Perjantaifiiliksiä: Käpystelyä ja parempaa unta

Yritin tässä samalla ripustaa pyykkejä, siivoilla, vaihtaa vuodevaatteita, katsella sivusilmällä sarjaa, jonka olen jo nähnyt, tiskata, syödä ja kirjoittaa blogia. Pyykit tulivat lähes kolme tuntia sitten pyykistä ja sain ne ripustettua. Illat kuluvat todella nopeasti niin kuin aamutkin ennen töihin lähtöä. No vihdoin olen saanut kaiken tuon edellä mainitun tehtyä ja siirsin samalla jopa parin huonekalun paikkaa, vaikken sitä ollut suunnitellut, mutta tämä järjestys passaa myös hyvin.

Nämä kuvat otin muuten vain käppäillessäni kotoa keskustaan. Se on oikeastaan aika nopeasti kuljettu matka, menee vain viisitoista minuuttia, vaikka väittää välimatkaksi pari kilometriä. Jospa se onkin puolitoista. Viime postauksen kirjauspäivä on viime viikon torstaina, mutta taisin kirjoittaa tuon keskiviikkoiltana päivän vaihtuessa torstaiksi. Pidin neljä vapaapäivää, joiden aikana piti nukkua univelka pois, mutta sen sijaan tein sitä lisää, koska valvoin liian myöhään, enkä voi olla heräämättä aikaisin. Sanotaan, että ihmiset on iltavirkkuja tai aamuvirkkuja. Mitäpä jos on molempia. Siitä vähän lisää myöhemmin.

Tällainen uusi tuttavuus tuli eräs päivä vastaan. Mietin kovasti, miten turvaan kalsiumin saantini ilman maidon käyttöä, joten muistin Alpro soyan pillijuotavat. Harmi kyllä tätä uutuus banana soyaa ei saa läheskään joka kaupasta. Tämä on kyllä hyvää.

By any beans necessary. Viime viikon perjantaina vietin hemmottelupäivän, joten käytyäni ensin hieronnassa keskipäivän aikaan kävin sen jälkeen Pauligin kulmassa nautiskelemassa kookosmaitoon tehdyn cappuccinon sekä mango-chia - puddingin.

Sen jälkeen kävin pikakuikuamassa Stockmannin jouluosaston. Tosin mielestäni paras vuosi oli se, kun koristeosastolla oli tämän hetkisten valojen paikalla ihanan tunnelmallisesti laitettu suklaata esille.

Perjantaina tein myös pizzaa. En mitään ihmeellistä. Ostin valmiin gluteenittoman pohjan kaupasta, vaikka seuraavalla kerralla aion kyllä pyöräyttää sellaisen itse. Laitoin päälle paseerattua tomaattia, kanafileepaloja ensiksi ne paistettuani, tomaattia sekä rucolaa.

Sunday look. Just because of Sunday.

Kaivoin talviasusteet eteisen yläkaapista mm. rusettipipon ja tämän Superyellown pipon, joka oli mielessä edeltävänä päivänä. Parit lämpimät hanskatkin löytyivät ja tämä huivi. Yksi lempihuivi on edelleen teillä tietymättömillä, hävisi edelliskerralla käydessäni äidin luona. Oli hyvä olla lämmintä päällä, kun kävelin jälleen kuutisen kilometriä sunnuntaina. Huonosti nukutut yötkin saavat toisinaan aikaan sen, että tuntuu kylmemmältä, mitä oikeasti on.

Sunnuntaina käpystelin kuutisen kilometriä tuttua reittiä Hietsuun, sieltä Hietaniemen hautausmaan viertä baanalle ja keskustaan. Oli aivan ihana ilma ja taivas oli uskomattoman kaunis niin kauan kuin auringonvaloa riitti.

Sunnuntaina kirjoitin näin: Eilen oli niin harmaata, että hyvä kun tuli nenää pistettyä ulos koko päivänä. Tänään ensimmäisen auringonsäteen kurkistaessa verhojen välistä se kutsui ulos. Kuka voisi kieltäytyä niin kauniista kutsusta. Tänään piti tankata ulkoilmaa, kun ainakin viikoksi eteenpäin on luvattu sadetta. Ihanat vaaleanpunaiset pilvet olivat täyttäneet vaaleansinertävän taivaan.

Onneksi sääennusteet muuttuvat koko ajan ja tänäänkin (no eilen, perjantaina) oli aivan ihana ilma ja ensilumi saapui Helsinkiin ja muuallekin Suomeen sekä aurinkokin kävi hymyilemässä.

Tämä on kyllä ihanimman tuoksuista käsisaippuaa, mitä olen koskaan käyttänyt.

Tämän viikon torstaina ei tullut ihan lumimyrskyä, mutta jonkinlainen myrsky Suomen mitta-asteikolla kuitenkin. Tullessani bussista matkalla töihin huomasin tielle joutuneen ison oksan. Valoisammalla tullessani takaisin huomasin, ettei se ollut pelkkä oksa, vaan kokonainen puu, jonka myrsky oli kaatanut. Kuuntelimme sen aamupäivän, kun tuuli kolisteli kattorakenteita ja sade jylysi maahan. Oli sentään sadevaatteet sinä päivänä mukana.

Muuten sinä päivänä olin kyllä hyvin väsynyt. Ajattelin, että voisi kerrankin mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua kahdeksan tuntia, mutta ei. Pyörin paljon, kunnes uni vihdoin saapui ja heräsin 3:40 vessaan, enkä ole varma, nukuinko ollenkaan sen jälkeen. Kuuntelin vain ulkona pauhaavaa tuulta. Jaksoin päivän töissä, mutta haukottelin kyllä pitkin päivää ja tuntui, ettei edes viisi kuppia kahvia saisi tarpeeksi hereille. Päästyäni töistä meinasin bussissa nukahtaa. Kyllä nukuinkin puolentoista tunnin ilttarit, kunnes lopulta kotio pääsin, olin pari tuntia hereillä ja painuin yöunille.

Sillä kertaa aseenani tämä, jonka hankin apteekista. Meinasin ensin hankkia melatoniinia Hyvinvoinnin verkkokaupasta, mutta sitten ajattelin, ettei se tule tarpeeksi nopeasti, enkä jaksa hankkia lisää osamaksua.

Viime yön 4,5h unirupeaman (jos sitäkään, liian vähän miulle anyway) jälkeen todellakin tuntui, kuinka suuri vaikutus unella on koko kehon palautumiseen ja hyvinvointiin.

Kokemukseni ensi kokemuksesta viime yöstä oli hyvä. Imeskelin tabletin kuin kurkkupastillin ja sen hävittyä olemattomiin aloin tuntea ihan pientä pyörryttävää tunnetta ja samalla tuntui, kuinka keho muuttui raskaammaksi. Laitettuani valot pois päältä pyörryttävä tunne meni pois ja hetken piti odotella unta. En muista nähneeni unia. Herättyäni vessaan ja palattuani vällyjen väliin uni tuli uudelleen todella nopeasti, vaikka normaalisti sitä on pitänyt jonkin verran odotella takaisin. Aamulla heräsin vartin ennen kelloa nukuttuani seitsemästä kahdeksaan tuntia. Oloni ei ollut ollenkaan tokkurainen, vaan hyvä ja päivän aikana tuntui, etten olisi tarvinnut kahvia luultavasti lainkaan. Päivä meni mukavasti ja jaksoin luuiltavasti normaalia jopa paremmin. Olo oli levollinen ja hyvin levännyt koko päivän.

Pointsit melatoniinille siis.

Torstaina sain haettua Yves Rocherin pakkauksen postista. Siinä oli jotain kivaa minulle ja muutama asia lahjaksi muille.

Iho ja keho todellakin tykkäsivät näistä kahdesta, kun niitä kokeilin. Iho tuli niin sileäksi ja tuntui hyvin hoidetulta. Kyseessä siis pehmentävä ja kuoriva Tahitin gardenia kuorintavoide sekä kosteuttava ja ravitseva Monoi-öljy. En olisi halunnut lopettaa kummankaan tuotteen levittämistä! Näiden tuoksussa on jotain suloista ja lumoavaa, mutta samalla jotain tuttua kuin olisin sen vuosia sitten haistanut, joskus lapsuudessa. Ehdottomasti nämä kaksi nousivat ihonhoitoni lemppareiksi kertaheitolla.