Mitäpä tähän viikkoon. On ollut toisinaan aika harmaata, mutta onhan niitä valonpilkahduksiakin.
Olen kasannut tällä viikolla töissä kaksi tuolia, meidän ryhmälle ja toiselle ryhmälle. Kerran kun on kasannut saman tuolin niin toistamiseen ei ohjetta enää tarvitse ja kasaus sujuu nopeammin :)
Eilen luin Meidän perhe - lehteä bussissa matkalla töihin, mutta kun lähdin töistä, niin en löytänyt lehteä mistään. Luin sen tänään kirjastossa ja täytyin uusilla tarinoilla ja tiedoilla. Tykkään tosiaan siitä lehdestä, joten toivottavasti se löytyy. Kuka muutenkaan veisi toisen lehteä kysymättä?
Eilen katsoin How I met your mother - sarjan loppuun, jonka jälkeen olo oli hieman alakuloinen niin kuin aina, kun hyvä sarja loppuu. Aloitin Eppu Nuotion Sekuntiviisaripoikaa lukemaan ja vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Tämän päivän ateria.
Aamulla söin puuroa ja join kahvia samalla, kun katselin eilen kesken jäänyttä Frozenia loppuun. Sen jälkeen lähdin kirjastoon lukemaan ja katselemaan lehtiä. Olen nyt tutustunut tähän kyseiseen lähikirjastoon, joka on nyt paljon selkeämpi ja ilokseni myös monipuolinen. Kirjaston jälkeen kävin salilla. Sali oli lähes tyhjä tänään. Saunomisen lopussa yksi toinen nainen tuli saunaan ja huomasin löylyveden loppuneen. Hain lisää vettä ämpäriin ja ojensin saunassa istuvalle naiselle. Hän kiitti ja hymyilin. Suihkutin myös parin suihkun päässä olevan lattian puhtaaksi kaikesta saippuavaahdosta, koska en halunnut saunassa istuvan liukastuvan saippuaan tultuaan ulos saunasta. En tiedä, huomasiko hän sitä, mutta minulle tuli hyvä mieli sellaisesta auttamisesta.
Arkipäivän auttaminen on ihanaa. Siitä tulee itselle ja muille hyvä mieli. Jos joku pudottaa jotain, niin nostan ylös ja annan takaisin. Jos joku ei huomaa jotain asiaa, jota hän etsii, niin kerron siitä hänelle. Jos joku kysyy tietä, niin autan mielelläni, jos osaan. Annan penkin vanhemmalle ihmiselle, koska hän sitä tarvitsee enemmän. Pyydän anteeksi, jos vahingossa jotakuta tönäisen, vaikkei hän olisi sitä huomannutkaan. Kiitän aina kun mahdollista. Autan eläintäkin, jos on joutunut esimerkiksi kintustaan aitaan kiinni. Tilanteisiin pitää heittäytyä, jotta rohkenee olla oma itsensä.
Toisten auttaminen lähtee aina itsestä.
Tämän päivän ateriaan ostin vain tomaatit ja leivän kaupasta. Muut löytyivät kaapista. Pitäisi tehdä enemmän itse ruokaa, mutta taisin saada siihen sysäyksen, kun näin pitkästä aikaa vanhaa luokkakaveria. Näimme torstaina.
Me olimme nähneet viimeksi yläasteella ja oli hienoa huomata, minkälainen toisesta oli tullut ja huomata myös sellaisia asioita, jotka ovat yhteisiä mielenkiinnon ja ilon kohteita, kuten välillä kaipuu Turkuun, Turun paras kahvila Cafe Art sekä Dynamo. Että hän on koko ajan ollut aika samanlainen ihminen, mutta silti ihan erilainen niin kuin jokainen. Oli todella mukava nähdä ja höpötellä ihan luontevasti. Yläasteella olin siis vielä hiljainen hissukka.
Huomenna lähden Turkuun Åbussilla. Toivottavasti jollakulla on tulostin, että saan takaisintulolipun Helsinkiin. Huomenna juhlistamme isää isänpäivänä sekä menemme käymään Mynämäessä juhlistamassa serkkuni 18-vuotispäiviä. On hän kyllä kasvanut, kun muistaa edelleen hänet sellaisena vaahtosammutinta vähän isompana söpönä töyhtöpäänä. Kaunis hän on vieläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti