keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Linnanmäkiseikkailu, rantajellonia, lohikäärmeitä ja lettuja

Heipä hei!

Vielä Helsinki-huuruissa (tai kahvihuuruissa) tykkään kertoa Helsinki-viikon-lopustani. Tai "viikonlopusta", koska kyseessä on oikeastaan ma-ti-ke-väli, mutta tuntui kyllä ihan viikonlopulta. Ehkä tämän bloginkin nimi on Perjantaifiiliksiä, koska joka päivä voi olla perjantai-fiilis heti töiden jälkeeen ja pitää ns. minilomia, eikä siihen aina vaadita edes paljoa. Mutta viime Helsingin-matkaan sisältyi kyllä todella paljon kaikkea kivaa ja hurjaakin. Hurjaa, koska puhutaan Linnanmäestä ja minulla on lievähkö *köh köh* putoamisen pelko.
Onneksi oli mukana rakas ihminen rauhoittelemassa ja pitämässä kädestä kiinni ja vannomassa, että ihan oikeasti en laitteista putoa.









Kävimme maanantaina huvipuisto Linnanmäessä, jossa olen ehkä kerran ennen käynyt joskus muutama vuosi sitten. Meidän piti ensin aloittaa rauhallisesti ja luulin, että menemme perinteiseen vuoristorataan, missä ei käänny pää alaspäin, mutta menimmekin yhteen kolmesta hurjimmasta laitteesta, Ukkoon, uuteen vuoristorataan, jossa se vielä hidasti pää alaspäin kääntyessä ja sydän pamppaili hurjan lailla.

Ukon jälkeen adrenaliini tuntui kuohuvan, olo oli värikäs ja kävimme rauhoittumassa Linnunradassa, jonka jälkeen oli vuorossa Kieputin. Se ei sitten ollut mitään verrattuna Ukkoon, vaikka meni siinäkin varmaan kerran pää ympäri. 

Kieputtimen jälkeen suuntasimme Sumujen sillan läpi Hurjakuruun (joka on hassu nimeltään, vastaa Särkkiksen Koskenlaskua) toivomuksenamme kastua, muttei kovin paljoa kastuttu.

Hurjakurun jälkeen oli jäätelötauko. Jonottelussa menee aina oma aikansa, koska kaikki muutkin haluavat laitteisiin. Menimme ensin katsomaan Ben&Jerry'sin jäätelötarjontaa, mutta siellä oli vain seitsemän eri jäätelöä, eikä mikään niistä oikein iskenyt, joten päädyimme perusjäätelökioskiin ja Mango-meloni-jäätelöön sekä suklaaseen ja minttu-jäätelöön. Sitten oli vuorossa Tulireki, johon piti jonotella aikansa.

Tulireen jälkeen menimme Vonkaputoukseen, joka periaatteessa vastaa Särkänniemen Tukkijokea. Siinä saimme tosiaankin kastua :D Mutta ennen poistumista Linnanmäeltä aurinko oli kyllä jo kuivattanut, koska oli lämmin ihana kesäpäivä :)

Vonkaputoukselta suunnistettiin Rinkeli-maailmanpyörään ihastelemaan maisemia ja sen jälkeen oli pitkä jonotus Vekkula-taloon, jossa on kuulemma joka kerta pakko käydä samoin kuin perinteisessä nostalgisessa vuoristoradassa ja kupeissa. Vekkulatalossa oli "esteitä", jotka piti ohittaa tai ylittää ja tuntui yhdessä kohtaa, että koko huone oli täysin vino ja yhdessä paikassa koko paikka pyöri. Myöskään pimeässä hohtavilta hampailta ei vältytty. Ulos pääsi nousemalla ylös alas liikkuvat portaat ja vihdoin liu'uttiin räsymatolla liukumäkeä alas ja ulos puljusta.

Vekkulan jälkeen käytiin Kehrässä pyörimässä ja tuntemassa keskipakoisvoiman huumaa. Kehrän jälkeen vielä siinä perinteisessä nostalgisessa vuoristoradassa, joka oli mukavaa kyytiä sekä viimeiseksi vielä teekupeissa, joiden pyöritys meinasi saada vatsan täysin sekaisin. Sen jälkeen kierros karkkikaupassa jätti jälkeensä tyhjät kädet - maha kuralla ei tee mieli makeaa!

Viikinkilaivassa, Kingissä ja Raketissa eikä Kirnussa käyty, eikä muutamassa muussakaan. Siinä oli kylliksi yhdelle päivälle ja oli aika etsiä bussi ja suunnata kotio. Iltaa viihdytti vielä kaunis kaupunkiauringonlasku sekä mahan täytteenä teimme nuudeliwokkipatahässäkkää. Tai mies teki, mie söin.


Tiistaina menimme Munkkiniemen uimarannalle, kävimme kastautumassa kylymässä vedessä ja lojuimme kuin merileijonat rannalla, kunnes oli aika lähteä, että ehdimme keskustaan Tennispalatsiin katsomaan How to train your dragon kakkosen 3D-lasien (jotka olivat ihan erilaiset kuin Turussa!), jota kyllä kehun todella paljon.


Leffan jälkeen oli maailman parhaita iltalettuja mansikkahillon ja kerma-vaahdon kanssa, om nom nom <3

Ihmettelin kyllä, miksei leffassa esiintynyt Alexander Rybakin leffaan liittynyttä musiikkia. Iloksenne saatte sen kuunnella :)

~ Lilja Lumi


P.S. Kun kävimme Kampin K-Supermarketissa, niin siinä ennen kassoja on vaikka mitä kaikkea hyvää. Ajattelin siinä vaiheessa, että kun Helsinkiin muutan, niin varmasti alan lihomaan xD - no ehkei kuitenkaan, mutta siellä on paljon sellasia, mitä ei ole maistanut ja tapani mukaan, varsinkin kun herkuista on kyse, kaikkea uutta pitää maistaa : >

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...