sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Mustikkapiirakkaa ja uim..- melomista Halisten koskella

Hola, huomenta ja hyvää päivää!

Ukkosen jyrinää ja sadetta, sanoisinko. Ollut aika harmaa päivä, tai aurinkokin paistellut, mutta vähäsen väsy päivä, ehkä jotenkin painava ilmakin - mahtaisiko siitäkin johtua. No mutta perjantaina olin melomassa ja tapahtui jotain hassua :)


Perjantaina aamulla tein uunipellillisen mustikkapiirakkaa ja tässä ne ovat viimeistä silauksella valmiita uuniin.




Uunista ulos ja mums! Heti uunista tullessa näytti todella punakalta, mutta väri tasoittui sinertävämmäksi eli mustikkamaisemmaksi jäähtyessään. Aamulla tuli tehtyä, mutta illalla vasta syötyä, kun vieraskin pääsi maistelemaan. Piirakan päälle kevyesti vatkattua kermavaahtoa ja oman maun mukaan sokeria ja vanilliinisokeria.

Mustikkapellillisen ohje:

6 munaa
3dl sokeria
400g margariinia
7dl vehnäjauhoa
4tl leivinjauhetta
2tl vanilliinisokeria
loraus maitoa
2 litraa pensasmustikoita

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
2. Vatkaa munat, sokeri ja kova margariini sekaisin
3. Lisää vehnäjauho, leivinjauhe ja vanilliinisokeri ja loraus maitoa. Sekoita lusikalla/kauhalla tasaiseksi.
4. Kaada seos uunipellille leivinpaperin päälle. Ota pieni lautanen vehnäjauhoja viereen, laita kämmenellä taputtaen vehnäjauhoja kaikkialle, kunnes taikina on tasaisesti ympäri peltiä, eikä näytä märältä.
5. Kaada mustikat tasaisesti taikinan päälle. Ripottele hieman sokeria mustikoiden päälle.
6. Laita uuniin 45 minuutiksi
7. Nauti miten haluat :) Kermavaahto, vaniljakastike/vanilla creme ja jäätelö ovat oivia piirakan päällä!










Perjantaina keskipäivällä lähdin kaverin kanssa Halisten kosken ylätasanteelta melomaan. Sieltä saa vuokrata kanoottia, melaa ja pelastusliivejä 12e alkavalta tunnilta ja 3e aina lisätunneilta. Olimme pari tuntia melomassa eli se maksoi 15e. Ensimmäisessä kuvassa on Halisten kosken kalaportaat.

Kanoottiin pääsin hienosti ja harjoittelin hetken kaksipäisen melan käyttöä ennen kuin se alkoi olla hallussa ja sain jopa vähän vauhtia kanoottiin. Yritin pysyä kaverin vauhdissa, mutta vähän vaikeaa se on, kun oli niin kaunis aurinkoinen päivä, paljon kaunista ihasteltavaa ja kamera mukana matkassa. Siellä oli jopa hevostallit ja hevoset ulkona. Yksi hevonen jopa seurasi meitä hetken ennen kuin aita tuli vastaan. Yksi koira kävi monesti uimassa, kun se omistajansa kanssa käveli samaan suuntaan rantatiellä. Matkalla näkyi myös hienosti veden päällä kasvava puu, erikoisia keltaisia lumpeenkukkia ja hienoja rantataloja.

Melosimme Haagan sillalle asti eli vähän yli Ravattulan Citymarketin, kunnes käännyimme takaisin. Melominen alkoi hieman ottaa voimille ja kanootissa jalkojen käyttämättömyys sekä huono istuin saivat alaselän hieman kipeäksi ja pehvan puutumaan.

Olimme vihdoin päässeet takaisin perille laiturille ja kaverini nousi ensin pois kanootista laiturille ja auttoi kanoottini kanoottikohtaan, että voisin nousta ylös. Harmi vain ylös nouseminen kanoottiin ei ollut yhtä helppoa, kun sinne meno. Nousin ylös ja keikahdin humpsista vain SUORAAN VETEEN plompsis laiturin ja kanootin välimaastoon kenkineni ja vaatteineen päivineen. Olin onneksi ehtinyt heittää laukkuni laiturille, ettei se kastunut.

Yritin päästä ylös kaverin ehdotuksilla ja kannustuksella, mutta jostain syystä pelastusliivi hankaloitti nousemisyrityksiä ja yritäpä siinä käyttää käsilihaksia itsesi nostamiseen, kun olet melonut juuri pari tuntia. Pääsin kuitenkin mutaisesta pohjasta ja vedestä ylös, kun olin heittänyt mutaiset kengät laiturille ja sain silpattua jaloilla laiturin ja kanootin päälle ja kierähdettyä laiturille. Kaveri nauroi ja minäkin nauroin itselleni. Sanoinkin hänelle, että vaikka olikin tosi hölmöä, niin silti naurattaa. Olen synnynnäinen pelle, mutta onneksi itselleen voi aina nauraa. On todella tärkeä taito osata nauraa itselleen.

Menin likomärkänä viemään liivit ja melan takaisin varastoon ja ostimme kahvilarakennuksesta kahvit. Soitettiin yksi kaveri autolla miut hakemaan ja viemaan kotio. Kahvilassa joku omistajan ystävä tai vastaava asiakas sanoi kahvilanpitäjälle, että heidän pitäisi myydä myös vaatteita halvalla, kun meloessa näemmä kastuu. Taisi hän aiemmin kysyä, että kävinkö uimassa ja vastasin, että pitihän sitä, kun niin lämmin ilmakin.

No voin sanoa uineeni aurajoessa tai koskessa, samaahan vettä tuo on :D Lopputuloksena muuten muutama mustelma käsissä ja käsilihakset, sivurintalihakset ja selän sahalihakset vähän sattuvat. Mutta kivaa välillä tuntea, että on tosiaan tehnyt jotain :)

Kotiin päästyä vaihdoin kuiviin, kävin kaupassa ostamassa ruokaa ja aloin siivota asuntoa mahdollisimman siistiksi. Seitsemän aikoihin miekkoseni tuli, kävimme saunassa ja saunan jälkeen nautimme parvekkeella ihanasta kesäillasta parin virvokkeen kera ja myöhemmin katsoimme leffan. Ja söimme mustikkapiirakkaa :)

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...