keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Joka päivä täynnä hyviä tekoja

 

Eilisen päivän oikein hyvät pöperöt :) Risottoa, kanafileitä kookoskerma-kastikkeessa ja salaattia. :)

 

Onko tutun näköinen purtilo? Flunssan kestettyä kaksi viikkoa ajattelin, että on aika tarttua järeämpiin aseisiin, joten syysflunssaiseen elämään ja kotiimme kotiutui tömähtelevin askelin vihreä sarvikuono. Joskus olen ostanut sinisen, mutta se jäi johonkin äidin nurkkaan piileksimään.
Näitä myydään apteekissa 11 eurolla ja sinisen ja punaisen lisäksi oli tullut myös vihreä ja oranssi.
Sarvikuono eli nenähuuhtelukannu huuhtoo sieraimista ylimääräisen liman ja röörit puhdistuvat!





Aluksi saattaa tuntua vähän hassulta ja hetken kestää löytää oikea päänkallistus-asento, mutta kyllä se siitä. Pitää vain keskittyä, ettei mene nieluun suolavettä.
Pakkauksessa tulee mukana mitta, joka täytetään hienolla merisuolalla, kannuun haaleaa vettä, reipas sekoitus ja nenä valmis huuhdeltavaksi.


Tuli eilen myös mieleen tämä ja tänään myös mietin tätä kovasti:

Päiviin mahtuu niin hyviä kuin huonoja asioita. Eilisen päivän yksi useista valonpilkahduksista oli vanha mies, joka kuului käytävässä toppuuttavan westie-koiraansa ylös rappusia ilman hihnaa ja kehuu joka välissä ja jollei koira jaksa, niin hän alkaa nimitellä koiraa :D



Huomaan nykyään myös hymyileväni enemmän. Jokaisesta päivästä todellakin löytyy valoa ihan pienimmistäkin asioista, ne pitää vain nähdä. Yllätän itseni nykyään myös hymyilemästä, vaikken aina edes tiedäkään hymyilleeni. Hymy on jäänyt kylään koristamaan kasvoja jopa niinä hieman vaikeampina hetkinä, koska asioilla on tapana selvitä ja aina mennä eteenpäin. Lujalla tahdolla, kärsivällisyydellä ja positiivisuudella pääsee kumman pitkälle! 


Tämä maailma pysyisi tasapainossa, jos jokainen saisi apua aina, kun sitä tarvitsee. Ei sen tarvitse olla edes suuri asia. Olisi myös hienoa, jos jokainen pystyisi auttamaan jokaista, joka apua tarvitsee.

Miehelläni on kaunis periaate tehdä joka päivä ainakin yksi hyvä teko.
Muistatko, miltä se tuntuu, kun sinua kiitetään jostain - varsinkin silloin, kun olet auttanut jossain jotakuta? Se on ihan mielettömän hyvä tunne! Eli auttamalla muita teet myös hyvää itsellesi.

Aloita pienestä ja hymyile ihmisille, ihan jokaiselle. Se on pieni ele ja toiselle niin suuri - se voi jopa pelastaa päivän. On jo toisen huomioon ottamista, että hymyilee toiselle.
Ja ihme kyllä, hymy palaa lähes aina takaisin :)

Mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin saada toinen ihminen hymyilemään.

Pave Maijasen biisissä Pidä huolta on monen vuoden ajan jo mieleen painuneet sanat
- ei ihmekään, että se on RAY:n tunnarina myös toiminut.

Pidä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii.
Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii.
Muista siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu.

Koeta niita rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.

Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa,

Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää.

Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää.
Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin.
Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin.



Sillä jokainen, joka apua saa,

sitä joskus tajuu myös antaa,
tajuu myös antaa


~ Lilja Lumi




Ajattelin myös tänään, että voisi jättää pyörän talliin ja alkaa kävellä työmatkat. Nopea viiden minuutin pyörämatka rasittaa vain etureisilihaksia ja vähän pakaroita. On kuitenkin paljon rentouttavampaa kävellä 20-25 minuuttia, jonka aikana keho vetreytyy ja kaikki kehon osat pääsevät liikkeelle, saa enemmän happea ja mieli virkistyy ennen töitä. :)




Mukavia työpäiviä, pysykää terveinä ja pidetään huolta toisistamme! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...