Treeniä ja aamusmoothieita

I'll be your sunset. If you'll be my silhouette.

 

Keskiviikkona kävin salilla pitkästä aikaa nostamassa vähän puntteja ja käyttämässä muitakin laitteita kuin juoksumattoa. Kävin välissä juoksemassa kolme kilometriä, kunnes palasin lähentäjä- ja loitontajalaitteen pariin. Teki hyvää ja tuli samalla pitkästä aikaa saunassakin käytyä. Tein jo toiseenkin kertaan voimatreeniä salilla eilen, mutta eilen vedin myös uuden viiden kilometrin vauhtiennätyksen. Ennen se oli 34:48min 8.7km/h vauhtia, mutta eilen 32:09min 9.5km/h nopeudella. Tosin nostin nopeuden kahden minuutin kohdalla 9.2:sta 9.5:een, joten varmasti olisi parempi aika tullut, jos olisin juossut koko matkan 9.5. Tosin en ole varma, olisinko sitä jaksanut juosta sillä nopeudella koko matkaa. Joku päivä vielä pääsen tavoitteeseeni juosta viisi kilometriä puolessa tunnissa. Enää ei olla kaukana.

Aloitin näiden Dexalien käytön kokeilumielessä. Pienemmän appelsiinin makuinen on kaloriton ja sokeriton urheilujuoma, joka auttaa korvaamaan suorituksen aikana kehon menettämät nesteet ja tärkeimmät elektrolyytit. Dexal Pro Hydration sisältää C-, B6- ja B12-vitamiineja sekä magnesiumia, joka edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa sekä normaalia energia-aineenvaihduntaa ja elektrolyyttitasapainoa.

Tiedä, onko se toiminut. Päärynänmakuinen Dexal BCAA-porejuoma on loistava treeniin ja ennen treeniä, kohottamaan energiatasoja ja nostamaan suorituskykyä. 

Kotimatkan varrella oleva Vanhakaupunginkoski. Kuvasin vähän lähempää sillan ja mietin, josko tänä vuonna menisin käymään Lammassaaren läpi Kuusiluodossa, jossa näkisi lampaita. Piti tänä viikonloppuna mennä, mutta eilen alkoi aikaisin ripotella ja oli salipäivä ja tänään ei lupaa kovin hyvää säätä. Olisi ihana lähteä aurinkoisella säällä siellä käymään. No jospa lomalla sitten vaikka heti aamusta aamiaisen jälkeen joku päivä.

Nämä ostin itselleni, kun sai jälleen K-Supermarketista kaksi vitosella. Eipä tarvitse käydä kahviloissa ostamassa vitosen jääkahvia, kun samaan hintaan saa neljätoista.

Perjantaina lähtiessäni töistä kuvasin luontoa syvään hengittäen raikasta ulkoilmaa ja metsän tuoksua. On ollut pitkä viikko. Keskiviikkona jo tuntui, että olisi ollut perjantai, mutta piti kestää vielä pari päivää sen jälkeen ja olla hieman siellä sun täällä. Viimeinen kuva on kauniista Itsenäisyyden puistosta.

Perjantaina kävikin niin, että piti ottaa pienet ilttarit eli iltaunet kuuden maissa, mutta heräsinkin kello nolla nolla. Hetken luulin, että oli aamu, kunnes muistin, että ne olivat vain pienet unet. Pesin kasvot ja hampaat, katselin videoita ja luin kolmisen tuntia, kunnes tunsin unipaineen tulevan uudelleen vähän kolmen jälkeen ja nukuin vähän vaille kahdeksaan asti. Joka päivä on herännyt viiden aikoihin, jopa silloin, kun kello olisi soimassa kaksi ja puoli tuntia vasta sen jälkeen ja on sallinut itsensä valvoa puoleen yöhön, jolloin on tullut vain viisi tuntia unta. Selvästi väsynyt viikko, mutta onneksi sai nipistettyä univelkaa pois. Viime yönä menin tuntia liian myöhään nukkumaan, joten pitää laittaa pehkuihin tänään aikaisin, että saisi nukuttua ennen kuin jälleen uusi työviikko alkaa. Olisi selvästi jo loman tarpeessa.

Smoothie-aamut ovat palanneet! Perjantaina tein smoothien tällä ohjeella: puoli purkkia alpro greek style high protein vanillaa, mustikoita, yksi banaani ja kauramaitoa sekä munakkaan erikseen. Se ei pitänyt kauan nälkää loitolla. Eilen ja tänään tein tällä ohjeella: puoli purkkia alpro greek style high protein vanillaa, yksi banaani, mustikoita, puoli desiä kaurahiutaleita, kaksi kananmunaa raakana smoothien joukkoon. Nälkä pysyi paljon kauemmin loitolla. Ajattelin jo nyt aloittaa ja ihan kunnolla lomalla, että kuntoilisin joka päivä jaksamisen mukaan muistaen toki vähintään yhden lepopäivän. Pyöritän hula-vannetta aamuin illoin ja mietin ensi viikolla hyppynarun ostamista. Viikossa ainakin kaksi juoksupäivää ja voimatreeniä. Pitäisi yrittää pitää ne erikseen, mutta nyt kuuntelen kehoa, kun sen liikunnan nälkä kasvaa kuntoillessa. 

 

Lisäksi luin ohimennen jostain sen, miksei treenatessa (ainakaan minulle) tule nälkä, vaan enemmänkin se auttaa nälkää pysymään kauemmin poissa, on se, että aivot tuottavat glukoosia liikunnan yhteydessä. Win-win. Eilen en jaksanut enää keittää puolen yön aikaan kaurapuuroa, vaan ajattelin, jospa pyöritän hetken hulaa, vaihdan lakanat ja käyn nukkumaan. Ymmärrettävästi vaikka aivot olivat kuinka väsyneitä, niin nukkumaan meno viivästyi ja tuli pyörittyä ennen kuin uni tuli. Ei kuitenkaan ollut liian nälkä nukkumaan mennessä ja vesikin hieman täytti vatsaa. Tässä ei tietenkään kannata kuunnella minua, vaan jokainen kuuntelee omaa kehoaan. Parhainta olisi ollut tehdä se puuro 10-11 aikaan, syödä se ja käydä nukkumaan, eikä roikkua juttelemassa väsyneitä ystävän kanssa.

 

Eilen kävin tapaamassa ystävääni, joka odotti Tuomiokirkon yläportailla. Enpä ollut käynyt lähellä Tuomiokirkkoa aikoihin. Siellä oli myös iso Helsinki - teksti, jonka kirjainten takaa tuli valtavasti saippuakuplia. Se oli kovin nättiä, mutta paljon ihmisiä oli kuvaamassa, joten eipä tullut kuvaa siitä. Ne kirjainten päälliset oli tehty kukkasista. Rautatieaseman patsaat olivat sonnustautuneet maskin lisäksi jalkapalloteemaan Suomea kannustaakseen. Kävelimme ystävän kanssa Aleksanterinkatua pitkin Keskuskadulle, jossa istuimme hetken juttelemassa. Sen jälkeen menin salille.

Sunrise Avenuen teksti tuli eilen mieleen.

Ensimmäinen kesälomapäivä vuonna 2015 oli jo tänään. Tällä hetkellä lomaa pitää vielä odottaa pari viikkoa tai tarkalleen ottaen 12 päivää. Nämä olivat loman alkajaistunnelmat 2015: "Sen jälkeen kun olin herännyt puoli kuudelta, rötväillyt leffaa taustalla katsellen ja nukkuen päikkärit, niin kävin palauttamassa leffat Pasilan Makuuniin, jonka jälkeen otin ratikan keskustaan ja kävin Starbucksilla kuumalla kahvilla. Sen jälkeen kirjakauppa ja Stockmannin Herkussa pyörimistä. 4-ratikalla kotio ja hyppäsin siitä bussiin ja loppumatkan kävelin kotio. Makoilin ruoholla, kuvasin kukkia ja juttelin ötökän kanssa. Äsken katsoin suomalaisen pastellin värisen leffan, joka oli oikein kiva =) Nyt ehkä voisi siivota."

 

Kuvat Suomenlinnasta vuodelta 2016. En varmaan käynyt ollenkaan Suomenlinnassa viime vuonna, ehkä kerran sitä edellisenä. Pitäisi tehdä Bucket list, mitä kaikkea kesälomalla pitäisi tehdä, muttei kuitenkaan ottaa asiaa suorittamisen kannalta; ettei sitten ajattele loman loppuessa, että mihin se loma oikein katosi. Pitää nauttia joka päivästä.

Pari tai kolmekin on sanonut, että minulla on tosi hienoja kuvia, että minun pitäisi myydä niitä johonkin. Itse ajattelen, että monilla muilla on paljon hienompia kuvia, enkä lisää yhtä murmutustani tähän kohtaan. Voisin tehdä kyllä joskus Helsinki minun silmin - postauksen tai muuta sen kaltaista ja hakea siihen kaikki hienot Helsingistä otetut kuvat tarkasti valikoiden ja kertoa, miksi rakastan Helsinkiä. 

Olen jo kerran tehnyt postauksen rakkaudestani Helsinkiin, mutta voisi tehdä uudestaan eri tavalla.

 

Vuosi sitten (linkki postaukseen) maistelin ekaa kertaa Helsingin ainoan oikean kuplavohvelikahvilan, Happy Wafflen, gluteenitonta ja laktoositonta herkkukuplavohvelia sisältöineen. Silloin kävelin paljon joka paikkaan suunnilleen 12-14 kilometriä vapaapäivinä. Tästäkin muistan sen, että otin tämän matkaevääksi keskustasta Vuorikadulta ja kävelin sen jälkeen Hietsuun. Matkalla tosin ehti tulla uudestaan nälkä, mutta minulla tosin onkin "pohjaton vatsa". Siksi tyydyn syömään vain jonkin verran, enkä niin paljon kuin mahaan mahtuisi. Tiedä sitten, mikä on oikea tapa. Tärkeintä, että nälkä pysyy loitolla.

Eipä muuta tällä kertaa. Ulkona on pilvistä, joten taidan jonkin aikaa lueskella ennen kuin pistän nenäni ulos. Jospa oppisi jälleen jotain uutta. 

Mukavaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa uutta viikkoa!