Olen aloittanut työmatkapyöräilyn. Eilen. Katsoin kartasta valmiiksi sopivan reitin ja lähdin toteuttamaan sitä. On hyvä, että Helsingissä on niin paljon pyöräteitä kävelyteiden vieressä, mutta toisinaan tuntuu, että pitäisikö tässä olla täällä kävelijöiden joukossa vai uskaltautua autojen joukkoon. En todellakaan tykkää ajaa autojen seassa! Olen kyllä kuullut, kun mainostetaan pyöräilevää Helsinkiä, että kai tänne rakennetaan tai jaetaan enemmän teitä pyöriä varten.
Otin nämä kuvat tänään, kun olin ensin käynyt matkalla kirjastossa.
Nämä ovat varmaankin jo Vallilan alueelta tai sinnepäin mentäessä ainakin.
Anyways, eilen lähdin liikkeelle hyvissä ajoin, mutta eksyin kerran matkalla. Onneksi suuntavaisto kertoi, missäpäin paikka X sijaitsee, joten nokka ja pyörän keula sinne suuntaan. Tänään kuljin ihan oikeaa reittiä, eikä tarvinnut enää reittiä vilkaista, katselin vain tuttuja katuja. Seuraavalla kerralla tarkistan, josko pääsisi yhdestä kohdasta oikaisemaan vai viekö se kiertoreittiä perille. Eilen perille päästyä oli selkä ja massu hikeentyneet. Kyllä huomaa, että on ihan surkeassa kunnossa, mutta tästä se paranee. Pyöräilyssä on kyllä paljon plussapuolia, tokaisin työkaverillekin, että kun on pyöräillyt, niin tuntuu heti jotenkin ryhdikkäämmältä.
Pyöräilyn plussapuolia:
- kunto kasvaa
- lihasvoima paranee
- saattaa hoikistua
- saa raitista ulkoilmaa
- ei tylsisty bussissa
- herää virkeänä päivään
- piristää
- tekee olon hehkeäksi
Ainoana miinuspuolena on, ettei peppu tykkää siitä satulalla istumisesta.
Tai no tykkää se, kyttyrää.
Ajattelin pyöräillä joka päivä töihin, kun on keskivuoro tai iltavuoro, mutta aamuvuoroina 07 ja 07:30 käytän bussia, koska en välttämättä ehtisi töihin siihen aikaan, koska keho ei välttämättä jaksa herättyään 05:30 ja 6:15 välillä. Tai no saa nähdä. Ehkä kesempänä herääkin aiemmin ja unen määrä vähenee. Talvella ja syksyllä tekee aina mieli nukkua enemmän.
Ajattelin kertoa peruspäivärytmistäni. Tuli mieleeni nuista ajoista, jolloin syön, että syönkö tosiaan koko ajan vai kuvittelenko vain. Tällä hetkellä onnistuu juoda vettäkin 1,5 litraa, vaikka pitäisi juoda vähän enemmän, ja on jopa janokin välillä. Veden juonnin muuten sanotaan myös piristävän, muttei koskaan kannata liikaa juoda. Olen joskus juonut niin tiiviissä tahdissa vettä, että tuntuu menevän suolatasapaino sekaisin.
Arkipäivärytmi:
05:30-07:30 herätys riippuen, milloin pitää mennä töihin.
Useimmiten olen herännyt seitsemään mennessä.
Herättyäni olen alle kymmenessä minuutissa nälkäinen. Syön puuron marjoilla (useimmiten mustikoilla, nyt hankin myös mustaviinimarjoja) ja juon munakahvin.
Työmatkapyöräily 8,1 kilometriä.
07:00-9:21 alkaa työt riippuen, mikä vuoro kahdeksasta eri vuorosta on.
11:00 Työpaikan lounas. Tänään oli kalaa, muusia ja salaattia.
12:30 Kahvi (joskus jotain sen kanssa, riippuen onko joku tuonut)
14:15 Välipalaksi juotava hedelmäsosesmoothie.
14:40-17:15 välillä pääsee töistä, jolloin syön banaanin.
Työmatkapyöräily 8,1 kilometriä. (Päivän saldona rapiat 16 km)
Kämpille tultua syön jotain. Voin myös käydä töiden jälkeen kaupungilla joskus syömässä kahvilassa, joskus hesessä tai pizzeriassa, useimmiten ostan kaupasta ruokaa ja syön kämpillä. Tänään söin verilettuja ja tomaattikeittoa maidon ja appelsiini-porkkanamehun kera. Kyllä, jotkut sanoisivat, että olen outo, kun voin syödä maksalaatikkoa ja verilettuja, mutten silti syö sian lihaa. Olen kuitenkin kaikille kertonut, etten syö muiden nisäkkäiden kuin naudanlihaa, mutta eihän se tarkoita, etteikö söisi sisäelimiä. Pitää kyllä myöntää, ettei veri ja maksa muissa muodoissa miellytä - mitenköhän tämä juttu tähän ajautui.
Illalla puuhailen mitä milloinkin keksin.
21-22 välissä suihku.
23-24 välissä käyn nukkumaan.
Nyt pitää hakea pyykit.
~ Lilja Lumi
Kun ei haluaisi lopettaa hyvän kirjan lukemista, mutta pitää lähteä töihin. Kun on
löytänyt uudestaan lukuinnostuksensa hyvän kirjan takia. Harvoin löytää
niin hyviä kirjoja, joita haluaisi lukea kerralla loppuun asti, eikä keskeyttää ollenkaan. Näitä
on vain muutama. Jospa tuon loppuun saakka luettuani luen sen uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti