Uuden kahvinkeittimen onnellinen omistaja

Se on vihdoin täällä!

OBH Nordica Legacy eli uusi ihastuttava kahvinkeittimeni <3

Olin odottanut pakettia jo puolitoista viikkoa (tilauksen jälkeen, koko masiinaa aloin odottamaan jo ennen joulua) ja otin eilen yhteyttä sähköpostilla, että mikä viivyttää. Vastaukseksi tänään tuli, että kahvinkeitin saapuu ensi viikolla. Myöhemmin samana päivänä kännykkään saapui tekstiviesti, että pakettinne on noudettavissa :) Nopeimmin kulunut viikko ikinä.

Pelkkä pakkauskin on todella kaunis. Säilytän sen ja siirrän kahvinkeittimen siinä jokaisessa muutossa.

 

Laitteen yksityiskohdat ovat kauniita, sulokkaita ja upeaa muotoilua. Aluksi ajattelin, että tämä on retro moderni ulkonäöltään ja muotoilultaan, mutta tämä on kuitenkin oikeastaan modernia muotoilua, mutta ehkä enemmänkin voisin sanoa tätä ajattomaksi. 

Halusin oman keittimeni väriksi valkoisen - musta ja mintunvihreä olivat myös vaihtoehtoina. Halusin kuitenkin valkoisen tai oikeastaan mustavalkoisen. Koko asuntoni on sekoitus vaalean eri sävyjä, erilaisia ruskean sävyjä ja mustaa. Ajattelin myös lisätä kasvillisuutta eli vihreää. 

Joskus olisi upeaa osata taikoa, niin tekisin tästä kämpästä isomman, muuttaisin joitain asioita, kuten ranskalaisen parvekkeen kokonaiseksi lasitetuksi parvekkeeksi muutaman kerroksen ylemmäs kahdeksanteen kerrokseen. Suurentaisin vessaa niin, että sinne mahtuisi pieni sauna. Tekisin erillisen makuuhuoneenkin, jossa olisi ristikkoikkunapariovet. Makuuhuoneessa voisi olla myös koko seinän leveydeltä vaatekaappeja. Ja niin edelleen.

Kahvinkeittimen mukana tuli myös kaunis kahvimitta.

Valmista kahvia lempimukistani punaisella maidolla. Otin tämän maidon, koska kävin kirjastossakin tänään ja tämä säilyi lämpimänä pilaantumatta. Kaupassa ei ollut kevytmaitoa hylana ja rasvatonta en harrasta. Lisäksi punainen maito tuo kermaisuutta kahviin.

Sydämessä asuu viisautta, jota järki ei enää ymmärrä.

Tämä teksti on lojunut tuossa lattialla ja kirjoitin uudelleen puuttuvan sanan, niin sen pystyi vihdoin nostamaan seinälle. Kellosta on viisarit rikki. Pitäisi uusia viisarit ja korjata tuo. Toistaiseksi se on pelkästään koristeena seinällä. Jos joku tietää hyvän kellonkorjauspaikan tai miten tällaisen saisi korjattua, please tell me. Siirsin sängyn, yöpöydän ja maton paikkaa. Ja sain uuden kodinkoneen. 

Tällaista tänään. Huomenna on perjantai.

Huomenna aamusella voi kuunnella porinaa, jota tämä keitin tuottaa 

ja samalla vaikka jotain rauhallista musiikkia. Rauhassa herätä, keittää puuroa. 

 Miettiä, miten saisi hassun hajun mikrosta pois. 

~ Lilja Lumi 

Turku-visiitti ja iltasmoothie

Heipä hei!

En aluksi olisi edes jaksanut kirjoitella, mutta eihän sitä aina jaksa, koska tämä on todellakin vain harrastus. Olen tottakai iloinen, jos joku lukee tätä ja tykkäilee. :)

Kävin sunnuntaina Turussa päiväkäynnillä.

Lähdin puoli yhdentoista Onnibussilla, josta meinasin myöhästyä ja parin tunnin päästä puoli yhdeltä olinkin Turussa. Lähdin heti katselemaan, josko löytyisi mielekästä kuvattavaa talvisesta Turusta. Tapasin ystäväni ja kävimme Cafe Artissa juomassa lattea ja syömässä lohileipää ja puoliksi hyvän näköinen suklaa-mansikkamoussekakku, jota teki mieli, koska se oli uusi tuote vitriinissä ja minun pitäisi olla sokerittomalla. Nyt on mennyt kolme päivää, jolloin olen muutaman karkin ja keksin popsinut. Huomenna palajan ruotuun ja ammennan sokerini tuoreista hedelmistä.

Höpöttelimme niitä näitä, kävimme Subwayssa, jonka jälkeen lähdimme kävelemään Tuomaansillalle päin ja kuvailin siinä samalla talvista lumista kaunista Turkua :)

Tässä muutama otos matkalta.

Kävelyn jälkeen kaveri lähti kotiin ja ehdin tutkia Sokos Wiklundin sisustusosastoa hetkisen ennen toisen ystävän tapaamista. Menimme Naantalin aurinkoon höpöttelemään, kävimme muutamassa kaupassa ja ostin Lindexiltä yhden kivan raitapaidan, jota olin jo pariin kertaan katsellut. Nyt se lähti matkaan. Vähän ennen kuutta kaverin piti lähteä Hämeenlinnaan vievään bussiin ja oli jokin aika ennen kuin pääsin kyydillä takaisin Helsinkiin. Nautin pari lasillista punaviiniä ja juttelin veljeni kanssa samalla, kun kuuntelin jalkapallopeliä isolta ruudulta. Paluumatka sujui mukavasti.

Eilen oli kiva lumipallokeli ja tänään on ollut loskaa ja vettä satanut. Toivon todellakin, että talvi muuttuu talvisemmaksi vielä, että ehtii käydä koittamassa laskettelua lumilaudalla, luistelemassa ja ehkäpä pulkkamäessäkin.

Kävin tänään bagelin syömässä tutuksi käyneessä paikassa hedelmäjuoman kera, jonka jälkeen kävin salilla. Oli aika raihnainen olo sen jälkeen ja mietin, missä se puhti taas on. Saunan ja treenin tuoma raukeus levisi vasta jälkeenpäin kehoon.

Hyppäsin ratikkaan ja kävin kaupassa. Ostin kaupasta päärynöitä ja avokadoja, joista pyöräytin smoothien. Olen pyöräyttänyt pariin otteeseen pakastemansikoista, mustikoista, banaanista ja soijajogurtista smoothien, joka on ollut ihan ok. Yksi ystäväni kuitenkin kertoi, että avokado tekee hyvää iholle (niin kuin c-vitamiini ja sinkkikin), mutten oikein pidä sen rakenteesta ja mausta, joten päätinpä pyöräyttää sen smoothien sekaan, että se olisi helpompi syödä.

Päärynä-avokado-smoothie

1 avokado

2 mehukasta päärynää

3 rkl kookossoijajogurttia

½ dl päärynämehua

Surauta ainekset sekaisin. 

Nauti.

Pieni flunssanpoikanen kummittelee. Toivottavasti ei iske. Pysykää terveinä!

~ Lilja Lumi

Jäällä kävelyä kirpakassa säässä

Laitoin eilen ja tänään hymynaaman kalenteriin =) Olen siis pystynyt jo pari päivää olemaan ilman sokeria. Kyllä se hieman alkaa kieltämättä tuntumaan, kun jotkut tietyt asiat saattavat ärsyttää ehkä piirun verran enemmän, mutta luulen, että tapahtumien vastaanottajana en ole täysin syyllinen omaan murjotukseeni. Jätän tämän aiheen, koska sitä ei voi järkevästi selittää. Olen pärjännyt ihan hyvin hedelmien luontaisella sokerilla sekä marjoilla niin marjoina kuin teenkin joukossa. Pitää toki myöntää, että join tänään lasillisen punaviiniä, mutta sitä ei lasketa, koska punaviini häviää sokerissa mennen tullen siiderille, oluelle ja valkoviinillekin. 

Tänään oli suunnitelmia illaksi, mutta pitikin keksiä jotain muuta. Pääsin aikaisin töistä ja päikkäreiden sijaan näin kämpilletulomatkalla kauniin auringonlaskun ja näin sisällä ollessa myös kaunista auringonpaistetta, niin päätinpä sitten, että nyt otan kameran kämpiltä jättäessäni laukun sinne ja lähden kuvailemaan. Ajattelin ensin käydä katsomassa, minne se auringonlasku on menossa, mutta laskeuduinkin sitten hyvin kantavalle Hakaniemen jäälle. Hauskaa käydä paikassa, mihin kesällä ei voi mennä. Näin Kaisaniemenkin ja käpystelin sinne asti jään poikki, mutta junarata olikin edessä, eikä sitä voinut ylittää, alittaa, enkä jaksanut lähteä kiertämään.

Oli kyllä ihanaa, kun jäätä ei ole kokonaan talsittu ristiin rastiin, niin löytyi siitä poikkimenomatkalta paljon koskematonta puoleen sääreen ulottuvaa lunta, jota kävin juoksemaan loikkien kuin pieni peura. Vasta toiselle puolelle päästyäni ja juoksun loputtua tuli hengästys, muttei siinä matkalla. Hassua. Tässä muutama kuva tältä päivältä.

Nyt toivon aurinkoista kuvaussäätä ja välittämistä.

~ Lilja Lumi

Kahvilassa istumista ja uusi vaatekappale

Viime vuoden puolella taisi ilmestyä tämä Espresso House Stockmannin ensimmäiseen kerrokseen. Oon joskus miettinyt sinne menemistä, mutta en ole mennyt joko a) ei istumapaikkoja b) liian kallista - vaihtoehtojen takia. Sunnuntaina menin kuitenkin ensimmäistä kertaa ja oli ihan hyvä kokemus. Ostin Mocca latte-mikälien, kana-bagelin ja juustokakku-muffinsin, koska se näytti niin hyvältä, vaikkei makeaa pitäisikään äpöstellä. Bagel oli herkullinen, mutta kahvijuoma liian makea ja kaipasin lisää kahvin makua siihen. Tuo muffinsi oli pettymys. Se oli vain ja ainoastaan makea.

Kävin tänäänkin ennen salia Espresso Housessa ja otin tällä kertaa Salt Caramel Latten, kana-bagelin ja suklaaleivoksen. Salt Caramel Latte oli liian makea ja siitä puuttui kahvimaisuutta ja suklaaleivos oli jälleen kerran vain makea. Espresso Housessa on kyllä paljon kivan näköisiä leivoksia, pieniäkin eikä kovin kalliita. (Espresso House saattaa olla vähän kalliimpi kahvila, mutta jotkut kahvilat ovat tätäkin kalliimpia, joten sanoisin tämän olevan keskihintainen.) Toivon kuitenkin leivokselta tai makealta oikeaa aitoa makua ilman liian suurta sokerimäärää. Ehkä onkin ihan hyvä, että makuaisti alkaa hylkiä makeaa, niin sitä ei enää tule syötyä niin paljon. Kahdesta kerrasta opin senkin, että jos ottaa makean kahvijuoman, niin ei kannata ottaa leivosta, vaan ainoastaan suolainen sen kahvijuoman kaveriksi. Ja jos haluaa jonkin erikoiskahvin, niin omalla kohdallani sen pitäisi olla vaikka latte ehkäpä kahdella espressolla niin kuin joissain paikoissa saa. Ja ihan täysin ilman mitään kermavaahtoja. Jos tykkää makeasta, niin mikäs siinä.

Miun aikuistuva makuni haluaa tähän väliin appelsiinin.

Molemmilla kerroilla kävi kömmähdys (kahviloissa toisinaan kohdallani käy kömmähdyksiä). Ensimmäisellä kerralla piti pyytää paperia, kun en saanut syömisteni kanssa niitä, vaikka ne on automaattisesti siinä lautasella. Toisella kerralla minun piti pyytää kermavaahto latteeni, koska joku vain oletti, että otan erikoislatteni ilman kermavaahtoa, mutta ei suvainnut kysyä tätä asiaa. Minulle kuitenkin tehtiin uusi ja molemmilla kerroilla pyydettiin anteeksi, joten en tykkää kyttyrää. Toisin kuin yhdessä toisessa kahvilassa tilasin tavallisen latten, niin tekijä oli lurauttanut siihen makusiirappia ja kertoessani, etten mitään siirappia halunnut, niin tämä myyjä sanoi vaan, että "no nyt kävi näin". Nielin silloin ja murisin mielessäni ja join makusiirappilatteni, vaikka oikeasti minun olisi pitänyt pyytää tekemään uusi ilman makusiirappia. Tai oikeastaan myyjän olisi pitänyt tehdä uusi ilman makusiirappia pyytämättä, koska se oli heidän virheensä. Näitä kuitenkin sattuu.

Tällaiselta näytti maisema, kun lähdin tänään töistä. Joku vattu taas polttaa jossain ja kämppääni tulee tupakan hajua :( Aurinko paisteli tänään vähäsen ulkona ja se näkyy punaisena kaistaleena laskeutuvan. Alkaa valon määrä pikkuhiljaa lisääntymään. On kuitenkin paljon lunta ja huomenna on retkipäivä. Pesin eilen pyykkiä, kun heti asunnolle tultua tarkistin pyykkituvan vuoron (koska viime kerralla omalla vuorollani joku oli jättänyt pyykkinsä koneeseen, murmuti mur) ja otin heti seuraavana tuntina alkavan vuoron, koska se näytti olevan vapaa. Sain suuren osan pikkupyykeistä pestyä ja froteealuslakanankin. Vielä kun joku tulisi pesemään tiskini. Olen laiska tiskien suhteen. Tiskikone olisi ihan mukava, mutta jokin päivä otan itseäni niskasta kiinni ja pesen nuo tiskit.

Tänään kävin salilla Espresso Housen jälkeen, mutta pyöräilin vain kymmenen minuuttia ja tein kaiken muun paitsi vatsalihaslaitteella yhtään mitään, koska en halunnut ottaa riskiä täydellä massulla. Piti salittelun jälkeen peseytyä ja käydä rentouttavassa saunassa, mutta mieli sanoikin, että tahtoo kämppähän suihkuttelemaan. Katsoin, että on hyvin leppoisaa aikaa, niin kävin katselemassa parin vaatekaupan antia. Ja hankin uuden yöpaitulin :)

Aika kivaisa, eikö :) Huomasin eräänä päivänä, ettei ruudullinen vaaleanpuna-liila-ruutuinen vanha pitkä yöpaitanikaan, joka on pehmeän kevytflanellinen, ole missään (luultavasti löytyy äidin luota Kaarinasta niin kuin Pug-paitakin), niin halusin jotain kevyempää iltavaatetta kuin iänikuisen punaisen flanellisen aamutakin tai tuon flanellisen tähtihaalarin. Snoopy-paita on 100% puuvillaa ja maksoi vain seitsemän euroa. Löytynee vielä muutama H&M:stä. Kävin Aleksanterinkadun H&M:ssä, joka on yllättävän suuri - en tosiaankaan tiennyt siellä olevan kolmea kerrosta, en voinutkaan tietää, kun olen käynyt vain siinä ovella ja kääntynyt takaisin. Nyt halusin kuitenkin tutkia ja löytää yöpaidan. Ja näin tapahtui :)

Kämpilläni kävin suihkussa ja pesin hiukseni tuolla ihan hieman miehisen tuoksuisella Gliss-shampoolla ja hoitoaineella ja tein laiskan naisen kampauksen eli letitin hiukset pää alaspäin suihkussa. En joskus kestä märkiä hiuksia, enkä tykkää pitää pyyheturbaania päässä, niin tämä on oiva keino. Pitäisi sitä t-paitakikkaakin joskus kokeilla, jossa kiedotaan eräällä tavalla (löytynee internetin ihmeellisestä maailmasta video) t-paita hiuksiin niin, että aamulla on hauska kiharakampaus. Tämä oma tapani letittää pää alaspäin mahdollistaa kiharaisen muhkean aamupörröpilven ja sitä voi hieman edestä muotoilla ja vain olla, kunhan muistaa painella suurimman osan vedestä hiuksista pois, koska on ikävää, kun vesi valuu niskaa pitkin selkään.

Tällaista tällä kertaa. Nyt voisi syödä sen appelsiinin, kun kädet vapautuu ja katsoa yhden jakson sitä uutta Netflix - sarjaa ja Elementarya perään. Tai sitten vain lukea.

Ta-ta!

~ Lilja Lumi

Ajattelin, että nyt tosiaan voisi loppua se sokerihammasten kolottaminen ja laittaa hymynaaman joka päivä kalenteriin, kun on onnistunut olemaan ilman lisättyä sokeria. Hedelmien luontainen sokeri sallittakoon, kunhan ei mussuta liikaa viinirypäleitä (siitä ei tosin ole pelkoa). 

Kymmenen ihanaa asiaa

On valtavasti asioita, joista pidän suuresti ja joista nautin, mutta listataan kymmenen.

Kuva googlesta. Tämä tunne, kun olisi joka aamu <3

1. On ihanaa, kun sänkyyn on vaihdettu puhtaat lakanat, avaa sänkyyn, vetää peiton nenään asti ja nuuskuttaa niitä sekä nukkuu niissä ensimmäisen kerran pesun jälkeen. Se tuoksu, rapeus ja pehmeys.

2. Ihanaa on treenin jälkeisen saunan tuoma raukeus.

3. Tuoreen, vielä lämpimän (paperipussi)leivän, jossa on vain voita päällä, ensipuraisu.

4. Sunnuntaiaamuna, kun herää ilman kelloa ja raottaessa ikkunaverhoa aurinko tervehtii. (ja aina vain, kun aurinko paistaa <3)

5. Ihanaa on, kun joku on keittänyt sinulle kahvia aamulla.

6. Läheisen ihmisen läheisyys.

7. Uusien paikkojen löytäminen sattumalta (ja niiden kuvaaminen).

8. Tunnelmallisessa kahvilassa hyvän coffee latten ensihörppy.

9. Kiireetön päivä, jolle voi keksiä kaikenlaista tekemistä.

10. Kun herää keskellä yötä pissalle ja tietää, että on vielä monta tuntia aikaa nukkua ja käpertyy takaisin vällyjen väliin lämpimään vessassa käytyään ja nukahtaa hymy huulilla.

Ihan valtavasti muita juttuja! Mutta tässä kymmenen. Pienet asiat tekevät onnelliseksi.

Tein tänään lähijunaseikkailun Selloon. Tältä näytti lounas.

P.S. Värjäsin tänään hiukseni ennen Sello-reissua, mutta toivottua liilaa väriä ei syntynyt, vaan tuli viininpunaiset. Kyllähän tämäkin kiva on, mutta jonain päivänä ne ovat liilat!

~ Lilja Lumi

Väsymystä ja hyvän olon shoppailua

Hyvää iltaa!

Täytyy sanoa, että olen tänään kehunut itseäni hienosta suorituksesta. Aina välillä on hyvä taputtaa itseään olalle, kun on onnistunut jossain.

Töissä oli jälleen mukava ja tuli jonkin verran askarreltua. Jos joku olisi ehdottanut toista askartelua, niin olisin lyönyt hanskat tiskiin siltä päivältä. Kolme askartelua riitti, seuraavalla kerralla lisää. Töissä on aina hauska ideoida ja toteuttaa omia ideoitaan, varsinkin näitä askarteluja ja pieniä projekteja. On kivaa, kun on käsillä tekemistä, vaikka aina pitää katsoa, että missä olisi sopiva aika tehdä mitäkin, koska suurimman osan työajasta olemme tottakai lasten kanssa. Askarreltavaa paskarreltavaa siis riittää ja joskus otan töitä kotiinkin. Ei se haittaa, nautin askartelusta.

Töiden jälkeen tai oikeastaan lounaan jälkeen alkoi kauheasti ramaisemaan ja haukotutti ihan jatkuvasti jo kahden aikaan ja sitten hoksasin, että olisikohan syyllisenä toiminut tämä ihana rakastettava arkkiviholliseni vehnä. Meillä oli makaronia ja jauhelihakastiketta/vihreää papukastiketta sekä salaattia ja otin kaksi annosta sitä (miksi ihmeessä, ei ollut niin nälkä). Ei aiheutunut ihan valtavasti ilmaa tällä kertaa, mutta vaikka olin juuri juonut kahvia, niin silmiä kutitti ja haukotutti. Ehkä se on tosiaan se vehnä, joka saa väsyneeksi. Pitäisi yrittää vähentää sen käyttöä suuresti, mutta tykkään syödä leipiä toisinaan kotona. Gluteenittomat leivät ovat yhtä kakkaa. Tai no ainakin jotkut. Jos joku tietää todella hyvän gluteenittoman leivän ohjeen, joka ei maistu tylsältä tai ole kuivaa, niin kerrohan toki.

Väsynyt olin silloinkin, kun töistä pääsin ja maleksin bussiin. Sörnäisissä jäin pois ja kävin P&S-kaupassa hankkimassa pari patukkaa ja etsimässä yhtä Clipperin uutta teetä, jota ei siellä ollut. Ostin pari patukkaa, kaurapatukan ja jonkun kookoksisen ja natustelin kaurapatukan metroa odotellessa. Siinä sitten sen verran virkistyi ja oli vähän pirteämpi, kun meni salille. Juoksumatolla pitää alkaa kohentamaan suoritusta, sillä se on laskenut. En jaksa juosta enää yhtä kauan kuin ennen. En tosin koskaan ole jaksanut juosta kauan, mutta minuutti minuutilta kohennan aikaani. Ja juokseminen on vain alkulämmittelyä. Suoritin perinteiset liikkeet miinus kolme, koska kyseisellä salilla ei ollut muutamia tarvittavia laitteita. Skippasin suihkun ja saunankin, kun ei vain tehnyt mieli, enkä ollut hikinen, niin ajattelin käydä kämpillä suihkussa.

Salin jälkeen menin Anttilaan ja hankin sieltä L300-kasvoveden normaalille ja sekaiholle, Glissin shampoon ja hoitoaineen sekä hiusvärin. Katselin peilistä, että hiuskuontaloni tarvitsee vähän eloa itseensä ja vaikka kovasti harkitsin räväyttää liilalla, niin otin kuitenkin jotain perinteisempää, mutta mukavalla lämpimällä sävähdyksellä. Sen jälkeen kävin K-marketissa.

Kampin K-marketista onnekseni löysin tämän Clipperin uuden blackcurrant & acai berry - teen. Voin sanoa olevani mainoksen uhri, koska luin viimeisimmästä olikohan KuntoPlus-lehdestä tästä teestä, että mustaherukka sisältää paljon C-vitamiinia, joka on hyväksi iholle. Mitäpä tyttö ei ihonsa hyväksi tekisi. Ostin myös maisteluun Oat Latten, joka oli ihan ok. Tuota Valion sokeroimatonta vaniljarahkaa en kyllä toista kertaa maista, kun en ole muutenkaan rahkojen ystävä, mutta syön mieluummin oikeaa rahkaa kuin tuota, ei millään pahalla.

Rakkaalle ihanalle minulle. En tiedä, olivatko vahingossa vai tarkoituksella noin, mutta näytti niin kivalta ajatukselta, että nappasin siitä kuvan odotellessani omaa vuoroani kassajonossa. Jokaisen pitäisi ajatella itsestään hyvää ja kunnioittaa itseään tekemällä hyvää itselleen. Unohtamatta tietenkään muita. Itseään kuitenkin saa ja pitääkin arvostaa sellaisena kuin on. Tai yrittää olla parempi. Mietin, kirjoittaako tuota lausetta vaiko ei, mutta todella suuri osa ihmisistä ei valitettavasti arvosta itseään ja on tyytymätön itseensä. Sellaista se vain on.

Kukaan ei ole täydellinen, vaan ainoastaan täydellisen epätäydellinen sinä itse.

Ponderoin (tai ehkä suomalaiset tuntevat paremmin sanan fundeerata) pitkään karkki- ja suklaahyllyllä, ottaako lakritsipatukka vaiko ei. Kerroin itselleni, että olen syönyt kahvitauolla tänään viisi karamellia, joten enempää en tarvitse ja sitäpaitsi kämpille päästyä odottaa ihana uusi tee sekä leipä ja appelsiini ja rahka, missä on ihan tarpeeksi. Meinasin vielä kääntyä ympäri ja katselin bounty-suklaapatukkaa, koska sehän on yksi terveellisimmistä, mutta sitten ajattelin, että ei ja kävelin kassalle maksamaan muut ostokseni. Miksi kaupoissa laitetaankin kaikki makea lähelle kassoja ihan tarkoituksella, että tämä kansa lihoisi ja saisi finnejä epätoivottuihin paikkoihin.

Kämpillä tein leipää, latasin päälle margariinia, kalkkunaleikettä, juustoa ja tomaattia sekä kurkkua. Mikrotin teeveden ja maistoin uutta Clipper-teetä, joka oli hyvää :) Appelsiini maistuu vieläkin suussa. Seuraavaksi hampipesu ja lukemista loppuillaksi.

~ Lilja Lumi

Books, books, books

Parina aamuna herännyt 05:30 silmät ristissä, mutta huomenna saa sentään nukkua seiskaan asti.

Ostin eilen kukkasia, mutta mitä kivaa tällaisissa on?

 

Ei näköjään pitäisi ostaa kukkia talvella :( So sad. Snif.

En ole kertaakaan käynyt salilla masupipin jälkeen, mutta huomenna ajattelin käydä. 

Tänään kävin Starbucksissa höpisemässä myyjän kanssa, mikä olisi makeaa, mutta ruokaisaa, koska oli nälkä, eikä leivät napanneet. Otin tällaisen korvapuustin, joka oli aika makea, mutta väliäpä hällä.

Huomenna voisi palailla salille ja aloittaa kunnon puurtaminen. Tammikuussahan saa vielä lipsua? Turha ruoskia itseään liikaa ja yrittää vain parhaansa. Tai sitten palkata joku siihen viereen sparraamaan. En ole käyttänyt personal trainerin tapaamistani, mutta syytä en kerro. Olen useasti sitä miettinyt, että sen käyttäisi, mutten halua ketään viereen neuvomaan, vaan tehdä juuri, miten itsestä tuntuu parhaalta.

En käy päivystysaamupäivinä salilla jaksamisen takia, koska treenata ei kannata liian vähillä yöunilla. Sen takia ehkä on helpointa käydä salilla viikonloppuisin, kun on saanut hyvin nukuttua. Yleensä menen välivuoropäivinä ja iltavuoropäivinä salille, vaikka iltavuoropäivinä onkin ollut pidempi päivä ja ilta menisi tosi nopeasti kotonakin jumppaillessa, mutta niinä päivinä, kun jaksaa, nin silloin on mentävä. Jos koko ajan lusmuilee, niin alkaa etsiä aina vain enemmän syitä siihen, miksi ei pitäisi mennä salille kuin miksi pitäisi. Pessimismi ja negatiiviset ajatukset tiehensä - voihan salilla mennä aina piiskaamaankin itseään. 

That's just an expression!

Anyways tänään kävin vihdoin ostamassa tämän vuoden jo jonkin aikaa haluamani Joel Jyringin seinäkalenterin, jonka kansi näyttää tältä

Tämän seinäkalenterin nähtyäni joskus viime vuoden marraskuussa ajattelin vain, että tämän sitten hankin itselleni joululahjaksi. Meni kuitenkin yli joulun, että vihdoin hankin tämän. Voin esitellä joka kuun kuvan ja siihen liittyvän runon joka kalenterin käännön eli kuun alussa. Kyseessä on kalenteri täynnä ihania mustavalkoisia kuvia lapsista runojen kanssa. Onko vielä epäselvää, miksi halusin juuri tämän kalenterin? En uskonutkaan.

Tässä on tammikuun kuva.

Eilinen seuraa mukana,

huominen on usein mielessä,

mutta sinun lähelläsi sydämeni on läsnä tänään <3

 Mietin myös parin kirjan ostamista Akateemisesta kirjakaupasta, mutta onneksi pysyin maltillisena ja kävin ensin Pasilan kirjastossa katsomassa, mitä siellä olisi. Ja onneksi kävin!

Löysin vaikka ja mitä! Kysymys kuuluukin, miten aika riittää, kun laina-aikaa on vain kuukausi ja edelliset kirjatkin ovat lukematta. Onneksi voi lainata aina uudelleen. Olen varsin innostunut noista Sari Luhtasen kirjoista ja löysin kirjastosta jopa yhden, jonka olemassa olosta en tiennyt. Voi vitsit, kun olin innostunut lähtiessäni kirjastosta ison kirjapinoni kanssa. Haluaisin aloittaa kaikki jo ja lukea niitä yhtä aikaa, mutta eihän se mitenkään voisi onnistua. Tuon Marian Keyesin kirjan näin kirjakaupassa eri näköisenä versiona, mutta eipä tarvinnut ostaa sitä, kun se löytyi kirjastosta. Marian Keyes oli ensimmäinen naisviihdekirjailija, jonka takia aloin yleensä lukemaan viihdekirjallisuutta, mutta sitten hänen kirjansa jäivät, kun löysin "parempia". Kaikki kirjat ovat kuitenkin erilaisia ja annan kirjoille mahdollisuuden. 

Olen innoissani ja kiitollinen myös siitä, että minulla on ollut mahdollisuus opiskella englantia monta vuotta ja sen takia ymmärtää kuulemani ilman tekstitystä sarjoja ja elokuvia katsellessa sekä lukea englanninkielisiä kirjoja. Joitakin sanoja kirjoja lukiessa pitää joskus miettiä ja englanninkielisen kirjan lukeminen on vaikeampaa kuin suomenkielisen, mutta hiljaa hyvä tulee.

Olen alkanut huomaamaan ihoni tykkäävän enemmän asioista, joissa olen tehnyt muutosta. Siis ruokavalion muutoksella enemmän hedelmä-kasvis-suuntaan ja lisätyn sokerin vähentämisen olen huomannut tekevän ihostani parempikuntoisen.

Syön vähintään appelsiinin päivässä, joka sisältää c-vitamiinia, josta iho tykkää. 

Parina päivänä olen kokeillut myös kasvopesun jälkeen kasvovettä ennen kosteusvoiteen laittamista ja huomannut jo seuraavana päivänä ihon olevan kirkkaampi ja kun tänäänkin aamulla pyyhin kiireessäni kasvot vain kasvovedellä ja laitoin päälle kosteusvoidetta, niin vanulappuun ei tullut vaaleanharmaata tai vaaleankeltaista jälkeä lähes ollenkaan. Kasvovesi on siis sittenkin ihan kiva asia, eikä oikeasti vie vaivaa kauheasti. 

Huomenna ostan tuohon L300-sarjaan oikeasti kuuluvan kasvoveden (kaapissa ollut jämät Neutrogenan kasvovedestä), shampoon ja hoitoaineen ennen salille menoa ja nautin perjantaista. Nyt vielä kasvopesu ja vähän lukemista ennen seiskan herätystä :)

3 K:ta ovat siis Kuntoilu, Kauneus ja Kirjallisuus tällä hetkellä.

Hyvää yötä ja pitäkää itsestänne huolta!

~ Lilja Lumi

Kuuntele kehoasi

Perjantaina söin hyvillä mielin Ristorante Vegetale - pakastepizzaa, joka on suosikkini Ristoranten pizzoista. Illalla alkoi ilmailuttaa kuitenkin oikein kunnolla ja ajattelin, josko se johtuisi vehnän ja juuston yhdistelmästä. Mahani ei kestä maito- tai vehnätuotteita joissain muodoissa - asiaa ei kuitenkaan ole koskaan tutkittu. 

Aloin nukkua jossain yhden aikaan ja vähän vaille neljä menin vessaan pissahädän takia, kunnes tuli yhtäkkiä todella huono olo ja päätin koristella vessanpönttöä ja lavuaaria samaa aikaa. Aika selvä ruokamyrkytys tai jotain muuta. Taidan vältellä pizzan syömistä jonkin aikaa. Kun tuli massuun parempi olo huuhdoin suuni ja menin takaisin nukkumaan. Aamulla seitsemän aikaan tuli taas lisää pizzan makuista tavaraa ulos. Se oli onneksi viimeinen erä. Koko päivän vietin välillä nukkuen, välillä katsoen sarjaa tai lukien kirjaa. En uskaltanut edes kauppaan mennä kuin vasta neljänsien päikkäreiden jälkeen ja reissu oli kyllä tuskaisa ja palautti pahan olon mahaan. Sain kurkun lisäksi syötyä mannapuuroa ja appelsiinin sekä vähän vettä. Nukuin vielä pari kertaa ennen yöunia. Ei ihan suunnitelmien mukainen lauantai. Piti mennä kirjastoon, salille ja kaupassa käymään ja jossain pyöriä ihmisten ilmoilla, mutta vietin lauantaini sängyn pohjalla.

Ehkä tämä kuitenkin oli kehon oma herätysmuoto kuuntelemaan kehoaan. Sain kerran viime vuonna ruokamyrkytyksen myös Subwayn patongista ja tarkemmin kun miettii, niin tämä pizza ja se patonki sisälsivät samoja ainesosia. Pitäisi kai tosiaan mennä allergialääkärin tai jonkin pakeille. Tai itse yrittää säätää tätä ruokavaliota oikeampaan suuntaan. On ihanaa voida hyvin ja olla ylpeä itsestään. Olemme kuitenkin onnekkaampia kuin monet ihmiset, koska meillä on varaa valita.

Pitäisi alkaa syömään pienempiä annoksia ja tottua siihen. Voisi myös syödä paljon enemmän sellaista ruokaa, jotka eivät jätä nälkäiseksi, vaan sopivasti täyttävät. Se on kuitenkin vaikeaa, koska ei tunne itseään kovinkaan usein kylläiseksi. Ennemmin tulee ähky ja haluaa silti enemmän ruokaa. Jää nälkä, vaikka on jo täynnä. Kummallistahan se on, kun keho ei tunne omia rajojaan. Omaan kehoonsa pitää tutustua ja pitää siitä hyvää huolta, niin se pitää sinustakin hyvää huolta.

Kuvat löytyivät googlesta

Listen to your body.

~ Lilja Lumi

Ulkoilu-unelmia ja sisäistä hyvinvointia

Vuosi on alkanut ja tänään ensimmäinen työpäiväkin, joka oli kivaisa :) Nyt on vihdoin paljon lunta sekä myös paljon pakkasta. Ja luistelemaan olen kerran päässyt. Harmi kyllä, että en vielä laskettelemaan. Olisi kivaa olla hyvä lumilautailija :)

Luistellessa kyllä huomasi, että tasapaino on selvästi kehittynyt vuoden aikana. Ehkäpä salin takia, onhan siellä se crosstrainer. Tai sitten kaatuminen ei haittaa enää niin paljoa. Eihän se ole kivaa ja se sattuu, mutta sitten pitää taas nousta ylös ja odottaa mustelmien parantumista.

Juon punaviiniä, höpötän ja nauran. Käyn saunan lämmössä salitreenin jälkeen, jonka jälkeen vallitsee raukeus. Avaan kirjan ja syvennyn, kunnes huomaan kellon edenneen.

Pesin tiskit käsin. Eilen illalla oli niin paljon ajatuksia mielessä, inspiroivia ajatuksia, etten saanut unta ennen kahta, joten tänä aamuna oli vähäsen väsynyt. Tosin ei niin väsynyt, kun normaalisti aamulla. Piti kaivella unihiekat pois silmistä, että sai silmät auki, mutta tiesi menevänsä töihin siihen kivaan paikkaan, niin sitten vain jaksoi herätä. Mielessä yöllä pyöri, miten tekisi aamutoimet aamulla: miten harjaisi tukan ja laittaisi sen kiinni, meikkaisi vähän, tekisi aamiaista ja muistaisi pakata salikassin. Mielessä pyöri myös hyvä tarinan pätkä, mutta se taisi jäädä sinne yöhön.

Edellisyönä näin jännää unta, miten taikuri taikoi saippuakuplan viinilasiksi. Tosin viinilasiin kaadettu punaviini levisi pitkin valkoisen kirjavaa mattoa, josta se piti kuivata ennen kuin ehtisi lattiaan imeytyä. Eri jänniä taas nämä unet.

Eilen oli kivaa lueskella yhtä kesken jäänyttä kirjaa ja voisin kohta jatkaa sitä. Voisi aloittaa myös pari päivää jo toimineen napa-appelsiinin plus porkkanan syömisen. Mietin, että mitä jos ei jaksakaan rouskuttaa tai liata käsiään appelsiinin mehuun ja keksin, koska olen valtavasti tykännyt apelsin-morot-juicesta, että miksen käyttäisi tehosekoitintani ja heittäisi aineksia sinne ja surauttaisi sekaisin. Sittenpä ei tarvitsisi rouskuttaa sitä porkkanaa, kun sen voisi juoda appelsiinin kanssa :) Ja vettä myös voi juoda pari litraa päivässä.

Instagramissa törmäsin sellaiseen, joka tekee paljon raakakakkuja ja harrastaa tätä raakaruokajuttua sekä paljon hedelmiä. Ajatella tällaistakin aamiaisena! Tulisi varmasti massu täyteen. :)

Ainoa huono puoli tuossa herkullisen ja kauniin näköisessä ruoassa on, että se maksaa paljon. Tosin kuka ei olisikaan valmis maksamaan terveytensä ja hyvän olon takia? Ja tietenkin se tietää paljon vaivaa tehdä tällaisia annoksia. Voisin kyllä vihdoin avata Karita Tykkän kirjat ja koittaa joitain reseptejä. Haluaisin tutustua Helsingin raakakahviloihin ja ravintoloihinkin, jos sellaisia on jossain. Tietääkö kukaan sellaisten sijainnista ja onko kannattavaa?

Tämä päivä on tuntunut maanantailta, mutta tänään on torstai. Tänään kuntosalilla oli todella paljon ihmisiä. Mikäköhän tammikuu-villitys menossa. Olisi ihan hauskaa aloittaa päivänsä jollain kerrosherkulla ja kahvilla. Hyvää oloa ja iloa! Näytetään pakkaselle kieltä pukeutumalla lämpimästi.

Kuvat googlesta

~ Lilja Lumi