Pitäisi varmaan pitää jonkinlaisia kirjoituspäiviä ja ottaa läppäri aina mukaan töihin vaikka torstaisin, koska torstaisin on kirjastopäivä ja aina kirjastossa tulee mieleen kaikenlaisia tarinoita. Tänäänkin tuli tosi mielekäs tarinan pätkä mieleen ja harmittelin, ettei sillä hetkellä ollut konetta mukana, joten jospa aloittaisi sellaisen. Yrittää voin sitä samaa väkertää tähän, mutta nyt on taas kämpillä ajatukset tosi jumissa, kun jotain pitäisi kirjoittaa ja saada aikaan. Lisäksi ois yksi lehti, kirja ja peli kesken. Suihkussakin pitäisi käydä.
- - -
Herään aamulla ilman kelloa. On viikonloppu. Lauantai-päivä. Linnut sirkuttavat jossain ikkunan takana kaupungin äänikellojen mukana. Katson kelloa: ei lähelläkään puolta päivää. Nousen ylös, varpaani tuntevat maton pehmeyden. Otan tuolin selkänojalta valkoisen paidan ja napitan sen puoliksi. Se ylettyy minua puoleen reiteen.
Tassuttelen olohuoneeseen ja avaan ikkunaverhoja. Aurinko laskeutuu sisälle lempeänä valopeitteenä ja ylettyy melkein vastakkaiseen seinään asti. Katselen hymyillen kaupunkia, joka näyttää nukkuvalta näin ylhäällä. Alhaalla kadulla suhisee muutama auto vähän kauempana. Talon edessä autolla ei saa ajaa. Auringonvalo lämmittää varpaita.
Huomaan pöydälle jääneet viinilasit ja pullon. Korjaan ne tiskialtaaseen. Huuhdon lasia ja asetan sen pöydälle. Pyöritän sormella sen reunaa ja kuuntelen, tuleeko ääntä. Puhallan pulloon. Siitä tulee matala ääni kuin vanhasta höyryjunasta. Lapsena siitä tuli aina höyryveturi mieleen.
Pakkaan lasit astianpesukoneeseen ja laitan luukun kiinni. Avaan kuiva-ainekaapin, otan sieltä suodatinpussin, asetan paikalleen ja lasken neljä ja puoli mitallista kahvinporoja. Lisään viisi mitallista vettä ja painan keittimen päälle. Hetken kuluttua se alkaa surraamaan.
Otan kulmakaapista kattilan, mittaan kaurahiutaleet, maidon ja veden. Käännän hellalevyn päälle. Jääkaapista hamstraan leiväntekotarpeet ja leipäkaapista eilen leivotun kauraleivän. Leikkaan palasia, levitän ja pistän päällisiä. Asetan lautaselle puoliympyrään. Tunnen lantiolla lämpimän kosketuksen ja suudelman painautuvan niskaani. Hymyilyttää.
Leikkaan lautaselle leipien kaveriksi päärynää ja paloittelen appelsiinia. Puuro porisee ja hämmennän välillä, kunnes se on valmista, ei liian löysää eikä liian kuivaa. Vessassa pönttö vedetään ja vesi sihisee. Asetan pannulapun pöydälle ja puurokattilan siihen päälle. Kattilan viereen asetan leipä-hedelmä-lautasen.
Otan pakkasesta marjoja, laitan ne kuppiin ja sulatusteholle mikroon. Asetan pöydälle kaksi kahvimukia ja katselen sivupöydällä olevaa valko-liilaa orkideaa hymy huulilla. Otan mustikat mikrosta ja asetan pöydälle. Haen vielä maidon jääkaapista ja tuon kahvipannunkin pannunalustalle pöydän päälle. Istahdan pöydän ääreen. Hän istahtaa vastapäätä ja hymyilee.
- - -
Jeps, sellasta. Mistä tuli mieleen, kunhan tuli. Tänään kirjastossa oli jopa kuusi uutta lehteä. Tai olisi ollut seitsemäskin, mutta seitsemännen ostin halvennettuun hintaan kaupasta, koska haluan lukea sen kaikessa rauhassa. Jätin sen kesken, ettei tämän tekeminen viivästy kauheasti. Huomenna on muuten perjantai! Ehkä saan munakahvia tehtyä aamulla. Tänä aamuna en kerennyt, koska oli 05:30 herätys, enkä naapurienkaan iloksi viitsinyt surrutella tehosekoitinta siihen aikaan aamusta. Join aamukahvin sitten töissä, kun sen pystyi päivystysvuorossa rauhassa juomaan. Ilman raakaa kananmunaa, muttei se maailmaa kaatanut, eikä päivääkään pilannut sillä kun muilla oli töissä lihakeittoa, niin minulla oli pinaattikeittoa ja jopa kolme puolikasta keitettyä kananmunaa kaverina. Sain sittenkin kananmunaa syötyä tänään.
Töiden jälkeen menin rautatieasemalle asti ja päätin käväistä Stockmannilla kuikuilemassa menoa ja tarjouksia. Mitään ei tullut mukaan. Tuli maistettua kanapiirakkaa ja Caramel lattea. Sanoin, että voi laittaa hiukan kermavaahtoa, kun kysyttiin, että tuleeko kermavaahtoa päälle.
Näyttäkö tämä siltä, että kermavaahtoa on hieman? Mitäköhän on sitten paljon. Nyt piruilen. Ihan kivaa ja hyvää oli.
Tältä näyttää yhtenä uutuutena tullut kanapiirakka. Ihan maukasta.
Taisin mainita käyneeni viime viikolla Stadiumissa katselemassa ja löytäneeni kaksi takkia. En ole ehtinyt ulkoilmassa kuvailemaan, mutta tämä on sovituskopista ohuempi kivaksi juoksutakiksi sopiva takki. Everestin. Ihana tuo huppu! Tykkään hupuista juu. Ja käsissä nuo peukalonpaikat. Sinne alla saa hyvin sormikkaat, mutta tiettyjen yhdistelmien kanssa tuo ei sovi. Tässä kuvassa on yksi kerros liikaa takin alla. Riittää vain yksi ohut paita, eikä ohut paita, villapaita ja takki ja sen päälle vielä yksi takki. Väreiltään tämä yksilö on harmaa ja nuo "suikaleet" ovat pinkkejä.
Nyt luen vielä tuon yhden lehden loppuun ja vielä hetken Hippo Taatilaa. Ihan uusi kirjailija luultavasti. Mietin jopa, olisiko jonkun ihmisen salanimi. Ystäväni mukaan Suomessa on kuulemma kymmenen Hippoa, miehiä ja naisia. Tiedä häntä sitten.
Try to enjoy every day like it was Friday.
- Enjoy every day.
~ Lilja Lumi
Vähän iltamusiikkia
Vähän iltamusiikkia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti