Viime sunnuntaina piti ehtiä kampaajaa ennen syödä, mutta olin myöhässä omasta aikataulustani, joten kävin kampaajan jälkeen hakemassa Espresso Housesta lounaaksi bagelin ja latten. Nautin ne Punavuoren torin penkillä ennen kuin lähdin kävelemään ja kuvailemaan. Kanabageleita ei enää tehdä yhyy ja juu, syön harvoin gluteenisia leipätuotteita, minkäs teet kun kahviloissa ei ole gluteenitonta lähes mitään paitsi salaatteja - täysjyvää en kuitenkaan syö. Muutenkin silloin, kun syön gluteenia sisältävää niin syön sen sellaisessa muodossa, minkä pystyn suodattamaan ja juon paljon vettä päälle. Minulla onneksi ei ole keliakiaa. Tuntuu muutenkin, että laktoosi reagoi pahemmin, minkä vuoksi on pitänyt jättää uusi jäätelösuosikkini Jymyn Vapaus Valkosuklaa-salmiakki. Sain siitä sentään kahdesti nauttia.
Tämä ihanuus avasi jälleen ovensa tämän viikon maanantaina. Jospa ensi viikolla pääsee myös sisälle syömään ja nauttimaan tunnelmasta. Ilmeisesti tällä paikalla on kesällä myös terassi.
Oikeastaan en edes tiedä tämän kadun nimeä, mutta sekin on yksi lempikaduistani Helsingissä. Se on katu, joka kääntyy Erottajalle päin Iso Roobertinkadun loputtua. Tai oikeastaan alettua.
Erottaja. Jännä, miten Helsinkiin tullessa alkoi löytää paikkoja, jotka ovat Monopolyssa.
Ihanan kaunis ja värikäs Diana-puisto.
Erottajan kulmasta löytyy tämä.
Löysin jälleen tämän ihanan toiminnonkin järkkäristäni. Se on niin ihana. Tykkään!
Tullessani viime sunnuntain kuvausreissulta salille hihkaisin tutuille salivastaanotto-tyypeille, että "miulla on vauva mukana". Tullessani Fredrikintorilta (oikeasti olen kuullut ja luullut sen ennen olevan Punavuorentori, jopa Punatori) Iso Roobertinkadun ja Erottajan läpi Stockmannille minun teki ihan mieli halata kameraa, jos se olisi ollut mahdollista, kun se otti niin hienoja kuvia.
Maanantaina kirjoitin: Viime viikonloppu oli ihana. On ihanaa kun on vihdoin lämmintä niin
pitkän kylmän harmauden ja pimeyden jälkeen. Jännää on myös se, että
aikuisena on kaivannut joka päivä ulos, kun ei pysty olla menemättä,
vaikka lapsena ei ollut mitään vaikeuksia pysytellä sisällä. Minusta on
tullut myös liikunnan rakastaja aikuisena, koska pienenä minua
varjeltiin liikaa enkä siksi koululiikuntaa enemmän harrastanut, mikä on
jälkikäteen harmittanut, mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Enkä
koskaan arvannut, että joskus ihailisin arkkitehtuuria niin, että pitää
monta kertaa nähdä samat rakennukset ja etsiä aina uusia toinen joistaan
hienompia rakennelmia. Vielä 18-vuotiaana en uskonut tykkääväni
kahvista, mutta olen ihan täysin kahvilakulttuurin lumoissa. On ihanaa
ja ihmeellistä, miten jotkut asiat voivat kääntyä päälaelleen
Iloisena aamulla töihin lähdössä ja tulossa töistä. Ihanaa, kun riittää vain pitkähihainen paita ja on nähnyt monen käyttävän myös t-paitoja tai hihattomia kaupungilla. Mie rupean siihen vasta, kun mittari näyttää yli kahtakymmentä. Vaikka nykyään asunnossa on hirmu kuuma (tänäänkin teki mieli syödä jäätelöä aamupalaksi) ja peitoksi riittää pelkkä lakana öisin, niin usea saattaa tehdä sen virheen, kun tällä hetkellä +15 tuntuu +20:ltä ja sitten kulkee lyhyillä vaateparsilla voi helposti iskeä flunssa. Se mikä tuntuu lämpimältä ei välttämättä olekaan niin lämmin.
Tosin en ole hurjan lämminverinen, kun on niinkin lämminverisiä, jotka kulkevat talven -10-15:ssä asteessa pelkällä flanellipaidalla ja toppaliivillä. Useimmiten sanoisin olevani vaihtolämpöinen, vaikkei se toki pidä paikkaansa. Itseään voi toki myös karaista ja tottua kylmempiin lämpötiloihin, mutta jokainen menee omien tuntemustensa mukaan. Kohtapian pitää ostaa aurinkorasva, josko viikon päästä kun on viikon loma, niin ottaisi vähän aurinkoakin.
Tein keskiviikkona yhteenvedon naama-kirjaan: En olisi koskaan uskonut tekeväni yhtäkkistä liikunnallista käännöstä
elämässäni. Syksyllä oli hyvä, jos sain yhden kappaleen juostua. Tein
intervalleja, kaksi minuuttia juoksua, minuutti kävelyä ja se oli aina
ihan hirveää.
Ennen joulua tein omia ennätyksiä: ensin 10min, sitten 15 min ja lopulta 21 min juoksua, mutta viimeiset 5 min olivat ihan hirveitä. Joulun alla juoksun jälkeen yskitti 15min ja keuhkot rahisivat ja sattuivat, joten juoksut jäivät hetkeksi.
Salien ollessa kiinni tein 16km pyörälenkkejä ja kävin Hietsun ulkosalilla treenaamassa.
Edellisviikolla päätin taas kokeilla juoksumattoa; olin ensin 15 min crosstrainerilla ja sitten 23 minuuttia juoksumatolla pitäen välillä minuutin kävelytaukoja. Viime viikolla juoksin tiistaina 3km ja hyvien kohtien tullessa muutin juoksun lentävämmäksi, kun en jaksanut venkslata nopeuden kanssa. Seuraavana päivänä keskipäivällä pohkeissa alkoi kipuilla eikä hellittänyt venyttelyistä huolimatta kuin vasta lauantaina.
Eilen tein jälleen kaksi uutta ennätystä samalla: juoksin 25
minuuttia ja yli 3,5 km pitämättä kävelytaukoja. Olo oli illalla rätti
ja auvoisa. Tänään ei pitänyt juosta, mutta vaikka tanssin ja pompin
töissäkin, niin pohkeet eivät kipuilleet ja jalat tahtoivat juosta,
joten toistin eilisen ja juoksin 25 minuuttia. Nyt olo on rätti ja
auvoisa. Vielä loppuvenyttelyt, palautusjuoma ja suihkutus. Olen ylpeä
itsestäni ja saavutuksistani - niin kuin kuuluukin olla.
Seuraavana päivänä lonkissa tuntui, että nyt on tehty jotain enemmän, mutta pohkeet eivät enää valita ollenkaan, mikä on superia. Pari päivää olin juoksematta ja eilen jälleen juoksin.
Juokseminen on vaikuttanut olotilaan, ihon hyvinvointiin, energiatasoon ja kehonkuvaankin hyvin positiivisesti. Ja sitten nauraa ihan tolloille jutuille. On ihanaa se tunne, kun on jälleen ylittänyt itsensä, laittanut kehon töihin ja sitten on niin rätti, mutta tyytyväinen ja auvoisa olo. Saattaa olla mahdollista, että tänä kesänä toteutuu ns. rantakunto. Ei sitä tiedä, eikä se ole tavoite, vaan tavoitteena on hyvä olo ja tällä hetkellä se tulee juoksemisesta.
Tosin tällä hetkellä rahatilanne on sen verran niukka, ettei saa energiaa niin paljon kuin tarvitsisi. On jatkuvasti niin nälkä, että vatsa kurnii, kun keho polttaa niin nopeasti kaiken sinne menevän. Sekin on muuten jännä, kun ensin himotti viinirypäleet, sitten mansikat (niitä voisin vieläkin syödä muutaman päivässä) ja nyt on vuorossa päivittäinen omena. Joka päivä pitää saada syödä omena. Vaikka onkin lievä risteytyspölyallergia, niin onneksi ONNEKSI raaka omena ei reagoi. Kaali ja paprika = nounou.
Tämä proteiinijauhe on jännää ja eroaa kaikista muista proteiinijauheista, joita olen koittanut. Ensin en pitänyt tästä, kun tämän rakenne on kuin tomusokeria, joten pöllyää helposti, mutta sitten toisen kerran juodessani (ekalla kerralla oli vähän muutakin, joten rakenne ja maku ei ollut sama) tykkäsin. Kun tämän sekoittaa veteen shakerissa ja juo treenin jälkeen niin ihan kuin joisi todella pehmoista sulaa vaniljajäätelöä. Tämän odottaessa pukuhuoneen kaapissa treenin jälkeen, odottaa innolla.
Aamusmoothiet vaihtoivat väriä. Ananaksen korvasi marjasekoitus. Ei tee mieli edes sulattaa marjoja kokonaan, kun kaipaa aamuisin viilennystä. Voisi alkaa käymään viileissä suihkuissa aamuisin.
Eräänä työaamuna piti pysähtyä kuvaamaan ihanan vehreitä puita, kun nyt vaahteranlehdetkin ovat vihdoin auenneet. Niin mahtavaa ja fantastista tämä jatkuva vehreys, joka vain kasvaa.
Kevät on ollut lämmin ja tuntuu kuin kesä olisi ollut seuranamme jo ainakin viikon. Toivottavasti tämä ilma nyt kesällä pysyykin tällaisena, hieman lämpimämpänä vielä, kun viime kesä oli mitä oli.
Aurinkoa ja pilviä.
Las Karhupuisto Le hoodz.
Kallion kirkon pilvimaisemat ja aurinko sen takana vetävät aina puoleensa.
This pic was all about light contrast.
Tykkään tosi paljon tästä "uudesta" tukasta, kun se menee helposti kiharalle, jos kuivuu vapaasti pesun jälkeen ja sitten se on ihanan hapsottava ja peikkomainen. Just the way I like it.
Jotkut saattavat sanoa, että pörrötukka on epämääräinen ja epäsiisti, mutta kun eilenkin salin jälkeen olin pessyt tukkani ja se oli vielä hieman kostea ja kääntynyt hauskasti jo kiharoille, niin sain jopa yhden vihellyksen perääni kävellessäni salilta kauppaan.
Sain myös hymyn ja moikkauksen toiselta naistreenaajalta poistuessani pukuhuoneesta.
Conclusion: kihara tukka on helposti lähestyttävä ja kerää hymyjä puoleensa. Kai se jollain tavalla kasvattaa omaakin itsetuntoa.
Kampaaja, jolla siis kävin viime sunnuntaina, leikkasi kerrostuksen ja pyynnöstäni nipsaisi päältä vielä lisää, sai aikaan sen, mitä tavoiteltiinkin, että hiusteni luonnollinen kiharuus pääsisi enemmän esille. Lisäksi käytän kosteuttavia, mutten ihan täysin curly girl - tuotteita, vaikkakin yritän ostaa sellaisia hiustenhoitotuotteita, jotka eivät hirveästi sisältäisi mitään ylimääräistä.
Tällä hetkellä käytän Aussien kosteuttavia niin hyvältä tuoksuvia ja hiukset pehmeiksi saavia hoitoaineita sekä Garnier Fructisin uutta Natural origin - sarjan Hydrating aloe vera hair food shampoota sekä Nourishing banana hair food hoitoainetta.
Eilen tein jälleen uuden ennätyksen: puoli tuntia juoksua ja yli neljä kilometriä. Nyt jälleen jalat tempoavat, että haluaisivat juoksulle. Ulkona on jälleen ällistyttävän hieno ilma. Jospa kaivaisi pyörän varastosta ja polkaisisi liikkeelle.
Yhtenä arkipäivänä tällä viikolla vain väsytti ihan sirpana, kun olin edeltävänä iltana ottanut parin tunnin ilttarit, sain selville tosi kurjan uutisen ja sain yöunta vasta puoli kolmelta vaikka kuinka yritin toitottaa itselleni, että on tärkeää nukkua. Sain nukuttua neljä tuntia, kunnes heräsin puoli tuntia ennen kellonsoittoa. Sinä päivänä kävin salilla, sanoin meh ja lähdin pois. Väsyneenä ei pidä treenata, kun joka paikkaa kolottaa nukkumattomuudesta ja siitä pyörimisestä, kun on yrittänyt saada unta.
Muisto 24.5.2013
Oi, miten mielettömän hyvää aamumaitokahvia! <3 Heräsin jo 45 min sitten. Usein nukuin puoli seiskaan, kunnes kello soi, utta nukuin usein pakosti sinne, joten sen takia olenkin usein ennen iltaa lähes koko päivän väsy. Pitää vaan herätä kun herää, sisäiseen herätykseen. Nyt on ihmeen virkeä olo, kiva kahvikuppi ja olen selaillut vanhoja lehtiä. Olisikin joka aamu kiva, jos voisi tunnin vain rentoutua ennen kuin alkaa valmistautua töihin :)
Jännittävää on, miten näkee vanhoja muistoja, joita on kirjoitellut ylös ja huomaa viime aikoina miettineensä ihan samoja asioita. Jotkut ajatukset kai ovat vuodenaikasidonnaisia.
Ihanaa sunnuntaita ja nauttikaa auringosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti