keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Hyvä olla


On hyviä päiviä ja huonompia päiviä.

On niitä päiviä, jolloin aurinko paistaa joka nurkan takaa
ja niitä, joina tuntuu, että ukkospilvi tuntuu seuraavan sinua joka paikkaan.

On hetkiä, joita haluaisit elää yhä uudelleen ja uudelleen
ja hetkiä, joita et olisi ikinä halunnut kokea.

On arki ja viikonloppu.

On elämä.


Elämä on tehty nautinnoiksi, sattumuksiksi, kokemuksista oppimisiksi.

Elämästä voisi miettiä vaikka kirjan, mutta en tee sitä nyt (ehkä jonain päivänä). Kävin tänään hyvän kaverin kanssa kahvilla, jonka kanssa pystyy puhumaan vapaasti ja hän auttaa parhaimpansa mukaan. On ihanaa, että on tällaisia ihmisiä, heitä todellakin arvostaa.

Viime viikon eli ystäväviikon sydänprojekti on loppunut töissä ja sydämet saa seinältä irrottaa ja viedä, mihin itse tykkää. Laitoin kuitenkin muistutukseksi tänä aamuna, että sydämen voi ottaa mukaansa kirjoittamalla näin "Take your heart and cherish it when you struggle".
Vaikka on joskus huonoja hetkiä, niin pitää edelleen muistaa, että työkaverit silti välittävät sinusta ja ajattelevat sinusta paljon hyvää. Jokainen päivä on niin erilainen, vaikka olisikin tietynlainen päivärytmi.

Olen herkkä ihminen, todella empaattinen kuulemma. Minuun vaikuttavat sanat, lauseet, ruma puhe, pahasti sanotut asiat - joskus jopa niin kovasti, että saatan tuntikausia ajatella niitä asioita mielessäni. Mieleni ei jätä minua rauhaan ennen kuin mieli on selvittänyt asian. Joskus tekisi mieli pomppia pahasti sanotut asiat ulos itsestä, heittää avaruuteen asti, mutteivät ne niin ratkea.
Toisinaan jos on jokin oikein pahasti mieltä vaivaava asia, niin tekisi mieli huutaa itselle ja lyödä nyrkillä seinään, että yritä saada se asia jo pois päästä. Mieli kuitenkin etsii ratkaisuja, kunnes on rauhoittunut ja tyytyväinen.

Kaverini sanoi, ettei pitäisi ajatella huonoja asioita, vaan yrittää nauttia kaikesta hyvästä. Ajatella kaikkea hyvää päivän aikana tapahtunutta ja niin ajattelenkin. Ja toisinaan voi oikeastikin käydä niin, että itse suurentelee asiaa mielessään suuremmaksi kuin se onkaan. Onneksi on oppivainen. Päivässä pitäisi yrittää nähdä aina ne hyvät asiat ja kirjoittaa vaikka ne ylös, jos ne muuten saattavat unohtua. Jokaisen pilvisaarekkeen takana kuitenkin on sitä auringonvaloa, jos ei satu olemaan yö.

Tänään palaa mieleen päivän valoisin hymy ennen päiväunia.

Tuli mieleen vertaus yhdestä elokuvasta, jossa kysyttiin Pakkasukkoon uskomisella, että häviääkö aurinko, jos pilvet peittävät sen ja uskooko tähtien ja kuun olevan edelleen olemassa, vaikka ne menevät päivällä piiloon. Siinäpä hyvä esimerkki. Jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa vai miten se menikään. Muista, että sinä olet tärkeä.

~ Lilja Lumi


Tällaiset kivuudet löysin Stockmannista. Nyt irrottamaan kurkkunaamio nassusta ja nauttimaan ihanasta jojoba-öljystä ja kookoksesta iholla suihkussa <3 Sen jälkeen voisi mennä nukkumaan, koska tänään tosiaan on tullut herättyä 05:30. Ehehee ja lopetan kirjoittamisen tältä päivältä ennen kuin jutut alkavat mennä hassuiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...