Shoppailupäivä

Käynnistin koneen ja Netflixin. Netflixistä uusi Sherlock päälle taustakatseltavaksi samalla, kun odottaa kuvien latautumista ja koneen aukeamista. Käännän coca cola - pullon korkkia auki ja kiinni aikomuksena päästää sieltä hiilihapot karkuun. Tarkoituksella kyllä.

Postauksen nimi olisi voinut myös olla perjantai kuin lauantai. Koko päivän on tuntunut kuin olisi lauantai. On ollut tosi kiva päivä. Lämminkin kaiken lisäksi. 26 astetta. Nyt olisi iltapala-aika, muttei mahaan mahdu juuri nyt kokiksen lisäksi mitään. Jossain sanotaan, että pitäisi syödä, ettei tulisi nälkä. Ihan hyvä neuvo, jos söisi tietyin väliajoin, jolloin alkaisi myös tottumaan niihin aikoihin ja siihen, ettei nälkä ehdi ennen kuin ruoka on jo vatsassa. On viiliä ja pilttiä iltapalaksi niin kuin muutamana iltana jo ollut. Tiedän, että piltissä on vähän sokeria, muttei se ole laskettavan paljon. On siis sokeriton päivä numero kahdeksan, jollen ole mennyt jo laskuissa sekaisin.

Aamulla makselin laskuja samalla kun join aamusmoothieta, johon en tällä kertaa laittanutkaan marjoja tai ananasta, vaan pari päärynän puolikasta mehussa tölkistä. Huomenna loppupurkki smoothieksi. Hedelmäsokeria eli fruktoosia en laske pahaksi sokeriksi. En ole yli viikkoon syönyt herkkuja: pizzaa, hampurilaisia, karkkia, suklaata tai leivonnaisia. Enkä normaalisti harrasta edes proteiinipatukoita, joista jotkin sisältävät aika paljon sokeria. Ateriavälit ovat saattaneet venyä jopa kuudeksi tunniksi ennen kuin on ollut edes yhtään tyhjä olo. Harrastanut joka päivä liikuntaa paitsi tänään, jolloin pakotin tämän päivän lepopäiväksi. Tosin aion varmaan vielä vähän venytellä ihanalla uudella jumppamatolla.

Jotain artifiikkia koko ajan seinällä. Etteivät ne olisi täysin paljaat.

Eilen tuli vain käveltyä salin lisäksi. Tästä kohtaa kipsaisin tien yli, portaita ylös ja Vuorikatua pitkin alas Kluuvin kauppa-keskukseen.

Tuli käytyä Pauligin kulmassa ja siellä nautittua päivästä. Lämpimästä päivästä. Aidosta kesäpäivästä. Ihan niin kuin tänäänkin. Kahvilan jälkeen kävelin Kallion kirjastoon selaamaan muutaman lehden ja otin vinkkejä OmJooga-lehdestä. Aion piirtää ne kuvat ja ohjeet. Kiinnittää seinälle, josta sitten voi joogata itse kotona. Aika huippua. Vielä kun asuisi jossain veden äärellä ja voisi keväästä syksyyn tehdä ne liikkeet terassilla aamulla kevyessä villapaidassa, kahvikuppi vierellä, tuulen hyväillessä kasvoja ja aaltojen soljuessa hitaasti haukotellen kohti rantaa.

Eilen ja aamulla tuntui vielä lihaksissa edellispäivän Body attack - tunti, joka oli kyllä raskain tunti, millä koskaan olen ollut. Kun superenerginen ohjaaja hihkaisi, että nyt on puolet tunnista mennyt, niin katsoin kelloa, että todellakin on vielä puoli tuntia rääkkiä jäljellä. Jatkoin urheasti loppuun, mutta lihakset särkivät, kun olin eilen kevyesti salilla, niin sen jälkeen loppuillan ja tänäkin aamuna vielä hetken. Jo keskipäivällä tänään tuumin, että olinko tosissani, etten muka tee mitään liikunnallista tänään, kun ei enää ollenkaan särkenyt. Keho kaipaa jonkinlaista rasitusta. On tottunut siihen. Aamulla tuntui kuitenkin, ettei pysyisi sekuntiakaan lankussa ja harvinaisesti jopa etureisissä oli polttelua. Pyhitin tämän päivän kuitenkin nautiskelulle.

Aina kun menen tarkoituksella shoppai-lemaan, niin suuntaan Selloon. Muistan, kun Sellossa juttelin hetken aikaa Starbucksin kivan myyjänkin kanssa, niin hänkin sanoi asuvansa Helsingissä, mutta aina kun haluaa tulla oikeasti shoppailemaan, niin tulee Selloon. En ole siis yksin sitä mieltä, että Sello on aika hyvä ostostelupaikka. Johtuu varmaan siitä, että se on niin selkeä ja kaikki kaupat, joissa tykkää käydä, on lähekkäin toisiaan. Sieltä löytyy myös kirjasto, apteekki, Citymarket ja Prisma. Eli ihan kaikki. Sekä ruokapaikkoja ja kahviloita, jos alkaa hiukomaan. Sieltä siis löytyy ihan kaikki tarvittava. Niin yksinkertaista se on. Ja viihtyisä.

Aamulla ei jaksanut kauaa paikoillaan istua, kun kellokin eteni kohti keskipäivää.

Naama ja tukka kuntoon. Sitten menoksi. Uutisissa kerrottiin, että liikenneaikatauluissa saattaa olla muutoksia valtiovierailun takia, mutta bussi tuli ihan ajallaan. Menin siis bussilla 502, joka kulkee Helsingistä suoraan Leppävaaraan. Kuuntelin musiikkia ja otin kynsilakan pois kynsistä, kun se liila väri niissä oli alkanut ärsyttää. Parhaiten viihtyy värittömissä kynsissä, mutta välillä on hupaisaa laittaa väriäkin. Ranskalainen manikyyri olisi poikiaan, jos tykkää raikkaasta ja yksinkertaisesta. Meinasin tukan kanssa jo antaa saksien laulaa, mutten taida koskea tähän pehkoon ennen syksyä paitsi harjalla, kammalla, suoristusraudalla ja pesuaineilla.

Taivas kertoi, että on tulossa lämmin päivä ja tuntui se jo kämpässäkin, kun siellä alkoi olla hiostavaa. Toinen syy, miksi halusin sieltä aika pikaiseen pois. Kuuntelin musiikkia ja pelasin Snoopya. Jatkoin musiikin kuuntelua ostos-keskuksessa kierrellessäni, joten olin koko ajan hieman irti todellisuudessa. En kuullut ihmisten puheita, vaikka näin heidät. Sillä tavalla on joskus mukava olla, hieman sumussa ja silti täysin läsnä. Tulla lähelle tarvittaessa, kun ottaa vain napit pois korvista. Annoin itselleni luvan vain leijua, levitoida läpi päivän ja nauttia kaikesta, mitä vastaan tulee. 

Aamupalasta alkoi olla jo tovi, joten kävin Robert's coffeessa juomassa jäälatten ja syömässä kalkkunavoileivän. Tällä hetkellä tunnen, kuinka Prismasta ostettu karpalo-cashew - ciabatta alkaa potkia, vaikka söin sen vartti sitten. Pitää juoda vettä päälle, jospa se siitä laantuisi. Kalkkunavoikkari oli kuitenkin hyvä, eikä aiheuttanut minkäänlaisia vatsanväänteitä.

Kahvihetken jälkeen aloin kierrellä kauppoja. Kävin ensin katsomassa Gina Tricossa ja sitten New Yorkerissa kokeilin paria vaatetta ja ostinkin pari vaatetta sieltä. Palasin Gina Tricoon ostamaan kauniit unisiepparikorvikset sekä keltaisen hihattoman paidan, kun en saanut niitä pois mielestäni. Olisi kyllä pitänyt kokeilla sitä ensin sillä vaikka se oli ihanan keltainen, niin se näytti ihanasti myös läpi esimerkiksi housujeni kuvioinnin. Käy kesäpaidaksi, pitäisi olla paksumpi töitä varten.

Harmi, kun kuvittelin, miten kiva se olisi töissä vaikka villatakin alla, muistuttaen kesästä. Toki ajattelin muutenkin alkaa pukeutua värikkäämmin, jos mahdollista. Yksi väri ei minulle vain sovi paitamuodossa ja se on punainen ja tummanvihreä. Mekkomuodossa kyllä. Värit ja vaatteiden muoto ovat niin jännä juttu, kun tietty asu ei voi sopia tietyn mallisena. Kyllä joskus kuuleekin, kun joltain kysyy, että tykkääkö hän jostain väristä, niin vastauksena tulee, että riippuu missä yhteydessä. Se on täysin totta. Esimerkiksi vaikka olisi saman mallinen paita, niin pelkästään sen materiaalin eroavuus siitä toisesta voikin saada sen sopimaan. Tai sitten ei sovi paitana ollenkaan, pelkästään housuina, hanskoina, pipona tai tehostevärinä pienesti jossain.

Kävin parissa muussakin vaatekaupassa, mutta ne eivät tarjonneet sitä, mitä muualla. Esimerkiksi Kampin Vero Modassa saattaa olla ihan erinäköinen valikoima. Sinne sitten joku päivä. Kävin parissa urheiluliikkeessäkin, kun olin jo jonkin tovin miettinyt itselleni foam rolleria sekä jumppamattoa/joogamattoa.

Vertailin tuotteita ja kävin vielä Prismassakin katsomassa heidän valikoimansa, mutta päädyin kuitenkin ruokaostosten ja pohdintojen jälkeen näihin Casallin kahteen ihanaan. Rollerissa ihan pikkaisen pääsi vaikuttamaan väri, mutta vaaleanpunaista jumppamattoa en ostanut, kun se oli melkein 15 euroa kalliimpi. Ja tämä jumppamatto voitti siitä syystä, että sen päälipuolella on paras pito jaloille, kun tarkoituksena on olla jumppa-matolla paljain varpain.

Kaikkein mieluiten haluaisin Casallin vaaleanruskean korkista tehdyn maton, mutta sillä on hintaa 90 euroa enemmän kuin tällä, joten toistaiseksi se ei lähtenyt matkaan. Mistähän löytäisi kivoja joogavaatteita? Kaisaniemessä oli kivannäköinen joogaliike, mutta se hävisi jonnekin.

Palattuani kuuden aikaan takaisin kotio minulla oli kyllä mielessä alkaa tekemään ruokaa, mutta vatsa oli ihan toista mieltä. Se huusi "tänne ruokaa heti nyt!", jolloin muistin lähtiessäni miettineeni, että menisin palattuani Silvopleehen syömään. Sinne siis kävi tie ja ehdin juuri parahiksi mutustaa appeen rinnan alle ennen kuin paikka meni kiinni. En ehtisi sinne huomenna ja sunnuntaina se ei ole auki. Jälleen kerran leipä oli ihan parasta. Ja perunat. Haluaisin tietää, millä reseptillä he leipänsä tekevät.

Tein tällaisen pienen kotisalin. Siitä puuttuu vielä kahvakuula, niin se olisi valmis. Voi siinä jotain puuhailla kehonpainolla. Vastuskuminauhasta ja venyvästä kuminauhasta olen ennenkin kertonut. Tuolla vihreällä puuhaan neljää liikettä, mutta siihen tarvittaisiin puolapuut ja mustalla harjoitan pyllyä, takareisiä ja sivureisiä. Voi niillä varmasti muutakin tehdä. Nyt muistin, että tuosta kuvastahan puuttuu keltainen kuminauha, jossa on kahvat. En sitä vain käytä kovinkaan paljon.

Kävin ostamassa neilikoitakin kaupasta samalla reissulla, kun kävin syömässä. Noista osa vain venyttelee kaulaansa. Mietin ne kotio tuotua, että olisi pitänyt ottaa mieluummin ruusuja. No kai nuo tuosta avautuvat ja muuttuvat nätemmiksi.

Sellainen perjantai/lauantai. Huomenna aamulla heräilen raukeasti, käyn suihkussa pesemässä kuontalon, hörpin päärynä-smoothien ja kahvin, pakkaan Tampereen reissua varten, käyn Power joogassa ja lähden Tampereelle, jossa ystäväiseni odottaa. Saa nähdä, miten Tampere on muuttunut, kun jonkun idea on vetää sinne ratikat (eääh), että onko menettänyt viihtyisyytensä. Käymme varmaan ravintelissa ja ehkä heittämässä talviturkinkin pois. Minulta siis. Minulla on viime vuoden talviturkki vielä päällä, oh noes. Näillä keleillä voisikin talviturkin tempaista menemään.

Mutta jospa Tampereesta lisää myöhemmin.

Kauniita unia.