sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Sunnuntaipuhteita

Tohotan siivouksen parissa heti herättyä. Herätyskello ei soinut yhdeksältä, kun oli eri päivälle laitettu, mutta onneksi heräsi kahtakymmentä vailla, joten pyykit oli koneessa vähän yli yhdeksän ja kohta pitää hakea jo poiskin. Pyykkejä viedessä tuli mieleen, etten vain voi olla kierrättämättä sitä, minkä tiedän, että voi kierrättää. Kai minussa asuu jonkin sortin ekologisti. Pitäisi viedä pari vaatekassia kierrätykseen ja heittää yksi kassi varastoon. Ja pyyhkiä tasot - aina on mysteeri, miten kahvitahroja löytyy kaappien ovista. Mutta ihan ensin aamiaista. Ties vaikka ehtisin vaihtaa lakanat, imuroida ja tiskata ennen kuin lähden ystävän kanssa salille. Ehkä se on haavekuva. Tulee silti tämän päivän aikana tehtyä, jollei ennen keskipäivää. Siihen ei ole pitkä aika. 


Silloin kun asuin Turussa. Tämä on ehkä vuodelta 2012.


Voih, kolme vai neljä vuotta sitten on juhlittu halloweenia tekemällä halloween-pipareita. Kun tekee mieli piparia, niin piparia on saatava.



Näin nätti ilma oli työmatkalla vuosi vai pari sitten. Sinä päivänä, kun nämä oli otettu, niin tänä vuonna oli vain koko päivä täysin pilvistä, en muista, olisiko edes iltapäivällä pilkistänyt aurinko.


Tämä on kaksi vuotta sitten Cafe Esplanadista. Sielläkään ei ole tullut käytyä vähään aikaan. Harmi kyllä, koska se on aivan ihana kahvila. Ja ainoa paikka, josta oman tiedon mukaan saa kulhollisen cafe au laitia. Aivan ihana elämys. Joku päivä vielä menen sinne tekemään saman kuin kuvassa: juomaan cafe au laitia lämmittäen sormiani kupin pinnassa, kun ulkona on kylymä ja luen kirjaa. Ihanampaa ystävän kanssa, mutta yksinkin sopii, jos on hyvä kirja mukana.








Tämän viikon näkymiä. Nämä viimeiset kuvat ovat Hakaniemen rannasta, kun tulin pois töistä. Aurinko laskee nykyään niin aikaisin, jopa ennen viittä tai viiteen mennessä, jos se on edes tullut esiin päivän aikana. 



Perjantaina myin pari peliä ja ostin niillä rahoilla vähän päivittäistarpeita ja sen lisäksi Casa di Maman juustopizzan, punaviiniä, colan ja cafe au laitin makuisen Grand Dessertin. Oli hyvin ansaittu perjantaipizzailta pitkän viikon jälkeen. Ihana lopetus arkiviikolle.




Perjantaina ystäväni pyysi minut tulemaan kanssaan Pelimessuille eli Messukeskukseen, jossa oli Gamexpo - Outlookexpo - Goexpo winter - messut. Kaikissa kävimme. Pelimessuilla ehkä eniten kiehtoi ns. "krääsä", söpöt mukit ja asusteet, joissa oli vaikkapa pokemonien kuvia tai kuvia muista peleistä tai piirretyistä. Yksi näistä oli maginarium, mutta harmi kyllä sillä ei ole englanninkielistä sivustoa. Jos olisi ollut varaa, niin varmasti olisin jonkun söpösen mukin vaikkapa ostanut. Yhdessäkin mukissa oli kuva charmander-pokemonista, joka paahtoi vaahtokarkkia omalla häntätulellaan. Niin söpö! GoExpo-messut olivat aika väljät, mutta muistuttivat osaltaan BoardExpoa ja SkiExpoa, kun oli lasketteluvälineitä myynnissä, mutta laskettelu- ja hiihtomessuilla on enemmän kojuja vai kutsutaanko niitä standeiksi. OutlookExpossa kävimme ystävän kanssa ihastelemassa Lumenen ja Luhdan valikoimaa. Hankin sieltä myös söpöt korvakorut parilla eurolla Iberolta.


Kuljettuamme jonkin aikaa messuja läpi menimme etsimään ruokapaikkaa ja löysimme tosi hyvän Panoraamasta, jossa oli meksikolainen buffet. Aika herkullinen tapa syödä tortilloja meksikolaiseen tapaan. Tosin se sisälsi sen verran papuja, että vähän ilmailutti illalla, muttei ollenkaan turvottanut. Tuli syötyä niin paljon, että ruoka tuntui vielä neljänkin tunnin jälkeen mahassa, enkä mennyt salille, kun täydellä mahalla treenaaminen ei olisi tuntunut hyvältä, mutta saunassa kyllä kävin.


Perjantaina postiluukusta tippui Oriflamen joulukuvasto, jonka pyysin. Nyt voi päästä joulutunnelmaan.


Tokmannissa kävin myös ja törmäsin tähän ihanaan Tatty Teddy - joulukalenteriin, jonka voisin oikeasti jopa ostaa. En tiedä, milloin on ollut viimeksi joulukalenteri, luulenpa että viimeksi oli salmiakkijoulukalenteri, muttei se oikein innostanut. Suklaajoulukalenteri on aina kiva. Saa suklaan ja siellä on aina joku kiva kuviokin. Tulee ihan lapsuus mieleen. Toinen vaihtoehto olisi pokemon-joulukalenteri. Oh well, ehkä tämä nalle voittaa tällä kertaa.

Joulun aika on selkesti täällä. Siis joulunalusaika. Omasta mielestäni ihaninta on joulun odotus, se tunnelma. Laittaa valoja sisälle ja ulos pihalle tai parvekkeelle, jos omistaa sellaisia. Maistelee joulumausteisia asioita, kuten glögiä, pipareita ja mistä kullekin tulee joulu mieleen. Polttelee kynttilöitä hämärässä illassa. Kuljeskelee kaupoissa etsien läheisille ihmisille lahjoja, vaikka toivoisi voivansa hankkia kaikille lahjoja. Ajattelee ihmisiä, jotka tuntevat ja haluaa levittää hyvää mieltä ympärille.

Joululahjaksi en muuta toivoisi kuin aikaa ystäviltä ja läheisiltä ihmisiltä. Ja onnellisuutta. Kun ei haluaisi olla mitään muuta kuin vain onnellinen. Onko se niin paljon vaadittu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...