lauantai 30. kesäkuuta 2018

Herkuttelua ja museovierailua



Ihana Clipperin luomupikakahvi ennen sekoittamista tekee jotain ihan muuta kuin muut pikakahvit, kun vaalenee pinnalle kauniiksi pyörteiksi. Voi nauttia samalla kahvin juomisen yhteydessä taiteesta. Tämä oli päivän toinen kahvikuppi. Mahtoiko olla maanantaina vai sunnuntaina. Olin ollut tuohon aikaan jo kolme tuntia hereillä, mutta koska on loma, niin olin vielä heräämässä ja juomassa toista aamukahvikuppostani pienen lounaan jälkeen. Ja luin loput sisustuslehdet. 

Taisi olla maantai, koska ajattelin, että pitää päästä salille, koska olo oli muuttumassa ihan taikinaksi, vaikka olikin yhtenä päivänä käynyt pitkällä kävelylenkillä. Silti ottanut sellaisen lomamoodin, ettei ole kiire mihinkään ja saa rauhassa vain rötvätä.


Pääsin tutustumaan samana päivänä uuteen Kampin saliin, vaikka rakennustöiden vuoksi näytti ensin siltä, että onko se sali auki vai ei. Onneksi oikea ovi löytyi ja pääsi saleilemaan. Ystäväni tuli samana päivänä ostamaan itselleen tuosta salista salijäsenyyden ja pääsin vähän olemaan personal trainerina. Opetin hänelle liikkeitä jumppanaruillani ja pari vatsalihasliikettä sekä kahvakuulaliikettä.

Oikein hyvä juttu tällä Kampin salilla on se, että tämä on hieman lämpimämpi kuin muut salit, joten sain todella hyvin hien pintaan. Ihan hauska tekstikin vedentäyttöpisteellä on: "Tehokas treeni saa hien valumaan. Älä siis unohda nesteytystä. Kehosi ja mielesi tulevat kiittämään sinua." Mukava teksti oli myös venyttelyalueella. Olin tuolla kerralla pitkästä aikaa juoksumatolla ja piti nostaa vauhti jopa 13km tunnissa, että pääsi juoksuvauhtiin ja välillä kävelin. Tein intervalleja. Sen jälkeen vielä porraslaitteessa jonkin aikaa, kun halusin senkin kaverilleni näyttää. Se saa kyllä sykkeen kohoamaan.

Sattui kolme päivää pohkeet juoksemisen ja porraslaitteen jälkeen. Tosin niiden sisällä kävin vielä kerran tai pari salilla crosstrainerilla (harmi kyllä tällä salilla on hyvin jäykät uudet crosstrainer-laitteet, pidän enemmän Hakaniemen ja Käpylän salilla olevista, joissa saa hyvän jouston). Ajattelin kuitenkin, että aina kun juoksututtaa tai hikityttää, niin menen tähän Kampin salille. On ihanaa, kun treenatessa tulee hiki!



Olen jälleen intoutunut värittämisestä. On joskus mennyt pitkälle yöhönkin, kun on pitänyt saada valmiiksi ennen kuin on malttanut nukkua. On hauskaa vain seurata, kun väri täyttää sen tilan paperista ja miettiä, mitkä värit sopisivat mihinkin.




Treenin jälkeen maanantaina kävimme kamun kanssa hakemassa kaupasta palauttavat öölit ja istahdimme Kampin kauppakeskuksen vierustalla sijaitsevan suihkulähteen reunalle rupattelemaan ja nauttimaan ihanasta päivästä sekä veden solinasta.


Otin tämän samana päivänä. Kallion kirkko. Kerran siellä sisälläkin käynyt, mutta se on paljon pienempi sisältä kuin luulisi ulkoa. Tosin yleisö ei varmastikaan pääse joka kolkkaa näkemään.


Toisinaan pitää käydä Stockmannin Herkussa ostoksilla ja nauttia auringosta ratikkaa odotellessa. Ja sieltä saa Brunbergin moccaa ja vadelmatryffelisuklaata myös. Erikoista, mihin minttutryffelikin on hävinnyt. Siellä oli kyllä vähän remonttia suklaaosastolla, mikä on minusta tosi harmi. Toivottavasti tekevät siitä vain hienomman, koska on tosi tylsää, jos erikoissuklaaosasto muuttuisi tai vaihtuisi johonkin. Siis se vitriini, mistä saa valkata yksittäisiä suklaita on remontissa ja osa pakastetuotteista oli hävinnyt toiseen paikkaan. No toivottavasti tietävät, mitä ovat tekemässä. Se on pyhä kolminaisuus: suklaa-kahvi-teeosasto. Kävin tänään katsomassa, niin joku (en mainitse mikä) oli saanut päähänsä laittaa vedet ja alkoholin siihen! Terveellisten rahkatuotteiden ja urheiluravinteiden läheisyyteen. Mihin tämä maailma on menossa, kun kaikki hyvä tuhotaan. En tykkää enää käydä lempikaupassani sen takia, että se pilataan täysin. Olen surullinen sen takia.




Ihanaa huomenta, kun aurinko paistaa ikkunasta, vaikka joinain päivinä pilvet uhkailevat. Tänäänkin aurinko voitti pilvet tappelussa. Ihana kun yhtenä iltana piti syödä pensasmustikoita, mutta illallisen ja muun jälkiruoan lisäksi en niitä jaksanutkaan, joten ne päätyivät aamusmoothieen. Ja se on kyllä paras smoothie, mitä olen ikinä maistanut! Tuoreista marjoista :) Tässä on myös toinen Arabia-kupponen, jonka sain lahjaksi. Sen nimi on Esteri.

Minulla on ollut hyvin paljon onnea kahtena päivänä, kun olen tavannut ensin yhtenä päivänä kolme ystävää ja sitä seuraavana päivänä kolmea muuta ystävää lisää. Lisäksi kaksi tai kolme niistä tapaamisista olivat täysin ex tempore sovittuja, tunnin tai puolentoista tunnin varoitusajalla. Ihanaa nähdä ystäviä. Yksi jäi yöksikin ja seikkailemme tänään Helsingissä. 





Yhden ystävän, jota en ollut pitkään aikaan tavannut kiireiden vuoksi tapasin vihdoin eilen ja sattumalta meillä molemmilla oli museokortit hallussamme. Olen pohtinut, että pitäisi alkaa käyttämään sitä paljon enemmän, kun sellainen on ja museoissa on ties mitä kaikkea kivaa, mieletöntä ja kaunista nähtävää ja tutkittavaa. Menimme Luonnontieteelliseen museoon, jota useimmiten väitän eläintieteelliseksi museoksi, johtuen siitä että se tälläkin kertaa oli täynnä eläinten luurankoja, täytettyjä eläimiä, fossiileja sekä yksi sokkelo kertoi maailman synnystä alkuräjähdyksestä nykyhetkeen. Tosi mielenkiintoista!





Syvän meren kaloja ja on kyllä mieletöntä ajatella, mikä kaikki on oikeasti elävää, kuten meritähti.






Kaverin kanssa ihmeteltiin ääneen, miten eläimet ovat sinne museoon päätyneet, koska pelkäsimme, että ovat täyttämisen takia tapettu, mutta ei. Suurin osa eläimistä on kuollut vanhuuteen tai sairauteen ja päätetty sitten täyttää. Yleisesti en pidä täytetyistä eläimistä, hyvin harvoin syön nisäkkäitä, enkä käytä turkis- tai nahkatuotteita, mutta museossa sallin nämä eläimet tutkimustarkoituksessa. Jos jonkun kotona näkisin täytetyn eläimen, niin varmaankin paheksuisin. Jokaisella meistä on kuitenkin omat ajatusmallimme.

Hauskaa, että juuri silloin kun ääneen pohdimme tänne saapuneiden eläinten kohtaloa, niin sattumalta museon työntekijä alkoi kertoa näistä karhuista ja pyysi laittamaan tassun karhun tassunjäljen päälle, että näkisi, kuinka paljon on kokoeroa. Hän mm kertoi kahdesta karhusta vitriinin takana, että ovat Ähtärin eläinpuistosta olevat Matti ja Teppo tulleet tänne vuosia sitten ja olleet vanhoja ja sairaita. Ja että normaalisti luonnossa voisivat elää 13-15-vuotiaiksi, mutta olivat eläintarhassa eläneet jopa 30-vuotiaiksi. Aika hyvin siis. Kirahvin kohtaloa en viitsi kertoa, mutta sanotaan, että 70-luvulla asiat olivat vähän toisenlaiset. Tiikerin tarina oli aika huvittava.




















Oli kyllä superhuikea matka läpi museon ja kun museota oltiin sulkemassa, tuli kuulutus, niin Suomen eläimet jäivät aika kesken. Menen kyllä ehdottomasti uudestaan tutustumaan oikein ajan kanssa tähän museoon ja näyttelyyn. Ja otan myös selvää, mihin kaikkiin muihin museoihin museokortilla pääsee. Onko ehdotuksia hyvistä museoista? Olisi hyvä, jos olisi sellainen kalenteri tai sivusto netissä, jossa kerrottaisiin vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat museoissa ja muualla.


Tästä kattopalosta taisi olla eilen uutisissa.


Nam nam. Vähän liian nam. Tuli päivän makeakiintiö tuosta täyteen.


Lähden kohtapian Turkuun päin ja olen ensin isän luona pari yötä ja sitten äidin luona pari yötä. Ja näen yhden kaverin, jota en ole vuosiin nähnyt. Vähän jänskättää, mutta hyvällä tavalla. Ihanaa viikonloppua kaikille ja nauttikaa kaikesta vapaa-ajasta ja töistäkin, jos on. Toivottavasti tuulisuus ja pilvisyys pian lakkaa ja tulisi se kesä, jota on odotettu toukokuun jälkeen. Nyt pitää miettiä, mitä kaikkea pakkaisi ja jättää asunto sellaiseen siistiin kuntoon, että on mielekästä palata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...