sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Talviulkoilua

Ajattelin, ettei tällä viikolla ole mitään kirjoitettavaa, kun on kolme kuvaakin vain ottanut, nekin eilen. Sitten huomasin, että viime postaus on kirjoitettu perjantain ja lauantain välisenä yönä, joten koko viime viikonlopun kuvat ovat postaamatta. Tosin en jaksaisi paljon kirjoitella. Ei vain jaksa. 

En ole viime aikoina käynyt salillakaan, tehnyt vain kotijumppaa ja hyötyliikuntaa, mutta kun tuli poikkeustilan takia tieto, että salin sauna on poissa käytöstä, niin mietin, josko jäädyttäisin hetkeksi salijäsenyyteni, etten maksa siitä, kun en käytä sitä. Onpa hölmöä. 

Taloyhtiölläkin olisi oma sauna, mutten ole koskaan siellä käynyt. Kai se oli erilaista lapsuudenkodin taloyhtiössä, kun se oli tuttu ja kävi siellä aina kahdesti viikossa.























Sunnuntaina kävelin 12 kilometriä. En muista, että tällä viikolla olisi ollut kertaakaan yhtä kaunista ilmaa kuin viikko sitten sunnuntaina. Tämäkin viikonloppu on jo melkein ohi. 
 
Olen todella tykännyt tuosta Yves Rocherin Monoi - öljystä. Tekee tosi hyvää iholle ja edelleen ihana tuoksu, vaikkakin siihen on jo aika tottunut. 
 
En ole tykännyt, kun tilasin hampaidenvalkaisuliuskoja ja kolmantena iltana (14 päivän kuuri, kuulemma tosi turvallinen ja hellävarainen) tuntui, että se tekee tosi pahaa hampaille, vaurioitti pahasti kiillettä. Laitoin sinne palautetta. Nyt tuntuu, että hampaat keräävät pinnalleen jok'ikisen värjäävän aineen, mutta pitää tutkia asiaa tarkemmin. 
 
Eilen iloisena ajattelin syödä pizzaa ja ostin Casa di Maman quattro formaggi - pizzaa, mutta samana iltana limaa nousi todella paljon. Tätä on tapahtunut ennenkin ja olen varmaan joskus yhdistänyt sen flunssaan, mutta tänä aamuna olo oli jälleen normaali, joten maito on poistunut elimistöstä. Ennen ajattelin, etten syö maitotuotteita, kun laktoosi ilmailuttaa, mutta nyt olen huomannut selvän yhteyden limailun (sorry ilmaisu) yhteydessä. Sittemmin lopetin maidon juonnin ja jogurtin käytön, mutta ajattelin, että limaa nousee vain nestemäisissä maitotuotteissa, mutta nyt olen huomannut, etten vältä maitotuotteita ainoastaan sen takia, että suolisto voi huonosti, vaan vielä tärkeämmän syyn takia: että pysyisin terveenä. 
 
Tutkin tätä asiaa eilen illalla, enkä ollut ollenkaan ihmeissäni, kun tässä artikkelissa mainittiin myös vehnä. Eli 8 ruokaa jotka lisäävät limaa .
 

Perjantaina työkaveri oli leiponut suussasulavan herkullista gluteenitonta porkkanakakkua ja tuonut töihin ja johon varmasti haluan pyytää ohjeen häneltä. 
 
Sain tällä viikolla vihdoin skuuttini takaisin. Olivat soitelleet työpäivän aikana, jolloin en voi koskaan vastata (jollen odota lääkärin soittoa tms) ja olin luullut puhelinmyyjäksi, mutta sitten otin sähköpostitse yhteyttä, maksoin laskun ja skuutti saapuikin heti seuraavana päivänä. Eilen oli aika kylmä liikkua skuutilla ja pukeuduin ekaa kertaa lämpimämpään talvitakkiini tuulen takia, mutta oli kovin mukavaa pitkästä aikaa päästä skuuttailemaan. 




 
Näin kirjoitin eilen: Ihan parasta kyllä päästä kylmästä ulkoilmasta sisälle lämpimään. Varpaat vielä hieman kylmät. Vielä kun voisi laittaa saunan päälle ja odottaa sen lämpiävän. Pidin tätä takkia ekaa kertaa tänä syystalvena päällä, vaikkei ollutkaan pakkasta, mutta otin skuutin alle, enkä halunnut jäätyä/vilustua. Paikoin tuuli kyllä paljon. Olisi voinut jäädä lattialle makoilemaan ja nukahtaa siihen, kun tämä takki on kuin untuvapeitto. 
 
Olin tänäänkin skuuttailemassa kauppareissulla ja kävin pienen kierroksen, kun kerran ulos pääsin. Ei ollut onneksi niin kylmä kuin eilen. Tosin seuraavan kerran, jos menen tuollaiseen ilmaan skuutilla tai pyörällä, niin otan ihan varmasti laskettelulasit mukaan. Olenkin nyt katsonut Sportamoresta ja Stadium Ouletista laseja, joita esimerkiksi murtomaahiihtäjät käyttävät juurikin tuulen takia ja varmasti lumisateenkin takia. Tänään ulkona tuli jotain hyhmää ja tuntui välillä, kun se meni silmiin, että "au sattuu!" Olen myös katsonut lämpimiä kerrastovaatteita, sukkia pipoja, talvihanskoja sekä uimapukuja, uimalakkeja ja uimalaseja. Ajattelin vihdoin viimein aloittaa jo ties kuinka kauan miettimäni viikoittaisen uimisen. 

En toivo jouluksi muuta kuin yhdessäoloa läheisten kanssa, mutta mietin myös, jos jotain materiaalista joululahjaa toivoisin, niin se olisi ihanan kuuloinen Healing drum/Hang drum/ steel tongue drum. Ainoa ongelma vain, että juuri se, minkä haluaisin ei myydä Suomessa, eikä minulla ole mitään Paypaleja, joilla sellaisen voisi saada tai tarpeeksi rahaa tililläni. Sellaisen soittamisen opettelu voisi kyllä olla todella mielekästä puuhaa. Jospa se auttaisi myös tässä tilanteessa, kun ei oikein läheisiä ihmisiä, ystäviä, tule nähtyä. Onneksi minulla on sosiaalinen työ ja yksi toinenkin henkireikä.

Saatuani Nextorysta uuden ilmaisen kuukauden, jota tarjottiin vanhoille käyttäjille olen kuunnellut jo kolmatta kertaa Matthew Walkerin Miksi nukumme - Unen voima. Nyt kun aihe on lähempänä omia unimietintöjä ja muutenkin mielenkiintoinen kirja. Uskon myös, että melatoniinitabletit ovat auttaneet saamaan unirytmistä kiinni ja kirjassakin kerrotaan, kuinka riittävä nukkuminen on todella tärkeää ihan kaikille elintoiminnoille, ei ainoastaan terävälle aivotoiminnalle ja jaksamiselle.  

Se valveen tila, 
kun huomaa kaiken  ympärillä olevan 
pienintäkin yksityiskohtaa myöten:
poskelle tipahtaneen ripsen,
ilmaan kerenneen hiussuortuvan
jokaisen maassa olevan kimmeltävän kiven
 
Se valveen tila, 
kun kuulee seitsemän metrin päässä olevan keskustelun 
täydessä hälinässä: 
he puhuivat, miten nykymaailmassa jazz-musiikkia 
ei enää niin paljon kuunnella  
 
Se valveen tila, kun haistaa kuusi hajua samaan aikaan: 
siinä hajuvedessä oli jotain tuttua, muistona lapsuudeseta
 
Se valveen tila, kun haluaisi vain käpestyä syliin ja nukahtaa
Se valveen tila
 
 
Tämä mietintö/runo on tältä viikolta neljä vuotta sitten.
Huomenna pitää olla ennen seitsemää töissä. Nyt olisi kohta iltasuihkun vuoro. 
Mukavaa tulevaa viikkoa! Toivottavasti vesisade muuttuu lumeksi. 
Pysykää terveinä!

lauantai 21. marraskuuta 2020

Käpystelyä ja parempaa unta








Yritin tässä samalla ripustaa pyykkejä, siivoilla, vaihtaa vuodevaatteita, katsella sivusilmällä sarjaa, jonka olen jo nähnyt, tiskata, syödä ja kirjoittaa blogia. Pyykit tulivat lähes kolme tuntia sitten pyykistä ja sain ne ripustettua. Illat kuluvat todella nopeasti niin kuin aamutkin ennen töihin lähtöä. No vihdoin olen saanut kaiken tuon edellä mainitun tehtyä ja siirsin samalla jopa parin huonekalun paikkaa, vaikken sitä ollut suunnitellut, mutta tämä järjestys passaa myös hyvin. 

Nämä kuvat otin muuten vain käppäillessäni kotoa keskustaan. Se on oikeastaan aika nopeasti kuljettu matka, menee vain viisitoista minuuttia, vaikka väittää välimatkaksi pari kilometriä. Jospa se onkin puolitoista. Viime postauksen kirjauspäivä on viime viikon torstaina, mutta taisin kirjoittaa tuon keskiviikkoiltana päivän vaihtuessa torstaiksi. Pidin neljä vapaapäivää, joiden aikana piti nukkua univelka pois, mutta sen sijaan tein sitä lisää, koska valvoin liian myöhään, enkä voi olla heräämättä aikaisin. Sanotaan, että ihmiset on iltavirkkuja tai aamuvirkkuja. Mitäpä jos on molempia. Siitä vähän lisää myöhemmin.

Tällainen uusi tuttavuus tuli eräs päivä vastaan. Mietin kovasti, miten turvaan kalsiumin saantini ilman maidon käyttöä, joten muistin Alpro soyan pillijuotavat. Harmi kyllä tätä uutuus banana soyaa ei saa läheskään joka kaupasta. Tämä on kyllä hyvää.








By any beans necessary. Viime viikon perjantaina vietin hemmottelupäivän, joten käytyäni ensin hieronnassa keskipäivän aikaan kävin sen jälkeen Pauligin kulmassa nautiskelemassa kookosmaitoon tehdyn cappuccinon sekä mango-chia - puddingin.






Sen jälkeen kävin pikakuikuamassa Stockmannin jouluosaston. Tosin mielestäni paras vuosi oli se, kun koristeosastolla oli tämän hetkisten valojen paikalla ihanan tunnelmallisesti laitettu suklaata esille.



Perjantaina tein myös pizzaa. En mitään ihmeellistä. Ostin valmiin gluteenittoman pohjan kaupasta, vaikka seuraavalla kerralla aion kyllä pyöräyttää sellaisen itse. Laitoin päälle paseerattua tomaattia, kanafileepaloja ensiksi ne paistettuani, tomaattia sekä rucolaa.
 
 
Sunday look. Just because of Sunday.
 
Kaivoin talviasusteet eteisen yläkaapista mm. rusettipipon ja tämän Superyellown pipon, joka oli mielessä edeltävänä päivänä. Parit lämpimät hanskatkin löytyivät ja tämä huivi. Yksi lempihuivi on edelleen teillä tietymättömillä, hävisi edelliskerralla käydessäni äidin luona. Oli hyvä olla lämmintä päällä, kun kävelin jälleen kuutisen kilometriä sunnuntaina. Huonosti nukutut yötkin saavat toisinaan aikaan sen, että tuntuu kylmemmältä, mitä oikeasti on.
 











Sunnuntaina käpystelin kuutisen kilometriä tuttua reittiä Hietsuun, sieltä Hietaniemen hautausmaan viertä baanalle ja keskustaan. Oli aivan ihana ilma ja taivas oli uskomattoman kaunis niin kauan kuin auringonvaloa riitti. 
 
Sunnuntaina kirjoitin näin: Eilen oli niin harmaata, että hyvä kun tuli nenää pistettyä ulos koko päivänä. Tänään ensimmäisen auringonsäteen kurkistaessa verhojen välistä se kutsui ulos. Kuka voisi kieltäytyä niin kauniista kutsusta. Tänään piti tankata ulkoilmaa, kun ainakin viikoksi eteenpäin on luvattu sadetta. Ihanat vaaleanpunaiset pilvet olivat täyttäneet vaaleansinertävän taivaan.
 
Onneksi sääennusteet muuttuvat koko ajan ja tänäänkin (no eilen, perjantaina) oli aivan ihana ilma ja ensilumi saapui Helsinkiin ja muuallekin Suomeen sekä aurinkokin kävi hymyilemässä.



Tämä on kyllä ihanimman tuoksuista käsisaippuaa, mitä olen koskaan käyttänyt.

Tämän viikon torstaina ei tullut ihan lumimyrskyä, mutta jonkinlainen myrsky Suomen mitta-asteikolla kuitenkin. Tullessani bussista matkalla töihin huomasin tielle joutuneen ison oksan. Valoisammalla tullessani takaisin huomasin, ettei se ollut pelkkä oksa, vaan kokonainen puu, jonka myrsky oli kaatanut. Kuuntelimme sen aamupäivän, kun tuuli kolisteli kattorakenteita ja sade jylysi maahan. Oli sentään sadevaatteet sinä päivänä mukana.

Muuten sinä päivänä olin kyllä hyvin väsynyt. Ajattelin, että voisi kerrankin mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua kahdeksan tuntia, mutta ei. Pyörin paljon, kunnes uni vihdoin saapui ja heräsin 3:40 vessaan, enkä ole varma, nukuinko ollenkaan sen jälkeen. Kuuntelin vain ulkona pauhaavaa tuulta. Jaksoin päivän töissä, mutta haukottelin kyllä pitkin päivää ja tuntui, ettei edes viisi kuppia kahvia saisi tarpeeksi hereille. Päästyäni töistä meinasin bussissa nukahtaa. Kyllä nukuinkin puolentoista tunnin ilttarit, kunnes lopulta kotio pääsin, olin pari tuntia hereillä ja painuin yöunille.

Sillä kertaa aseenani tämä, jonka hankin apteekista. Meinasin ensin hankkia melatoniinia Hyvinvoinnin verkkokaupasta, mutta sitten ajattelin, ettei se tule tarpeeksi nopeasti, enkä jaksa hankkia lisää osamaksua.
 
Viime yön 4,5h unirupeaman (jos sitäkään, liian vähän miulle anyway) jälkeen todellakin tuntui, kuinka suuri vaikutus unella on koko kehon palautumiseen ja hyvinvointiin.
 
Kokemukseni ensi kokemuksesta viime yöstä oli hyvä. Imeskelin tabletin kuin kurkkupastillin ja sen hävittyä olemattomiin aloin tuntea ihan pientä pyörryttävää tunnetta ja samalla tuntui, kuinka keho muuttui raskaammaksi. Laitettuani valot pois päältä pyörryttävä tunne meni pois ja hetken piti odotella unta. En muista nähneeni unia. Herättyäni vessaan ja palattuani vällyjen väliin uni tuli uudelleen todella nopeasti, vaikka normaalisti sitä on pitänyt jonkin verran odotella takaisin. Aamulla heräsin vartin ennen kelloa nukuttuani seitsemästä kahdeksaan tuntia. Oloni ei ollut ollenkaan tokkurainen, vaan hyvä ja päivän aikana tuntui, etten olisi tarvinnut kahvia luultavasti lainkaan. Päivä meni mukavasti ja jaksoin luuiltavasti normaalia jopa paremmin. Olo oli levollinen ja hyvin levännyt koko päivän. 
Pointsit melatoniinille siis. 
 

Torstaina sain haettua Yves Rocherin pakkauksen postista. Siinä oli jotain kivaa minulle ja muutama asia lahjaksi muille. 
 
Iho ja keho todellakin tykkäsivät näistä kahdesta, kun niitä kokeilin. Iho tuli niin sileäksi ja tuntui hyvin hoidetulta. Kyseessä siis pehmentävä ja kuoriva Tahitin gardenia kuorintavoide sekä kosteuttava ja ravitseva Monoi-öljy. En olisi halunnut lopettaa kummankaan tuotteen levittämistä! Näiden tuoksussa on jotain suloista ja lumoavaa, mutta samalla jotain tuttua kuin olisin sen vuosia sitten haistanut, joskus lapsuudessa. Ehdottomasti nämä kaksi nousivat ihonhoitoni lemppareiksi kertaheitolla.






Tämän päivän (perjantai) aamuiset ensilumimaisemat.

Hyvää yötä ja hyvää viikonloppua!

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...