Hyvää iltaa!
Täytyy sanoa, että olen tänään kehunut itseäni hienosta suorituksesta. Aina välillä on hyvä taputtaa itseään olalle, kun on onnistunut jossain.
Töissä oli jälleen mukava ja tuli jonkin verran askarreltua. Jos joku olisi ehdottanut toista askartelua, niin olisin lyönyt hanskat tiskiin siltä päivältä. Kolme askartelua riitti, seuraavalla kerralla lisää. Töissä on aina hauska ideoida ja toteuttaa omia ideoitaan, varsinkin näitä askarteluja ja pieniä projekteja. On kivaa, kun on käsillä tekemistä, vaikka aina pitää katsoa, että missä olisi sopiva aika tehdä mitäkin, koska suurimman osan työajasta olemme tottakai lasten kanssa. Askarreltavaa paskarreltavaa siis riittää ja joskus otan töitä kotiinkin. Ei se haittaa, nautin askartelusta.
Töiden jälkeen tai oikeastaan lounaan jälkeen alkoi kauheasti ramaisemaan ja haukotutti ihan jatkuvasti jo kahden aikaan ja sitten hoksasin, että olisikohan syyllisenä toiminut tämä ihana rakastettava arkkiviholliseni vehnä. Meillä oli makaronia ja jauhelihakastiketta/vihreää papukastiketta sekä salaattia ja otin kaksi annosta sitä (miksi ihmeessä, ei ollut niin nälkä). Ei aiheutunut ihan valtavasti ilmaa tällä kertaa, mutta vaikka olin juuri juonut kahvia, niin silmiä kutitti ja haukotutti. Ehkä se on tosiaan se vehnä, joka saa väsyneeksi. Pitäisi yrittää vähentää sen käyttöä suuresti, mutta tykkään syödä leipiä toisinaan kotona. Gluteenittomat leivät ovat yhtä kakkaa. Tai no ainakin jotkut. Jos joku tietää todella hyvän gluteenittoman leivän ohjeen, joka ei maistu tylsältä tai ole kuivaa, niin kerrohan toki.
Väsynyt olin silloinkin, kun töistä pääsin ja maleksin bussiin. Sörnäisissä jäin pois ja kävin P&S-kaupassa hankkimassa pari patukkaa ja etsimässä yhtä Clipperin uutta teetä, jota ei siellä ollut. Ostin pari patukkaa, kaurapatukan ja jonkun kookoksisen ja natustelin kaurapatukan metroa odotellessa. Siinä sitten sen verran virkistyi ja oli vähän pirteämpi, kun meni salille. Juoksumatolla pitää alkaa kohentamaan suoritusta, sillä se on laskenut. En jaksa juosta enää yhtä kauan kuin ennen. En tosin koskaan ole jaksanut juosta kauan, mutta minuutti minuutilta kohennan aikaani. Ja juokseminen on vain alkulämmittelyä. Suoritin perinteiset liikkeet miinus kolme, koska kyseisellä salilla ei ollut muutamia tarvittavia laitteita. Skippasin suihkun ja saunankin, kun ei vain tehnyt mieli, enkä ollut hikinen, niin ajattelin käydä kämpillä suihkussa.
Salin jälkeen menin Anttilaan ja hankin sieltä L300-kasvoveden normaalille ja sekaiholle, Glissin shampoon ja hoitoaineen sekä hiusvärin. Katselin peilistä, että hiuskuontaloni tarvitsee vähän eloa itseensä ja vaikka kovasti harkitsin räväyttää liilalla, niin otin kuitenkin jotain perinteisempää, mutta mukavalla lämpimällä sävähdyksellä. Sen jälkeen kävin K-marketissa.
Kampin K-marketista onnekseni löysin tämän Clipperin uuden blackcurrant & acai berry - teen. Voin sanoa olevani mainoksen uhri, koska luin viimeisimmästä olikohan KuntoPlus-lehdestä tästä teestä, että mustaherukka sisältää paljon C-vitamiinia, joka on hyväksi iholle. Mitäpä tyttö ei ihonsa hyväksi tekisi. Ostin myös maisteluun Oat Latten, joka oli ihan ok. Tuota Valion sokeroimatonta vaniljarahkaa en kyllä toista kertaa maista, kun en ole muutenkaan rahkojen ystävä, mutta syön mieluummin oikeaa rahkaa kuin tuota, ei millään pahalla.
Rakkaalle ihanalle minulle. En tiedä, olivatko vahingossa vai tarkoituksella noin, mutta näytti niin kivalta ajatukselta, että nappasin siitä kuvan odotellessani omaa vuoroani kassajonossa. Jokaisen pitäisi ajatella itsestään hyvää ja kunnioittaa itseään tekemällä hyvää itselleen. Unohtamatta tietenkään muita. Itseään kuitenkin saa ja pitääkin arvostaa sellaisena kuin on. Tai yrittää olla parempi. Mietin, kirjoittaako tuota lausetta vaiko ei, mutta todella suuri osa ihmisistä ei valitettavasti arvosta itseään ja on tyytymätön itseensä. Sellaista se vain on.
Kukaan ei ole täydellinen, vaan ainoastaan täydellisen epätäydellinen sinä itse.
Ponderoin (tai ehkä suomalaiset tuntevat paremmin sanan fundeerata) pitkään karkki- ja suklaahyllyllä, ottaako lakritsipatukka vaiko ei. Kerroin itselleni, että olen syönyt kahvitauolla tänään viisi karamellia, joten enempää en tarvitse ja sitäpaitsi kämpille päästyä odottaa ihana uusi tee sekä leipä ja appelsiini ja rahka, missä on ihan tarpeeksi. Meinasin vielä kääntyä ympäri ja katselin bounty-suklaapatukkaa, koska sehän on yksi terveellisimmistä, mutta sitten ajattelin, että ei ja kävelin kassalle maksamaan muut ostokseni. Miksi kaupoissa laitetaankin kaikki makea lähelle kassoja ihan tarkoituksella, että tämä kansa lihoisi ja saisi finnejä epätoivottuihin paikkoihin.
Kämpillä tein leipää, latasin päälle margariinia, kalkkunaleikettä, juustoa ja tomaattia sekä kurkkua. Mikrotin teeveden ja maistoin uutta Clipper-teetä, joka oli hyvää :) Appelsiini maistuu vieläkin suussa. Seuraavaksi hampipesu ja lukemista loppuillaksi.
~ Lilja Lumi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti