Eipä tullut ennen joulua enää kirjoiteltua. Veljen haettuamme laitoimme veljen kanssa sini-valkoiset valot kuuseen. Äiti laittoi kultaisia ja hopeisia palloja, joihin näpersi ensin narut paikoilleen. Pari hopeista köynnöstä löysi tiensä kuuseen seuraavana päivänä. Olen äidin luona vähän yrittänyt siivoilla, vaikka urakka on todella suuri. Ainakin vähän, on sekin jotain.
Samana iltana väkersimme yhdessä joulutorttuja erikoisiin muotoihin omena-kanelihillolla sekä luumuhillolla. Söimme päivälliseksi makaronilaatikkoa.
Maanantaina kävimme veljen kanssa Kaarinan kirjastossa. Samalla tuli masennuttua, kun piti matkalla katsella maisemaa rumentaneita kerrostaloja keskustassa. Kaarinan ainoa hyvä muutos on uudistunut ja suurentunut kirjasto, muttei mikään muu päätös viimeisen 7-10 vuoden aikana ole ollut hyvä. Kaikki alkoi siitä, kun Kaarinan silta tuhottiin. Viimeiset hyvät kerrostalot ilmestyivät Paraistentien viereen uimahallin taakse, mutta sen jälkeen rakennetut eivät ole hyviä. Onneksi edes Naantalin Aurinkoinen on entisessä paikassa.
Kirjastossa etsimme muutaman leffan katseltavaksi, pari kirjaa luettavaksi ja luimme jonkin aikaa lehtiä kaikessa rauhassa ennen kuin suuntasimme takaisin äidin luokse, lapsuudenkotiimme.
Äiti leipaisi pullia, joita maistelimme. Joulun aikana on tullut syötyä liikaa makeaa ja vehnää, eikä liikuttua lähes ollenkaan, joten kasvojen iho on kärsinyt sekä painoa noussut kolmisen kiloa. Ajattelin tästä päivästä aloittaa puhdistuskuurin, koska on tärkeää voida tuntea olonsa hyväksi omassa kehossaan ja hyväksyä peilikuvakin.
Jouluruokaostoksilla kävin kyllä katselemassa erilaisia kalkkunaleikkeitä ja broilerileikkeleitä, mutta mieleni on koko ajan viime aikoina ollut yhä enemmän sitä mieltä, ettei halua enää syödä siipikarjaakaan, vaan ainoastaan kalaa ja kasvista. Minun "kinkkuni" oli siis tänä jouluna kasvispihvi. Tosin maksamakkara ja maksalaatikko on joskus paheeni.
Ajattelin suunnata sunnuntain aamuna takaisin Helsinkiin. Tuntuu, että keho on niin tukossa ja naama rumana, kun on ahtanut mahaan kaikenmoisia ruokia ja herkkuja. Pitää päästä salille ja takaisin herkuttomuuteen ja siihen, kun kuuntelee vain omaa kehoaan, eikä hae välillä keittiön pöydällä nököttäviä pullia ja pipareita ja tule takaisin nojatuoliin nörtteilemään.
Jouluaatto meni perinteisissä merkeissä. Pitää parantaa unirytmi, eikä juoda kahvia kuuden jälkeen illalla, kun puoli kahdeltakin mennyt parina yönä nukkumaan ja saanut unta vasta kolmelta ja ruinannut väsymystään seuraavana päivänä. Siihenkin auttaa treenaaminen, että jaksaa myös nukkua ja menee iloisena nukkumaan, koska aina välillä varsinkin jos on jotain odotettavaa, niin menen mielelläni nukkumaan illalla ja haluan nukkua kahdeksan tuntia. Tosin on niitäkin päiviä, kun haluaa tahallaan pidentää päivää mahdollisimman kauan. Harmillista.
Aamulla söimme äidin tekemää riisipuuroa ja luumu-rusinasoppaa. Katselimme leffaa, kahvittelimme, pelasin ja siivoilin. Ennen neljää aloimme valmistella keittiötä ja ruokia syömiskuntoon. Kävimme saunassa. Saunan jälkeen söimme useaa sorttia jouluruokaa. Äiti yritti saada minut juomaan mansikkaviiniä, maistoin ja jätin sikseen. Jännää on sekin, kun nyt on syönyt niin paljon, niin tuntuu, että makuaisti on jotenkin turtunut, eikä mikään oikein maistu miltään.
Syöminkien jälkeen siivosimme pöydän ja astuimme olohuoneeseen. Olisimmeko katselleet leffaa ennen kuin jaoimme toisillemme lahjoja ja äiti jälleen lahjoi meidät yli äyräiden. Olin kovin iloinen suurimmasta osasta saamiani tuotteita ja olin iloinen, että myös antamani lahjat sekä liikuttivat että olivat mieleisiä.
Kahvittelimme (join teetä) ja pelasimme yhdessä peliä, jonka veli oli antanut minulle. Olisiko ollut nimeltään "Mitä tekisit miljoonasta" tai jokin sen kaltainen. Hauska peli, jossa on väittämiä, että tekisi jotain pienimmästä summasta ja vaihtoehdot olivat ilmaiseksi, tonnista, 10 000 eurosta, 100 000 eurosta, miljoonasta ja ei mistään hinnasta. Esimerkiksi "Mikä olisi pienin summa, että puhaltaisin kolmen ihmisen korvaan baarissa" tai "Mikä olisi pienin summa, etten kävisi kuukauden ajan ollenkaan suihkussa". Valitsin muutamaan totuudenmukaisesti ilmaiseksi.
Jouluvalokoristuksia isän luona. Sisällä, verannalla, terassilla ja saunan seinillä oli valoja sekä pihalla. Hyvä että onkin valoja luomassa tunnelmaa ja valaisemassa, kun on niin pimeää varsinkin ilman lunta.
Isä haki minut ja veljen joulupäivänä kahdelta. Ehdimme sitä ennen katsoa leffan ja vähän syödä. Tervetulojuomaglögin jälkeen isän luona sauna oli kuumana, joten naiset kävivät ensin saunassa ja sitten miehet. Isän luona oleva puu-kivi-sauna tuntuu aina tekevän ihmeitä iholle.
Saunan jälkeen päätin kokeilla painavaa hula-vannetta ja ei kulunut kauaa, kun halusin sellaisen itsellenikin. Minulla ei ole koskaan pienenä ollut hyppynarua tai hula-vannetta ja olen aikuisiällä salilla jo hyppynarusta innostunut, vaikka salin uudet hyppynarut ovat liian kevyitä ja heppoisia, joten en ole niilläkään pitkään aikaan leikkinyt.
Kokeilin hula-vannetta muutaman kerran, eikä kulunut kauaa, että opin pyörittämään sitä! Olin ihan vauhkona ja täpinöissäni! Siinä hengästyykin helposti ja se on hauskaa. Helppoa treeniä, todella hyvä keskivartalolle ja pitäisi auttaa kuulemma selkävaivohinkin. Emäntä sanoi, että voi tulla mustelmia, mutta ajatus niistä ei pelota, enemmänkin kiehtoo.
Roope-kissa majailemassa sängyllä. Heillä on kaksi kissaa, mutta toinen ei ole niin usein paikoillaan kuin toinen. Saunomisen jälkeen söimme jouluruokaa ja pelasimme samaa veljeltä saatua peliä kuin eilenkin, nyt vain vähän eri porukassa.
Pyysin saada teetä illalla kakun kanssa, ettei menisi yöunet, vaikka menivät ne vähän pyöriessä kuitenkin, kun join pari lasia punaviiniä. Teesihtinä toimi söpö vaaleanpunainen norsu.
Jaoimme toisillemme pelin jälkeen lahjat. Nasse-setä - joulupukki tuli vierailemaan sillä aikaa, kun isä kävi ulkona ja meinasi omia itselleen yhden lahjoista. Toivon, että isäntäväki oli mielissään saamistaan lahjuksista; minä ainakin olin, kun sain toivomani kirjan ja Dermosilin hygieniatuotteita.
Kuvia viime vuoden joulunajalta, samalta päivältä otettu kuin on tänäänkin eli Tapaninpäivänä, erilainen sää vain oli. Tänä jouluna sää on ollut masentavan syksyinen, joten ei ole ihmekään, että on kaipaillut joko johonkin kivaan vehreään ja lämpimään paikkaan tai varmasti lumiseen esimerkiksi Joensuuhun tai Rovaniemelle.
Muistelin omia kissojani, joista on pitänyt luopua, Elmeriä ja Vilperiä. Molemmat ovat tosi ihania mussukoita ainutlaatuisilla hellyydenkipeillä luonteillaan. Molemmissa oli samoja ja myös ihan erilaisia piirteitä. Olen varma, että olisivat tulleet tosi hyvin toimeen keskenään.
Tänään söimme aamiaiseksi riisipuuroa ja leipää sekä kahvia. Kahvittelimme päivällä kakun kera ja söimme vielä vähän ennen lähtöä eiliseltä jäänyttä jouluruokaa. Kuvailin vähän kissaakin ennen lähtöä sekä sain kaksi tukkaa parturoida.
Veimme veljen kotiin ja tulimme äidin kanssa äidin luokse. Nyt voisi mennä suihkuun. Huomenna alkaa joulusiivous. Taidan vielä pari päivää olla äidin luona ja vaikka lueskella hyvällä ajalla, kun olisi kolme kirjaa tarjolla.
Mukavaa illanjatkoa!
Voimia työpäiviin niille, jotka jo huomenna palaavat töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti