En päässyt viikolla salille, perjantaina sali oli liian vähän aikaa auki ja lauantaina ei ollenkaan, joten eilen sunnuntaina vihdoin päästessäni salille ajattelin juosta toiseen kertaan tunnin tai yhdeksään kilometriin. Ekat puoli tuntia juoksin 8,7 kilometrin tuntivauhtia, kunnes puolen tunnin kohdalla aloin nostamaan joka viides minuutti vauhtia. 55 minuutin kohdalla juoksin 9,5 kilometrin tuntivauhtia. Halusin saada yhdeksän kilometriä nopeasti täyteen, joten viimeisellä minuutilla nostin vauhdin 10km/h. Saavutin 9km ajalla 61 minuuttia. Jee! Toinen kerta tunnin juoksu ja aikaparannus joku kolme minuuttia! Ei ole ekasta tunnin juoksusta kuvaa, kun silloin ei ollut kuulokkeitakaan, joten ei myöskään kännykkää salilla.
Tuntui upealta tunnin jälkeen! Hiki toki virtasi, mutta onneksi oli ainakin litra nestettä kehossa ennen juoksua. Viiden kilometrin jälkeen annoin itselleni luvan juoda vettä ja aina uuden kilometrin jälkeen. Ulkona oli lämmin ja sisällä oli lämmin ja hikoilin enemmän kuin koskaan ennen, mikä ei tietenkään ollut huono asia tosiaankaan! Tuntui vain siltä kuin olisin käynyt suihkussa ja vetänyt sen jälkeen vaatteet takaisin päälle tai kuin olisi kastunut sateessa. Yhtä leveää hymyä kuitenkin oli venytellessä juoksun jälkeen.
Eilen iltasella näin hyvää ystävääni pitkästä aikaa ja tullessani kymmenen aikaan kotiin päätin alkaa siivoamaan vessan kaappia ja allastasoa, jotta vessassa olisi vain sellaiset tavarat, joita käyttää päivittäin ja eteisen kaappiin meni yhdelle hyllylle ei niin aktiivisessa käytössä olevat tarpeet, joita tulisin vielä käyttämään loppuun ja osa sellaisia, joista en tiennyt, mihin lahjoittaisin. Muutamat jousivat suoraan roskiin, kun niiden käytöstä oli niin pitkä aika ja ne olivat melkein kokonaan tyhjiäkin. Siistin ja putsasin myös keittiön ylimmän laatikon, jossa sijaitsevat aterimet ja jossa säilytän myös metallinkierrätykseen meneviä kansia ja lasipurkkeja.
Keräsin kaikki valmiiksi ja vein tänä aamuna pahvit, sekajätepussin (kannattaa pitää pienenä ja viedä usein ötököiden takia), lasin ja metallit kierrätyskatokseen. Voi mieletön sitä ötököiden määrää siellä! Nukkumaan meno venyi vähän yli puolen yön, muttei se haittaa lomalla. Pitäisi kyllä yrittää mennä aikaisemmin nukkumaan valoisista ja lämpimistä kesäöistä huolimatta, koska aamuvirkku on aamuvirkku ja herää aamulla aikaisin vaikka menisi kuinka myöhään nukkumaan. Ei sille voi mitään.
Aamusmoothie on ihanan näköinen. Mustikoiden kanssa on myös mustaherukoita.
Kävin tänään hieronnassa ja olo oli todella rentoutunut sen jälkeen.
Hieronnan jälkeen suuntasin sitä metsäreittiä pitkin, jota ajattelin mennä tutkimaan (ei se ollutkaan sellainen salainen maailma, joksi sen kuvittelin), Vanhakaupunkiin ja pysähdyin kuvaamaan ihanaa puroa matkan varrella.
Sillan yli, hieman maisemakuvausta, skuutti parkkiin lukolla kiinni aitaan kypärän kera ja astelemaan puista siltaa pitkin kohti Lammassaarta ja Kuusiluotoa.
Alkaessani sillan alkumetreillä kuvailemaan mietin, että jos olisin tiennyt ajautuvani tänään kuvailemaan, niin olisin ottanut minidigijärkkärin mukaan, mutta jospa ensi kerralla. Tätä kolmatta kuvaa kuvatessani ajattelin, että tämä paikka on yksi syistä, miksi rakastan Helsinkiä.
Pitkospuut Kuusiluotoon. Niiden ympäristöä oli tällä kertaa vähän siistitty, mikä oli hyvä juttu.
Kuusiluodon metsä. Ei ollut paljonkaan ihmisiä liikkeellä johtuen varmaan keskipäivän ajankohdasta ja maanantai-päivässä. Oli metsä mikä tahansa, niin on ihana käyskennellä metsässä ja luonnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti