Torstaina kävin pitkästä aikaa ihan Turussa Turussa eli Turun keskustassa. Vanhassa keskustassa sekä uudessa. Ensin kävelimme tällä puolella jokea.
Oli sovittu kaverin kanssa tapaaminen yhdentoista tienoille Tuomiokirkkopuistoon. Tuli pitkästä aikaa höpötettyä. On mukavaa höpötellä, kun ei tiedä aluksi, mistä sitä höpöttelisi, muttei jännitä sitä, ettäkö tulisi hiljaista hetkeä - ainakaan sellaista, mikä haittaisi millään tavoin. Olimme sopineet menevämme torstaina alkaneille Keskiajan markkinoille sekä Käsityöläismarkkinoille, jotka sijaitsivat joen toisella puolella. Ne eivät kuitenkaan alkaisi ennen puoltapäivää, joten käyskentelimme Cafe Ankkaan herkuttelemaan uunituoreella munkilla sekä raparperipiirakalla kahvin kera. Naakat olivat hyvin sosiaalisia siellä.
Äpösteltyämme lähdimme ylittämään ensimmäistä mahdollista siltaa, joka vastaan tulisi ja menimme ensin käymään Käsityöläismarkkinoilla. Sieltä tarttuisi aina paljon kivaa mukaan, jos vain olisi massia tarpeeksi taskussa. Löysin sieltä ruusukvartsikaulakorun rikki menneen sydänkaulakorun tilalle. Keskiajan markkinoilla kuulin jonkun myyjän sanovan, että Käsityöläismarkkinat olisivat viimeistä kertaa tänä vuonna. Olimme kaverin mielessä molemmat sitä mieltä, että onpa tyhmä päätös Turulta. Ne ovat olleet aina kun muistan samaa aikaa Keskiajan markkinoiden kanssa. Keskiajan markkinatkin kyllä olivat kolmanneksen pienemmällä mittakaavalla, mitä viime kerralla oli. Tosi kurjaa, että mukavat yleisotapahtumat joudutaan lopettamaan. Missä sitä elämyksiä sitten saa ja voi tukea pienyrittäjiä.
Äiti otti kahden maissa yhteyttä, joten halasimme kaverin kanssa heipat, ja käpystelin ripsien ja kulmien värjäykseen, mistä olimme jutelleet ennen matkaa. Sen jälkeen kävimme Samppalinnan maauimalassa polskimassa ja ottamassa aurinkoa. Ajattelin, josko tänä vuonna vähän ruskettuisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti