Aurinkoisia ilmoja, kunnes eilen alkoi sateet. Tiedä, mitä tänään tekisi tai koko viikonlopun, kun on luvattu sateista ilmaa. Luultavasti saan vihdoin siivottua, täällä on kaikki hyrskyn myrskyn. Sää lykkäsi jo sateita pari vai kolme päivää, joten ei ole uskominen ennusteisiin. Aurinkoisista säistä sai nauttia, mutta eipä aurinkoon kyllästy paitsi joskus kesällä toivoisi lämmintä kesäsadetta kerran viikkoon. Ei senkään tarvitse olla kuin parin kolmen tunnin mittainen ja tunnin päästä maa olisi jälleen kuiva, mutta kasvit saisivat vettä. Aurinko yrittää kyllä tälläkin hetkellä pilkistää, joten heti tämän kirjoitettuani taidan lähteä ulos. Nauttimaan edes siitä pienestä valosta.
Sunnuntaina oli myös paljon erilaisia poliiseja Oodin edustalla, vaikkei siellä mitään tapahtunut. Kysyin kaverilta ja hän sanoi, että siellä oli ollut mielenosoitus. Kuusi ratsupoliisia, mellakkapoliiseja ja tavallisia poliiseja paikalla. En ole koskaan nähnyt niin paljon poliiseja samassa paikassa yhtä aikaa, vaikka Rautatieaseman edustalla poliisiauto onkin tuttu näky joka päivä. Enää ei tule ryhdistäydyttyä, kun näkee poliisiauton ajelemassa, eivät he jokaista ihmistä valvo kuin isoveli. He ovat vain ihmisiä ihmisten joukossa, mutta virkapukuisen asemassa he voivat toimia, kun näkevät jossain tilanteen. Hyvä kun partioivat, niin ei tule niin helposti rähinöitä, vaikka aika rauhallista Helsingissä on. Ehkä pari kertaa olen nähnyt jotakuta huonokuntoisen oloista talutettavan poliisiautoon kyytiin.
Maistoin tällaista uutuuspizzaa: Garden Gourmet Veggie Lovers pizza. Ei ollut kovin ihmeellinen, eka pizza kyllä, missä on tankoparsaa. Kyllä silti kotitekoiset tai erikoisemmat pizzeriat, joissa on laajempi kasvistarjonta on parempia kuin mikään pakastepizza. Pakastepizza on vain helppo ja nopea - uuniin, uunista ulos ja ääntä kohti.
Mietin toisinaan, olisinko tykännyt pienenä kasviksista niin kuin nyt tykkään niistä, mitä saan syödä. Pienenä kun ei tarjottu mitään muuta kuin kurkkua, tomaattia, ehkä porkkanaraastetta koulussa ja punajuurisalaattia, josta en ole syönyt lapsuuden jälkeen; vaikka rakastankin punajuuria, niin haluan syödä ne sellaisinaan ilman majoneesia. Töissä on ilo syödä salaattia varsinkin, kun salaatinkastike vaihtui ihanaksi valkosipuliseksi, joka ei tietääkseni tuoksu läpi tai ei ainakaan kukaan ole sanonut siitä.
Työaamut on ihania, kun saa seurata auringon nousemista. Harmi kyllä, että skuuttini on parina aamuna ilmoittanut virhekoodista, näyttänyt jakoavaimen kuvaa ja piipittänyt menemään. Pitäisi viedä skuutti huoltoon ja vaihtaa siihen luultavasti akku, koska kysyessäni huoltoliikkeestä numeron syytä, niin se on kuulemma virhekoodi akun ylikuumenemiselle, eikä se ole sitä ennen tehnyt, joten huollon paikka. Samalla kyllä haaveilen siitä, mistä alusta asti eli skuutista, joka menisi kovempaa ja jaksaisi pidempään, jopa 40-70 kilometriä täyteen ladattuna, niin sitä ei tarvitsisi ladata kuin 2-3 päivän välein. Pääsisi niin paljon kauemmas, kun ei tarvitsisi miettiä akun sammumista kesken matkan. On sitä pitänyt välillä kävellä skuutin kanssa. Olisi myös kivempaa, jos skuutti jaksaisi vetää ylämäet reippaasti ihan normaalinopeudella, mutta kun tietylle kaltevuudelle tullaan se hidastaa kävelyvauhtiin ja liian jyrkästä ei suostu liikkumaankaan, jollen painaisi kymmentä kiloa. Luultavasti luurankonikin painaa enemmän.
Tiistaina teki vain kovasti mieli Burger Kingiä koko päivän, joten etsin lähimpänä olevan töiden jälkeen, kun oli kova nälkä because I am a woman, niin hämmästyin, että läheltä Pukinmäestä löytyikin Burger King. En tiennyt sellaista siellä olevan. Menin navigaattorin matkassa metsäreittiä, jota olen ennenkin mennyt etsiessäni töiden jälkeen joskus pyöräillessäni vielä reittiä Vanhankaupunginkoskelle. Oli tosi upea ilma ja metsämaisemakin oli upea Vantaanjoen varrella. On onni työskennellä lähellä metsää ja saada mahdollisuuden olla joka päivä ulkona varsinkin nyt keväällä.
Burger Kingissä katsoin sovelluksella, että Big King - hampurilainen kolmella eurolla tämän viikon etuna. Otin sellaisen ilman juustoa sekä halusin maistaa Creamy espresso & caramel shakea, joka oli kyllä ihana. Kävin myös seuraavana päivänä Burger Kingissä, kun koko päivän vain väsytti ja oli nälkä. Burger King vei nälän pois ja jaksoi taas jonkin aikaa. Syön kyllä aamulla aamiaiseksi kaksi kananmunaa ja kaurapuuroa, välipalaksi vedän ison porkkanan tai banaanin, lounaan töissä, välipalaksi sen mikä on jäljellä, mutta silti on nälkä. Nyt kuitenkin kun naisilla on verenluovutuskausi kerran kuussa (ja yksilöllistähän se on) mutta oma kehoni ainakin kertoo, että siihen pitää valmistautua syömällä viikon etukäteen todella paljon. Ja syönkin hyvällä omallatunnolla, koska kuukautisten aikana ne pari kertynyttä kiloa kuitenkin poistuvat. Keho kyllä kertoo, milloin se tarvitsee enemmän energiaa.
Samalla reissulla tuli käytyä yhdessä lempikaupoistani eli Arabian K-Supermarketissa hankkimassa tarvittavat ruoat kotiin. Se mitä minulla on tällä hetkellä jatkuvasti joka päivä on kananmunat, kahvi, kaurapuuro, porkkanaa ja banaania sekä pähkinöitä.
Kävin hetken lataamassa skuutin akkua kotona ja lähdin Hietsuun. Menin vain kuvaamaan auringonlaskua, joka ei kyllä ollut kovin alhaalla, vaikka kello oli yli seitsemän jollei jopa kahdeksan (kesä tulee!), koska kuntosali oli täpösen täynnä, etten päässyt tekemään mitään. Ei se haitannut. Onneksi joskus ympäristökin kertoo, milloin on aika lepopäivälle, ettei joka päivä treenaa. Liikaa lepopäiviä ei silti pidä pitää, ettei häviä treenaamisen maku. Tänään salilla ei välttämättä olisi niin paljon väkeä tuon sään takia.
Käydessäni torstaina katsomassa auringonlaskua Hietaniemessä taivas pilvineen ja pastellinsävyineen oli todella kaunis ja vesi oli kuin soljuvaa nestemäistä hopeaa. Kuvassa ei pääse oikeuksiinsa but it was worth it. Ajatella, että sää oli tällainen, vaikka kello oli yhdeksän tai ylikin.
Kävin Hietsun jälken ajelemassa Hietalahdessa ja yhdeksän jälkeen taivas tummui nopeasti. Ihanan tyynestä vedestä heijastui kaupungin valot. Tällä viikolla olen saanut kyllä yhdet tähän asti tämän vuoden parhaimmista kuvista.
Töölönlahdelle päästyäni kello oli jo yli puoli kymmenen. Oli kaunis tyyni ilma ennen myrskyä. Eilen mennessäni töihin satoi lunta. Isoja märkiä kylmiä lumihiutaleita puoli tuntia päin kasvoja ei ollut kovin kivaa, mutta onneksi pääsi sisälle lämpimään ja sai märät vaatteet kuivariin lämpiämään.
Nyt on luvattu monta sateista ja pilvistä päivää. Kivaa kun sai auringosta nauttia edes muutaman päivän, vaikkei haittaisi ollenkaan, vaikka paistaisi joka päivä. Pitää keksiä tälle viikonlopulle tekemistä. Pieni huoli painaa edelleen mieltä. Haluaisin olla onnellinen. Haluaisin nähdä ystäviä, muuttaa muualle, käydä ravintoloissa ja kahviloissa hyvässä seurassa, matkustella, syödä hyvää ruokaa, jutella tuntemattomille, uusia tuttuja, kavereita ja ystäviä. Hyvänpäivän tuttuja, jutella kaupungilla jollekin ilman sen suurempaa syytä, käydä ehkä vielä joskus juhlissa. Hymyillä näkyvästi.
Jonain päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti