Sinä ja sinun minäsi

Joskus ajattelin, että jotkut ihmiset elävät vain määmää-maassa, koska he puhuvat aina vain "Minä tein sitä, tätä ja tuota" ja "eilen minä söin siellä uudessa paikassa" sekä "etpä arvaakaan, mitä mä huomenna teen!" Ihminen toki tietää itsestään eniten, jos ei osaa muusta puhua, mutta tokihan jos keskustelu jatkuu ei välttämättä enää puhutakaan vain itsestä. Ei se itsestä puhuminen haittaa, paitsi jos itsestään puhuu liikaa, vaan joskus on haitannut se "Mä/Minä itse" - liite siinä edessä.

Olen usein miettinyt, miksi ihmiset käyttävät "minä"- tai karkeampaa "mä"- sanaa lauseen alussa, jos kuitenkin mainitsevat omistusliitteen toisen sanan lopussa "olen". Tällaisia ihmisiä olen pitänyt erittäin itsekkäinä henkilöinä, mutta olenkin pienestä pitäen yrittänyt puhua oikein ja soveliaasti, enkä niin kuin muut. Olen huomannut kuitenkin esimerkiksi englanninkielessä, ettei ilman "Minä"-omistusliitettä oikein voi puhua omista mielipiteistään. Miltäpä kuulostaa "Thought you would done that already" kuin "I thought you would have done that already - because I asked you to do it yesterday that we could go to movies today" etc. Eli omistusliitteen kanssa (ja jälkisepustuksen) kuulosti paljon ystävällisemmältä. Ilman minä-sanaa ensimmäinen lause kuulosti lähinnä tuhahdukselta.

Olen saanut vierailta ihmisiltä joskus kuulla kuulostavani suomenruotsalaiselta, virolaiselta tms ihmiseltä, joka ei ole alunperin täältä kotoisin ja se johtuu vain siitä, että yritän puhua oikein, enkä luultavasti koskaan ole puhunut kunnon puhekieltä, koska en oppinut sitä niin. Luultavasti ihmiset, jotka puhuvat mä/minä-liitteen kanssa ovat vain pienestä pitäen oppineet puhumaan niin, eikä heillä se särähdä korvaan, koska he ovat aina niin puhuneet.

Olen kai helsinkiläistyttyäni oppinut kaikin puolin suvaitsevaisemmaksi niin kielen kuin muidenkin asioiden kannalta. En edelleenkään ymmärrä, miksi jotkut mainitsevat sian lauseessa muutoin kuin puhumatta kyseisestä eläimestä, muttei sen pidäkään olla minulle ongelma. Ihmiset puhuvat niin kuin puhuvat, joten puhukoot, kunhan puhuvat ystävällisesti.

Silloin kun ajattelin, etten koskaan muuttaisi Helsinkiin, oli suuremmalti osin siksi, että minulla oli sama stereotypia kuin joillain ihmisillä siitä, että helsinkiläiset olisivat itsekkäitä ja ylpeitä paskiaisia. Näin ei kuitenkaan todellakaan ole. Jotkut toki ovat, mutta suurin osa ihmisistä on todella ystävällisiä. Plussapojot siitä, että Helsingissä todellakin puhutaan ja ollaan avoimia, joten miksei käytäisi saman tien omat kuulumiset läpi siinä sivussa.

Jotkut Helsingissä puhuvat edelleenkin oudosti, kun kuuntelee bussissa olevia, mutta useimmiten Helsingin niin sanottua slangia saattavat käyttää vain nuoret, jos hekään. Harmi kyllä, että suomalaiset sarjat, joissa on kökkö puhe, on ainoastaan käsikirjoittajien vika. On sitä tullut seurattua suomalaisia sarjoja, joissa puhutaan oikeastikin esim. Isänmaan toivot vs Salkkarit, muttei lähdetä siihen sen enempää.

Totta on myös sekin, että jokin osa Helsingissä asuvista ihmisistä ei ole alunperin helsinkiläisiä, mutta ovat omaksuneet kielen omakseen, mutta onneksi myös säilyttäneet murteensa rippeitä. Opittu tapa puhua ei niin vain pyyhkiydy pois. Kuka tahansa voi puhua hassusti jonkun mielestä, mutta siitä ei tarvitse välittää, jos puhuja on mukava ja puhuu mielenkiintoisesta aiheesta.

Kommunikoimme puhumalla, koska olemme ihmisiä. Eläimetkin kommunikoivat, mutta enemmän elekielellä. Olen huomannut töissä pienten lasten parissa käyttäväni enemmän minä- sanaa, koska olen asemaltani yksi auktoriteeteista, mutta puheen selkeys on erittäin tärkeää myös lapsen puheen oppimisen kannalta. Ja lapselle myös kehittyy minuus ja minäkuva samalla ja he osaavat kertoa joka päivä enemmän asioita.

Postista sain nuo kaksi Madaran tuotetta tänään ja vihdoin voin ottaa suihkusaippuapullon mukaan myös salille :) Olen kyllä jo pari vuotta sitten laittanut Madaran merkille, mutten ole ennen ostanut sitä, koska ajattelin, että se on liian kallis. Mutta joskus voi ja on hyvä satsata itseensä ja omaan hyvinvointiinsa, eikä se ole lainkaan itsekästä.

~ Lilja Lumi

Kuuntele

Pysähdy hetkeksi kuuntelemaan
Mitä pystyt oikein kuulemaan?

Lasten naurua
Linnun laulua
Puron solinaa
Ruohon kohinaa

Kissan hiipiessä hiljaa
Henkäisten ruohonkorsia

Hetkeksi aika hiljenee
Perhonen lehahtaa kukasta ilmaan
Siivet välkähtävät auringon valossa>