Voi että! Heräsin siis tosiaan vähän ennen seiskaa pyörimään ja hyörimään, enkä saanut ajatuksesta kiinni, mikä päässä pyöri. Nousin ylös, laitoin glögimukin hassulta haisevaan mikroon (pitäisi pestä eikä koskaan enää laittaa mitään nakin tapaistakaan sinne) ja tein leivät. Katselin leffaa syöpötellen. Tein vielä kahvia, söin pari palaa suklaatakin ja jatkoin leffan katselua. Elokuvan jälkeen laitoin musiikkia soimaan ja luin yhden lehden, että voisin viedä kaikki lainaamani lehdet takaisin kirjastoon. Ja muutaman kirjan myös.
On ihanaa, että jotkut perheet muistavat lapsiaan hoitavia työntekijöitä kauniilla lahjoilla ja samalla kertovat kiitollisuudestaan hyvään hoitoon. Tämä on todella kaunis, vaikka se olikin lahjassa vain paketin narukoristeena :)
Sain tämän unelman pehmeän porokoiran (no eikö muka näytä aika paljon koiralta?) kilikelloineen yhdeltä perheeltä ja se on kyllä söpöinen. Tämän kynttilän sain toiselta perheeltä. Se tuoksuu tosi suloiselta vai pitäisikö sanoa viehkeältä tai hurmaavalta. Tule ja haistele! Ei tätä kaunista kynttilää tarvitse edes polttaa, koska se tuoksuu polttamattakin pienessä asunnossa.
Sanoin joskus esitteleväni paremman kameran kanssa otettuja kuvia asunnostani, mutta eipä tässä oikeastaan ole kovin paljon esiteltävää. Löysin tämän aidon Nalle Puhin näköisen säästöpatsaan yhdeltä kirpputorilta ja se olisi haluttu minulta viedä jo ennen kuin pääsin kotio asti. Olin yhdessä peli-illassa silloin Turussa ja menin kirpparin jälkeen heti peliporukan luokse ja halusin esitellä löydökseni, niin tästä sanottiin, että jospa se jäisi heille asumaan :)
Ruukussa elelee bambu ja ruskea kynttilä haisee korvapuustilta. Kai.
Kahva on ranskalaiseen parvekkeeseen.
Kirjoitin tänään naamakirjaan "I work out because of chocolate". Pakkasin siis salikamat kassiin ja lähdin kirjat ja lehdet mukanani kirjastoon. Selasin pari lehteä ja lähdin ysiratikalla keskustaan. Alexium kutsui jälleen, koska suklaa. Oikeastaan kyse ei ole vain suklaasta, vaan oikeasti vain halusin mennä salille treenaamaan, koska siitä tulee hyvä olo. Ja yritän vältellä myös joulukiloja, mutta se on sivuseikka. Haluan hyvää, hehkeää oloa, kauniin ihon ja hyvän aineenvaihdunnan.
Helsingin Elixioissa on jokaisessa jotain hyvää ja huonoa. Jokaisessa on parhaimmat laitteensa, jokaisessa on tietyt tunnelmansa. Alexiumissa on paras sivuttain pystyssä treenattava vatsalihaslaite sekä lisäksi laitteet jalkojen loitontaja- ja lähentäjälihaksille. Se on kolmessa kerroksessa ja siellä on hyvät tilat. Tosin siellä ei käy paljon porukkaa, mikä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Kampin salilla käy paljon porukkaa ja joskus pitää jonotella laitteille sekä siellä on parhaimmat juoksumatot. En kuitenkaan käytä salia ihmisten, vaan treenaamisen takia. Yksi pieni vika molemmissa saleissa on: suihkutilojen viemärit haisevat usein, mikä on ikävää. Mutta se siitä.
 |
| Kuva googlesta |
Käytin lämmittelyyn crosstraineria, mutta rintalihasten ja selkälihasten treenaamisen sivuutin ja menin vatsalihaslaitteelle. Silläkään en revitellyt niin kuin eilen, koska kylkiluiden kohdalla tuntuu vieläkin, vaan käytin pienempiä painoja ja vähemmän toistoja. Niin kuin myös jalkalihaslaitteissa. Sen jälkeen kävin saunassa hikoilemassa ja olin iloinen, että hikoilin, koska eilen sitä ei tapahtunut. Muistin myös ottaa lumihiutalekaulakoruni pois saunan ja suihkun ajaksi, koska hopea on todella polttava ja se tuli eilen todettua. Nyt pystyi vain rentoutumaan.
Tänään on ulkona ollut kahdeksan astetta lämmintä. Lämmintä, koska nyt on joulukuu ja voisi olla 20 astetta vähemmän lämpöä. Salin jälkeen kävin Starbucksissa juomassa tavallisen kuuman latten ja syömässä ruisleivän. Sitten menin katselemaan kirjakauppaa ja löysin yhdelle henkilölle joululahjan. Ostin itsellenikin yhden kirjan.
Ostin Sari Luhtasen Linssit huurussa -kirjan, jonka pitäisi olla Chick litiä. Onko tällaista kirjallisuutta enemmänkin vai onko tämä juuri sitä niin kutsuttua naisviihdekirjallisuutta, mutta vain kevyttä ja humoristista sellaista? Akateemisella on nykyään jokin käytäntö, etteivät myy enää kovin vanhoja kirjoja, joten en nähnyt Sari Luhtasen aiempia teoksia, Kaikkea kaunista ja Murusia, mutta pitää yrittää löytää ne jostain kirjatorilta tai kirjastosta jonain päivänä. Vaikutti ainakin kivalta, kun katselin muutamalta sivulta tekstiä sieltä sun täältä. Tein niin muutamalle muullekin kirjalle.
Aion lukea nämä kirjat jonain päivänä. Hassua, että Marian Keyes jäi jossain vaiheessa pois, koska hänen kirjoistaan Sushia vasta-alkajille ja Naura, Claire, naura aloin lukemaan naisviihdekirjallisuutta, johon tykästyin, mutta sitten löysin Lisa Jewellin, Sophie Kinsellan, Kira Poutasen ja Eppu Nuotion (mutta minä rakastan sinua). Aion kuitenkin alkaa taas lukemaan enemmän, koska se on mukavaa. Paljon parempi muutenkin lukea iltaisin kuin katsoa tietokonetta tai töllötintä, koska siinä on vain sinä, kirja, lamppu ja ehkä teekuppi seurana. Sanotaanhan, ettei elektronisten laitteiden näyttöjä saisi tuijotella iltaisin, koska ne vaikeuttavat nukahtamista. Muistan joskus nukahtaneeni kirja naamalle ja tunteneeni, kuinka silmät alkavat lupsua ja käden ote herpaantua kirjasta - kuten varmasti moni muukin on tällaista kokenut.
Kämpille tultua söin vähän, join lisää vettä ja paketoin parille henkilölle lahjat
ja myös nämä hauskat pussukat, jotka ovat lahja yhdelle.
Tänä aamuna ja kahvilassa mietin, että mitä kaikkea sunnuntai onkaan. Se on päivä rentoutumiseen - miten nyt haluaakin rentoutua. Voihan silloin myös siivota, koska siisti koti on tyyni mieli, mutta kaikin muinkin tavoin rentoutua ennen seuraavaa työviikkoa. Raukeushan salilla käymisestäkin seuraa.
Viettäkää sunnuntait maiskutellen.
Sunnuntait ovat omistettu rentoutumiselle ja unelmille.
Loppuun vielä fiilistelykuva. Olisi niiiin kiva joskus kokeilla potkunyrkkeilyä!
 |
| Kuva googlesta |
~ Lilja Lumi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti