perjantai 22. tammikuuta 2016

Jäällä kävelyä kirpakassa säässä

Laitoin eilen ja tänään hymynaaman kalenteriin =) Olen siis pystynyt jo pari päivää olemaan ilman sokeria. Kyllä se hieman alkaa kieltämättä tuntumaan, kun jotkut tietyt asiat saattavat ärsyttää ehkä piirun verran enemmän, mutta luulen, että tapahtumien vastaanottajana en ole täysin syyllinen omaan murjotukseeni. Jätän tämän aiheen, koska sitä ei voi järkevästi selittää. Olen pärjännyt ihan hyvin hedelmien luontaisella sokerilla sekä marjoilla niin marjoina kuin teenkin joukossa. Pitää toki myöntää, että join tänään lasillisen punaviiniä, mutta sitä ei lasketa, koska punaviini häviää sokerissa mennen tullen siiderille, oluelle ja valkoviinillekin. 

Tänään oli suunnitelmia illaksi, mutta pitikin keksiä jotain muuta. Pääsin aikaisin töistä ja päikkäreiden sijaan näin kämpilletulomatkalla kauniin auringonlaskun ja näin sisällä ollessa myös kaunista auringonpaistetta, niin päätinpä sitten, että nyt otan kameran kämpiltä jättäessäni laukun sinne ja lähden kuvailemaan. Ajattelin ensin käydä katsomassa, minne se auringonlasku on menossa, mutta laskeuduinkin sitten hyvin kantavalle Hakaniemen jäälle. Hauskaa käydä paikassa, mihin kesällä ei voi mennä. Näin Kaisaniemenkin ja käpystelin sinne asti jään poikki, mutta junarata olikin edessä, eikä sitä voinut ylittää, alittaa, enkä jaksanut lähteä kiertämään.

Oli kyllä ihanaa, kun jäätä ei ole kokonaan talsittu ristiin rastiin, niin löytyi siitä poikkimenomatkalta paljon koskematonta puoleen sääreen ulottuvaa lunta, jota kävin juoksemaan loikkien kuin pieni peura. Vasta toiselle puolelle päästyäni ja juoksun loputtua tuli hengästys, muttei siinä matkalla. Hassua. Tässä muutama kuva tältä päivältä.









Nyt toivon aurinkoista kuvaussäätä ja välittämistä.

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...