta lähtisi bussi Jyväskylään. Onnibussi.

Päästyäni töistä suuntasin keskustaan, kävin kahvilassa syömässä patongin ja juomassa kahvin sekä yritin muutenkin saada aikaa kulumaan ennen lähtöä. Pysähdyin höpöttelemään parin hengellisen henkilönkin kanssa, kun kysyivät minulta, että onko hetki aikaa. En tiennyt, millä asialla ovat, luulin, että neuvoa kysyvät tms. Vähän ennen kuutta kuitenkin menin Kaukoliikenneterminaaliin ja menin jonon hännille, kun bussi ilmestyi. Onnibussissa pääsin hyvälle paikalle, mutta olin pettynyt, koska istuimet ovat nahasta tehdyt. Enkä esimerkiksi koskaan ostaisi nahkasohvaa tai nahkaistuimia - joku ehkä ymmärtää, mitä yritän ajaa takaa.

Matkaa oli kolme ja puoli tuntia edessä, arvioitu saapumisaika Jyväskylässä 21:30. Oli kirja, pari lehteä ja kännykkä mukana, mutta välillä oli vaikea keskittyä, kun oli jotenkin levoton olo. Vihdoin kuitenkin saavuin perille ja ystävä oli vastassa halauksen kera. Näin toisenkin ystäväni ja pari kania, joista toinen osoittautui oikein sylikaniksi, kun saavuimme kämpille. Söimme iltapalaa, höpisimme aikamme ja kävimme nukkumaan. Yö oli katkonainen, kun heräsin joka kerta, kun kanit kävivät syömässä rapistellen heinää. Seuraava yö oli parempi, kun kanit olivat eteisessä.

Lauantaina mietimme monenmoista ohjelmaa.

Ensin kävimme Pandan tehtaan myymälässä hamstraamassa namuja.

Sen jälkeen piipahdimme kirppiksellä, jossa ei kyllä ollut niin montaa myyjää kuin alunperin luulimme. Nämä huovutetut hanskat olivat todella kauniit ja mukavan tuntuiset, mutta kun tarkemmin mietti, niin eivät ne kyllä paljoa lämmittäisi ulkona.

Kuvassa näkyivät uudet kirpputorilta ostamani rannekorut. 

Toinen maksoi kolme euroa ja toinen euron. Oikein kivat ovat.

Kävimme syömässä Pancho Villassa ja pyysimme neljännen henkilön mukaan kanssamme syömään.

Tässä on siis kanaburgeri aurajuustolla ja currymajoneesin vaihdoin paholaisenhilloon. Om noms oli koko burger ja mielettömän hyvää tuo ranskalaisten dippauskastike. 

Onkohan kyseistä ravintolaa Helsingissäkin, pitänee tarkistaa.

Syötyämme ja napa rupsuttaen kävelimme keskuskadun halki, näimme hienoja kiviä ja upean valokuvion suuren tähtikoristeen alla. Keskustassa oli myös tämä todella mielenkiintoinen ja hauska jouluikkuna, jossa peikonnaamaiset tontut puuhailivat kaikenmoista.

 Ohitimme myös upean hienosti valaistun kirkon sekä talvivaloin varustellun korkean kuusen.

 

Saavuimme Toivolan joulupihalle, jossa olin käynyt melkein tasan kaksi vuotta sitten. Siellä oli paljon kaikenlaista hienoa ja erilaista käsityötä ja varsinkin tämä ihastuttava käsityöputiikki. Kävimme vielä Muisto-kahvilassa ja huvitti, kun jälkeenpäin katseli kaksi vuotta sitten otettuja kuvia, niin kaverini haluama puokkiin syöty kakku oli täsmälleen sama kuin silloin. Juomana oli tällä kertaa latte, viime kerralla glögi.

Kävimme kuvaamassa vielä paria siltaa, jonka jälkeen menimme videovuokraamon kautta takaisin ystävien luokse. Illalla syöpöttelimme popcornia, karkkia ja suklaata Inside outia katsellen. Sain myös maistella ystäväni tekemää oivaa gluteenitonta banaanikakkua, jonka ohjeen nappasin mukaani. Pitänee kokeilla joku päivä :) 

Sunnuntaina vain lököttelimme, katsoimme aamupäivällä Rottatouillen, söimme ja sitten koittikin jo aika lähteä bussiasemalle ja Onnibussilla 3,5 h takaisin Helsinkiin vähän täydemmässä bussissa. 

Viikonloppu meni tosi sutjakkaasti.

Eilen kävin moikkaamassa yhtä ystävääni lentoasemalla ennen kuin hänellä lähti lento takaisin Ouluun. Menin ensimmäistä kertaa julkisilla liikennevälineillä lentoasemalle, viime kerroista ei ole muistikuvaa, kuljimme autolla. Viimeksi olen lentänyt 2007 Marokkoon. 

Ensin piti mennä seutujunalla lentoaseman pysäkille, siitä nousta monet rullaportaat kävellen ylös (kyllä ne rullasivat samalla, mutta hyötyliikunta), mennä bussiin, joka vie actual lentoasemalle ja löytää tämä ystävä. Höpöttelimme ja kävimme kahvilla, kunnes sanoimme heipat. Tänä aamuna on jalat tuntuneet jäykiltä ja takalistossa siltä kuin olisi tehnyt kovankin pakaratreenin. Ilmeisesti ympäriinsä tehokävely ja portaiden nousu tekee terää.

Tänään hain Suomalaisesta kirjakaupasta tilaamani Shopaholic to the rescue ja alan juuri kohta lukemaan sitä ennen nukkumista, vaikka oikeastaan pitäisi nukkua, koska herätys on viimoistaan 05:30 - aamuvuoro. Kävin myös Ruohonjuuressa kuikuilemassa ja ostin Aloe vera - tiivisteen. 1-3 lusikallista päivässä nesteeseen sekoitettuna. Toivottavasti tekee ihmeitä. Tai ainakin jotain positiivista kehossa.