keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Hyvinvointia ja ikkunashoppailua

2/3 viime päivistä olivat hyvillä mielin ja oikein mukavia, mutta tällä hetkellä olo on kaikkea muuta kuin mukava. On tullut syötyä vähän niin ja näin ja suoli on tukossa vasemmalla puolella ja heijastaa kipua vasempaan rintakehään. Ei siis kovin mukavaa. On tästä päivästä ollut suurin osa aika laiskaa ja väsynyttä johtuen puoliksi sisällä tapahtuvista asioista ja myös siitä, että tuntee heti, kun yhtenä päivänä jättää sen riittävän veden juomatta.

Tänään kävin salillakin ja jätin ohjelman kesken, koska en vain jaksanut. Halusin vain kotiin nukkumaan. Tai syömään, koska ajattelin väsymyksen johtuvan alhaisesta verensokerista. Se vain enteili suolistotukoksesta. No loppuillan yritän tankata. Piti koripalloakin lähteä yhdeksän aikaan heittämään, kun olin nukkunut puolen tunnin iltaunet, mutta hyvä kun sain itseni sängystä ylös. No sain käytyä kaupassa ja sitten huomasin, mikä tätä kehoa vaivaa. Olen kuitenkin iloinen siitä, että huomasin asian vaikkakin muutaman tunnin kuluttua, ettei tarvitse muuten vain surkutella, koska tietää, mikä huonoon oloon on syynä.

Liikunnan puute ei ollut huonon olon syynä, koska liikuin lihakset edellispäivänä kipeiksi asti. On ihan mukavaa, että lihakset ovat välillä kipeitä, vaikka silloin kestäisikin vähän kauemmin palautua. Treenaamisen alkuaikoina oli jokaisesta kerrasta lihakset kipeinä, kunnes keho tottui siihen. Ja nykyään tietää, että hengästyminen ja hikoileminen ovat erittäin hyviä asioita ja niitä tarvitaan. Sydäntä ja verenpainettakin pitää hoitaa.

Vehnä ja ruis ilmeisesti tälle suolistolle eivät käy. Lähes ollenkaan. Hyvin pienissä määrin, mutta silloin koko muun ruokaympyrän ja nesteytyksen on oltava kunnossa.

Se kakasta.


Iltaisin on kiva kävellä. Aurinko on niin kauan ylhäällä kesällä.


Kävin Stadiumissa ikkunashoppailulla. Aika hienot ja hintavat Reebokin ja Niken housut.






Tutustun Helsingin katuihin. Kauniita vanhoja taloja.



Piipahdin Aleksanterinkatua kävellessäni Galleria Esplanadiin, jossa en ole koskaan käynyt. Joskus saatoin luulla, että se on oikeasti yksi taidegalleria ja kauppa, mutta siellähän on enemmänkin liikkeitä ja se on vain galleria - niminen kauppakeskus. Mukavainen huonekalukauppakin alakerrassa. Saatan pistäytyä toiseenkin kertaan joku päivä.



Kluuvikatu. Yksi kivoimmista kaduista Helsingissä. Jossain postauksessa varmaan luettelen kaikki Helsingissä olevat lempikadut tai kaikki lempikadut maailmassa. Ja sitten kun menen jonain päivänä Lontooseen ja Amstardamiinkin niin etsin kuvattavakseni kaikkein ihanimpien katujen talot ja kulmat.


Yksi kivoimpien katujen tunnustuksesta on siinä, että sillä kadulla, Kluuvin ostoskeskuksen alakerrassa sijaitsee nykyinen suosikkikahvilani Pauligin kulma. Odotan erityistä päivää, jolloin voisin jälleen käydä siellä syömässä raakakakkua ja hyvää kahvia.

Olen viime aikoina löytänyt myös uuden innostuksen värittämiseen ja julkaisen aina värittämät kuvani instagramissa. Ja täälläkin jos muistan. Tuota kuvaa oli hauska värittää, kun viimeinen silaus, jota ei tästä näy tarkasti, oranssien kennojen sisäpuolella oleva keltainen osa nosti kuvan ulotteisuutta ja sitä oli hieno seurata väritellessä. Pitää katsoa, jos adlibriksestä löytyisi uusi Hanna Karlzonin värityskirja, koska muistan, että sellainen oli tulossa, muttei ihan vielä ilmestynyt. Mielestäni Hanna Karlzon on paras aikuisten värityskirjojen kuvittaja.


Vähän terveellisemmällä linjalla. Teen itse kotona banaanilettuja, mutta toisinaan on kiva maistella "oikeitakin" lettuja, tällä kertaa porkkanalettuja. Saa nähdä, milloin valmisruokavalmistajat keksivät tehdä gluteenittomia lettuja. Kaikkein parastahan olisi tottakai tehdä itse alusta loppuun, mutten oikein jaksa tehdä vain itselleni mitään. Kivointa on syödä seurassa. Nyt lomalla on pitänyt miettiä, mitä kaikkea sitä söisi, kun olen siitä niin otollisessa asemassa, että saan joka päivä töistä lounaan, joka on aina monipuolinen, terveellinen ja ruokavaliotottumukseni on otettu huomioon. En halunnut syödä sokerihilloa lettujen kanssa, joten ostin muutaman hedelmäsosepurkin ja laitoin myös hunajaa lettujen päälle. Oikein maukasta. Oli aika herkullinen puuro yksi aamu, kun siinä oli voita ja hunajaa joukossa, ai että. Kahvini join rauhassa katsellen pihatyön valmistumista - en ennen tiennytkään, kuinka herkkä laite kaivuri on ja kuinka lempeä sen käytössä pitää olla.


Olen säilönyt jogurteista ja rahkoista tulleita muovipurkkeja sekä säästänyt vessapaperitötsiä sekä soselasipurkkeja, mutta nyt keräsin kaikki ja vein kierrätykseen. Täällä on jopa muovikierrätys. Ajatella, jos kaiken kierrättäisi ja olisi vielä biojäteroskakorikin erikseen, niin mitään, ei siis mitään menisi sekajätteeseen. Paitsi ne, mitä ei saa pestyä. Ainakin sekajätepussi täyttyisi hyvin hitaasti. Ihanaa on myös ostaa luomua ja Suomessa tuotettuja tuotteita suurimmalti osin. Tietää, että ne ovat puhtaampia, parempilaatuisia ja kannattavat kotimaista työtä ja maataloutta.

Samalla putsastin ja järjestin kaksi kaappia ja yhden hyllykön. Neljä hyllyä tyhjeni täysin, kun tavarat löysivät uusille paikoille ja jos on vajaita teepurkkejakin, niin ne voi kätevästi yhdistää toisten teepakettien sisälle ja heittää ylimääräiset pakkaukset pois. En todellakaan ole mikään konmarittaja, enkä tule koskaan olemaan, mutta on ihan hienoa pitää tavarat järjestyksessä ja kämppä siistinä, koska sillä tavalla on myös mielikin seesteisempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...