perjantai 3. heinäkuuta 2020

Mistä olen kiitollinen

Mistä olen tällä hetkellä kiitollinen

1) Vaikka ystäväni asuvat kaukana, eikä heitä ole kovin montaa, niin he ovat silti sellaisia, jotka eivät viikkojen ja kuukausienkaan näkemättömyydellä luovuta ja lopeta yhteydenpitoa. Sitomani siteet kestävät, vaikka haluaisinkin aina lisää tärkeitä ihmisiä elämääni.

2) Vaikka joskus minua todellakin kismittää ihmisten tapa puhua (slangia) ja "rageen" siitä toisinaan sisäisesti mielessäni, en silti kadu päivääkään, että äidinkieli on intohimoni. Aina kun kuulen murteita tai luen/kuuntelen taitavasti kirjoitettua tekstiä ja kieltä mieleni on pelkkää hunajaa ja se saa minut lähes fyysisesti hykertelemään.

3) Vaikka olenkin tältä nykyiseltä paikalta halunnut muuttaa johonkin hienoon paikkaan, jossa ei olisi turhauttavaa tietyömaata ympärillä, niin tämä on kaunis kämppä, mikä minulla on ja olen monin verroin onnekkaampi kuin niin monet muut, jotka eivät voi valita asuinpaikkaansa tai jotka elävät jatkuvan pelon alla siellä, missä voivat. Maailma on niin julma paikka niin monille. Minulla on turvallinen paikka, mihin voin aina mennä.

4) Suurin huolenaiheeni on joskus, mitä tänään söisin. Joillakin ei ole mahdollisuutta syödä moneen päivään ja he jonottavat ruokajonoissa ruokaa, jota eivät välttämättä haluaisi, muttei ole muita vaihtoehtoja.

5) Olen kiitollinen siitä, että myös englanninkieli on intohimoni. Olen opiskellut lukien ja kuullen aktiivisesti tai vähemmän aktiivisesti englanninkieltä kuitenkin pitäen sitä jatkuvasti yllä niin, että ymmärrän englantia lähes 100% yhtä hyvin kuin ymmärrän omaa äidinkieltäni. Ammattikirjallisuudessa saattaa olla vaikeita sanoja ja amerikanenglannin ja brittienglannin välillä eri sanoja.

6) Minulla on mahdollisuus peseytyä aina kun haluan ja juoda puhdasta vettä suoraan hanasta niin paljon kuin haluan. Useissa maissa tätä mahdollisuutta ei ole.

7) Joskus minua jännitti todella paljon (olen ramppikuumeilija) ja saatoin jännittää työpäiviäkin etukäteen, mutta nykyään saatan puhua asiakkaallekin täysin etukäteen ajattelematta ja kun tilanne on ohi, niin saatan toisinaan itsekin yllättyä siitä, kuinka kypsää, asiallista ja nokkelaa tekstiä tulikaan juteltua ja taputan itseäni siitä hyvästä näkymättömästi olalle.

8) Olen syntynyt Suomeen. Suomalaisilla on kovin moni asia paljon paremmin kuin monella muulla maalla. Ainoastaan sosiaalisuus toisinaan jokseenkin takkuaa täällä, mutta tilastotietojen mukaan suomalaiset ovat yleisellä tasolla hyvinkin onnellisia.

9) Minulla on ihmisiä, jotka eivät koskaan hylkäisi minua, tapahtui mitä tahansa.

10) Pystyn liikkumaan ja liikun mielelläni. Onneksi nyt aikuisena ymmärrän liikunnan tärkeyden ja mielekkyyden, kun se oli aiemmin minulta pimennossa.

11) Olen esteetikko ja saatan nähdä jatkuvasti ympärilläni kauniita asioita, joiden huomaaminen ja näkeminen saa sydämeni hymyilemään. Pystyn näkemään myös "rumuuden" ja särkyneen läpi kauneuden.

Nämä nyt tulivat mieleen, onhan niitä monta muutakin asiaa, joista olen kiitollinen päivittäin, eikä mitään asiaa pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Nämä asiat vain alkoivat pyörimään mielessä, joten päätin kirjoittaa ne ylös.



Kerran kun en mennyt tavanomaiseen kauppaan salin jälkeen, enkä halunnut pysähtyä ratikalla kotiin kauppaan matkallakaan, niin ajattelin ensin mennä Sokoksen S-marketiin, mutta huomattuani meninkin siihen viereiseen, Postitalon K-supermarketiin, jonka ovella olen käynyt ehkä kerran, katsonut, että onpa pikkuinen kauppa, mutta tällä kertaa menin porteista sisälle ja sain kyllä olla ihmeissäni. Yksi kaverini kerran kyllä kehui tätä kauppaa, eikä todellakaan kehunut turhaan. Se oli neljä kertaa isompi kuin aluksi voisi luulla ja oikea aarreaitta! K-supermarketit ja/tai K-marketit ovat siitä hyviä, kun niillä on oma kauppias, jolloin kauppa saattaa olla hyvinkin persoonallinen ja hienosti aseteltu, kuten pariin kertaan ylistämäni Arabian K-kauppa. Tämä Postitalon kauppa oli aivan mainio! Halusin jotain iltanaposteltavaa, enkä oikein tiennyt mitä, niin sitten vastaan tulikin aivan ihana hedelmä-marja-buffet, josta kauhoin kipon täyteen mansikoita, kolmea eri melonia, kirsikoita, ananasta ja viinirypäleitä. Se jäi mieleen pyörimään herkuteltuani sen kotona, joten menin parin päivän päästä uudestaan kauhomaan uuden kipon täyteen. 

Tutkin kauppaa kaikessa rauhassa (löysin ihastuttavan pakastehyllykönkin pelkille marjoille!) kuunnellen samalla Jojo Moyesin (oikein kiva kirjailija, johon olen nyt saanut tutustua) Jos olisit tässä, joka on Kerro minulle jotain hyvää - kirjan jatko-osa, josta on tehty myös elokuva. Kuuntelin pari muuta Jojo Moyesin kirjaa ennen tätä ja olivat nekin hyviä. Olen katsonut tämän Lou Clark - trilogian ensimmäisen osan vain leffana, pitäisi varmaan kirjanakin kuunnella, mutta nyt kuuntelen sen kolmatta osaa, Elä rohkeasti. Onneksi on myös hyvä lukija, Mervi Takatalo, joka osaa ottaa tarpeeksi hyvin kuuntelijan huomioon lukien elävästi kirjoja. Toisinaan hyvän lukijan perusteella voi valita kuunneltavaksi myös sellaisia kirjoja, joita ei ole ennen ajatellut lukevansa/kuuntelevansa.



Vaihtelevaa pilvisyyttä. Tällä viikolla lämpötila laski. Oli kivaa, kun oli paljon aurinkoa ja lämmin, mutta jatkuvasta hikoilusta ihoni ei tykännyt ollenkaan, vaan tämä lämpötila on iholleni passeli, vaikkei tällä lämpötilalla kovasti ajattele uimista. Viihtyy paremmin salillakin, kun ei ajattele, että pitäisi jatkuvasti olla jokainen aurinkoinen tunti ulkona. Kyllä sitä ehtii lomalla ulkoilla. Asuntokin on onneksi vähän viilentynyt, mutta edelleen se on lämpimämpi kuin ulkoilma.


K-supermarketissa on jonkinlaiset tarjouspäivät. Maistoin tätä Leaderin Fruity Coconut - makuista juomaa toiseen kertaan, kun jäi ekasta kerrasta sen maku mieleen. Eka kuva on uusista farkuista, jotka olivat kyllä tosi kivat ja sopivat ensin, mutta alkavat nyt koko ajan valua alaspäin ja harmittaa, etten sittenkään tilannut kokoa pienempää, tosin oma kokoni on sellainen väliinputoaja, ettei sitä ole olemassa, niin menee materiaalin mukaan, kumpi koko olisi parempi, näissä pienempi.
Paino huitelee jälleen pari kiloa enemmän, mutta naisten vaivojen mentyä meni myös niille tyypillinen turvotus ja hassua kyllä, en ole koskaan ennen laittanut viimeisimmästä reiästä vyötä kiinni. Tosin en ole ennen näitä farkkuja hirveästi pitänytkään farkkuja, kun tuntuu että kaikki kiristävät ja ovat liian pieniä. Aika uusioarvioinnille selvästikin.


Tänään alkoi loma! Lomanalkajaistunnelmat on aika jees. Jaksoin salillekin töiden jälkeen, vaikken ensin meinannut jaksaa. Neljä viikkoa lomaa edessä: rentoutumista, toivottavasti tärkeiden ihmisten näkemistä, vähän matkustelua, treenaamista ja yritän vältellä ostamasta kolmena päivänä purkeen irtokarkkia. Jospa kävisi tutkimassa uusia paikkoja kamera tai joku ihminenkin kaverina.

Piti töissä väkertää vielä toinen tällainen rannenauha, kun ensimmäiseen niin ihastuin. Voisi enemmänkin harrastaa käsitöitä. Mutta nyt on LOMA! Ehkä hankin lankaa ja alan väkertää erilaisilla tekniikoilla rannenauhoja.

Huomenna lähden Turkuun moikkaamaan isää med co sekä sunnuntaina juhlitaan pienessä porukassa veljen synttäreitä. Tänään en kyllä vielä pakkaa. Piti hakea pyykit puoli tuntia sitten. Pitäisi kierrättää muovit ja pahvitkin. Innostuin kirjoittelemaan. Kaappaan äidin ja sullon hänet matkalaukkuun, kun saavun takaisin Helsinkiin. On hänellä oikeasti ihan oma istumapaikka bussissa.

Katsoin naamakirja-muistoista, että näihin aikoihin olen tullut takaisin Turusta 2018 ja siitä oli syntynyt tämä runo

Matkustan takaisin
Katse maisemissa
Korvissa suhinaa

Saavun perille
Kerään tavarani
ettei mitään unohtuisi


Kaupan kautta kotiin
Nälkä asuu vatsassa
Ja huutelee savupiipusta
Murisee tarpeistaan


Metrolla keinuen kotiin
Ilma on kostea
Taivas pilvistä harmaa
Vedän nenään asvaltin tuoksua


Kävelen unesta todellisuuteen
Sumu laskeutuu hiljalleen ympärillä


Käännän avainta ovessa
Astun sisälle
Avaan ikkunat valaisemaan huonetta
Oven hönkimään raikasta ilmaa


Keitän kahvia
Nostan kupin huulille
Ja siemaisen
Vielä kun se on kuumaa


Tunnen raukeuden saapuvan
Hengähdän
Olen kotona


Toisinaan kun on ollut muutaman päivän jossain muualla ja saapuu takaisin pitää ns. laskeutua takaisin todellisuuteen varsinkin, jos matka on mennyt nenä kirjassa tai leffaa katsellen.

Jeps, nyt ne pyykit.

Oikein mukavaa viikonloppua!
Ja jos tänään alkaa myös loma niin oikein mukiinmenevää lomaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oliko se perjantai

    Harvoin jaksan konetta kaivaa kaapista esille, mutta sitten kun inspiraatio iskee, niin sen sieltä otan, vaikka kello olisi puoli yksito...