torstai 27. helmikuuta 2014

Rento ja pirteä


Heips!

On ollut hieno päivä. Mukavan työpäivän jälkeen kävin ostamassa hedelmiä ja pähkinöitä ja lukemassa uusia lehtiä. Sen jälkeen kävin pitkästä aikaa pelaamassa lautapelejä, koska en ollut väsynyt. Ja vein tuliaisiksikin suuren mokkasuklaakääretortun, jonka olin saanut yhden auton takaluukusta.
Tämä ei ole yhtään epäilyttävää, vaan ihan totta. Työpäiväni loputtua kerrottiin, että parkkipaikalla on yhden firman auto, josta saa hakea ilmaiseksi, mitä tykkää. Kyllä riitti hakijoita ja varmasti monella oli tänään sen takia herkkupäivä. Otin vain yhden pitkon, koska en harrasta tällä hetkellä viljaa,  sokeria tai maitoa, mutta halusin viedä yhden peliporukalle. Tykkään asioista, joista tulee kaikille hyvä mieli. :)

Olen siis todellakin siirtynyt raakaruokavalioon, jossa en syö viljaa, sokeria, maitotuotteita, lihaa tai mitään yli 42 asteessa kypsytettyä. Eli todella paljon hedelmiä, vihanneksia, siemeniä, pähkinöitä, superfoodia, marjoja.

Olen alkanut huomaamaan eroa entiseen. Syön paljon enemmän vihanneksia ja hedelmiä kuin ennen ja olo on kevyt. Iho on alkanut parantua huimasti, se on alkanut ikään kuin sädehtiä, tulla tasaisemmaksi, sävyltään eloisammaksi ja tummat silmänalusetkin ovat alkaneet vaalentua. Olo on kevyt, kun ei enää turvota ja tuntuu kuin ylimääräinen taakka on lähtenyt kehosta pois ja sen takia olo tuntuu melkeinpä samalta, jos vertaisi oivariinin muuttumista pehmeästi levitettäväksi margariiniksi.

Liikkuvuus on parantunut ja keho tuntuu jostain syystä notkeammalta. Eikä ole niin kovin nälkäkään, koska vihannekset, marjat ja hedelmät täyttävät paremmin vatsaa ja pitävät kylläisenä. On ihme, miten ei ole enää himoinnut suklaata tai karkkia, mutta se johtunee luultavasti hedelmien ja marjojen luontaisesta makeudesta. Eikä vatsa enää ärry niin kuin ennen.

Pari päivää sitten pelatessani muistipeliä tuntui, että muisti paremmin, koska ajatukset olivat vapaasti virtaavia. Ikään kuin solmu olisi auennut ajattelussa ja mielikin on kevyempi. Olo on pirteä ja rento. Pystyn keskittymään hetkeen, eikä se tuota vaikeuksia, kun ennen saattoi mieli olla kärsimätön ja harhailla usein pois hetkestä, haaveilemaan.

Nyt aika tuntuu vain soljuvan, hetkissä on ihana olla mukana, eikä ole niin paljon jännitystä tai stressiä, mitä ennen tuntui olevan. Ennen ei ajatellut stressaavansa tai jännittävänsä niin paljon, ennen kuin huomasi mielen tulevan skarpimmaksi ja kevyemmäksi. Ja hymykin tuntuu olevan paljon herkemmässä, tuntuu välillä yllättävänsä itsensä hymyilemästä - koko ajan jokin tuntuu vetävän suunpieliä ylöspäin, koska hymyily on helpompaa. Jotkin asiat, mitkä ovat ennen tuntuneet raskaammilta, tuntuvat nyt paljon helpommilta. Ihan kuin pato olisi murtunut ja vesi saisi nyt virrata vapaasti.

Ei ole ihme, että jotkut tuntevat intohimoa raakaruokaa kohtaan, koska sen saamaa vaikutusta on niin vaikea sanoin kuvailla, niin ihanaa se on. Melkein kuin leijuisi ilmassa, eikä harmaat pilvetkään haittaa. Raakaruoasta on muuten tosi mieluista keskustella, kun siitä on itse innostunut ja kertominen vahvistaa tuntemusta siitä, että pysyy ruokavaliossa, eikä lipsu. Toisin kuin muissa ruokavalioissa, tästä on vaikea lipsua. Ei tule nälkä, eikä tule sokerinhimoa.  Viljaa ja maitoa ei tunnu kaipaavan, eikä lihaa ole koskaan kaivannutkaan. Puhun kuitenkin vain omasta puolestani. Ei tarvitse olla huolissaan omegan, kalsiumin tai proteiinin ja hiilihydraatin saannista. Ainoastaan D-vitamiinilisää tarvitsee syksystä kevääseen.

Muutenkin kannattaa ajatella positiivisesti ja hymyillä, koska siihen on syytä. Päivät ovat täynnä pieniä ja suuria ilon aiheita, joita ei aina huomaa, koska ei osaa nähdä niitä. Päivä voi olla niin hyvä kuin teet siitä.


Heipä hei ja höyhensaarille! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...