sunnuntai 23. elokuuta 2015

Aurinkoinen viikonloppu

Kun perjantai tuli ja työviikko loppui, niin lähdin vähän yli kuuden bussilla Kaarinaan käymään äidin luona.


Lauantaina tapasin ystäväni ja kävimme ajelemassa Ruissalossa. 


Kävimme luonnon helmassa olevassa kahvilassa ja istuskelemassa rannalla tuolilla. Harmi kyllä, että sellainen ihastuttava puna-valkoinen kahvilarakennus Ruissalossa on lopettanut. 


Löysin tämän kuvan kuva-arkistosta. Tässä kuvassa on tuolit siitä ihanasta Ruissalon kahvilasta, joka on nykyään myyty tai lopetettu tai luultavasti kumpaakin. Mutta ai että siellä oli ihana tunnelma, kalusteet ja ympäristö. 
Turussa oli Kaskenmäessä romanttistunnelmainen kirpputorikin nimeltä Ihana, mutta jostain syystä se pyöri vain vuoden, vaikka siitä pidettiinkin. Monet asiat muuttuvat ja ne harmittavat. Onko jotain, mitä haluaisitte takaisin, kun on kyse elinympäristöstänne?

Olen jostain 2006 hujakoilta tai viimeistään 2008 alkanut valokuvailla ahkerasti. Olen jakanut kuvia kansioihin esimerkiksi Outside 2011 ja ajattelin, että tänne voisin esimerkiksi näyttää parhaita kuviani siltä vuodelta 10-15 kappaletta. Valinta tulee joidenkin vuosien kohdalla olemaan todella vaikea, koska alati muuttuva kaunis luontomme näyttää aina erilaiselta ja kauniimmalta. Muitakin aihealueita toki löytyy, kuten Photographies artistiques, mutta niistä lisää sitten jonain päivänä :)

Takaisin eiliseen ja Ruissalon rantaan. 


Kävin kastautumassa vedessäkin, mutta vain napaan asti, koska veden pohja oli niin muhjuista. Siellä oli kuoppia, joihin kompasteli, niin päätin tulla pois ja istuskelimme nauttimassa päivästä, katselimme ohi meneviä veneitä ja höpöttelimme. Sitten hän heitti minut isäni luokse Ilmarisiin.




Isän luona oli myös veljeni, mummi ja isän naisystävä. Grilli viriteltiin päälle ja alettiin paista pihvejä, uunikasvikset menivät uuniin ja höpöttelimme. Kävin kuvaamassa ympäristöä ja katselemassa, mitä kaikkia uudistuksia isän "mökille" oli tullut. 


Onhan se omakotitalo, mutta luonnon helma tekee siitä vähän niin kuin mökin ja sekin tekee siitä mökin, etten ole täällä koskaan itse asunut. 





Isällä on kaunis talo ja piha sen ympärillä on hyvin hoidettu. Veljen mielestä saunarakennuksen (viimeinen kuva) viereen tehty kiviaita on uusi (itse en olisi sitä huomannut) ja siellä oli monta uutta eläinpatsasta pihalla piilossa. Suihkulähde ei ole uusi, se on vain hieno. Talon edessä olevat portaat ovat kyllä uudet, hienot ja kiviset :)



Ruoka valmistui hetkisen kuluttua ja se olikin hyvä, koska siihen mennessä päivää oli todellakin tullut nälkä. Ei ole nyt kuvaa ruoasta, mutta se oli hyvää ja sitä oli riittävästi, joten eiköhän se ole se pääasia. Tykkäsin kuvata auringonsäteitä, kun grillistä tuli savua siihen tielle ja se näytti, mistä säteet kulkevat. Pitäisi joskus lähteä aikaisin aamulla liikkeelle kamera kourassa, kun on sumuista ja aurinko nousee. Haluaisin todellakin tallentaa aamukasteisen hämähäkinseitin ja pisaroita täynnä olevat lehdet filminauhalle <3


Ruoan jälkeen alettiin valmistella saunaa. Isän saunaeteiseen oli ilmestynyt tällainen hieno paatti, jossa säilytetään laudeliinoja. Tosi kiva idea!

Naiset kävivät ensin saunassa. Harmi, etten käynyt kuvailemassa isän saunaa, se on tosi hieno sisältä. Seinällä on kiveä ja puuta. Tulee kivan kosteat löylyt. Saunatonttu oli pitämässä valoa saunan nurkassa. Olisi todellakin pitänyt kuvata se - no ensi kerralla sitten.



Miesten käydessä saunassa laitoimme kahvin porisemaan. Isän naisystävä kattasi kauniisti ruokapöydän kahvipöydäksi ja saimme kahvin kanssa syödä aivan ihanan suussasulavaa rahka-omena-piirakkaa vaniljavaahdon kera. Pitää ehdottomasti tehdä sellaista joskus! 

Tuli otettua kaksi palaa ja aamulla aamiaispöydässä vielä yksi, ai ai herkkusuuta. Olen muutenkin syönyt tällä viikolla aivan liikaa makeaa ja se näkyy nassusta. Olenkin ajatellut pitää ensi viikon herkuttomana - saa nähdä, miten onnistuu. Raportoin siitä sitten. Tosin ihan huomenna ilman makeaa ei taida onnistua, koska herkut, mitä tänä iltana piti syödä siirtyvätkin huomiselle aikataulun takia.



Kahvittelun jälkeen kuulas sinitaivas oli jo alkanut tummumaan yötaivaaksi. Kynttilöitä paloi siellä täällä ja minilyhdytkin sytytettiin katkaisijasta. Syksy on selvästi tulossa. Yritin vielä kuvata tuota ötöstä jonkin aikaa, mutta pimeässä ei saa kovin tarkkoja lähikuvia, ei ollenkaan.

Siivosimme pöydän ja siirryimme sisälle pelaamaan Aliasta. Mummi meni nukkumaan ja me jäimme neljästään keittiön pöydän ääreen pelaamaan aikuiset vastaan "lapset". Oli erittäin tasapuolinen peli.

Miulle sijattiin vuode olohuoneen lattialle. Mummi nukkui sohvalla. En oikein tahtonut saada unta ja jossain vaiheessa katsoin kelloa, että oli 01:43. Mummi teki kuuden aikaan kahvia ja vaikka siinä yrittääkin nukkua, niin ei vain pysty nukkumaan valossa ja kolinassa. Eli reippaat neljän tunnin unoset takana. 

Söimme aamiaista, leikkasin veljen hiukset ja pakkasin tavarat. Isä heitti miut Kaarinan pysäkille odottelemaan bussia, joka suvaitsikin aika nopeasti tulla. Bussi oli aika täynnä, kovin moni oli lähdössä ulkomaille, koska bussista tyhjeni suurin osa ihmisistä Espoon IKEAn kohdalla, kun vaihdetaan lentokentälle menevään bussiin. Sinne lähti myös vieruskaverini, joka oli oikein tyylikäs ja ajan hermolla oleva keski-ikäinen nainen.

Kävin kaupassa, söin ja lähdin ratikalla keskustaan salille. Oli superhienoa jälleen juosta juoksumatolla ja taisin tällä kertaa juosta puolet lämmittelyajasta siinä (tosin välillä reippaasti kävellen) ja tuli hikikin iholle. Kun aloitin juoksumatolla juoksemisen, niin pidin vauhtia 9,5:ssä. Viime kerralla nostin sen kymppiin hetkeksi ja tänään juoksin 10,5:ssä ja mitä enemmän juoksi, niin sitä helpommalta se tuntui ja askelkin tuntui keventyvän ja pidentyvän. Tosi hienoa! Hyvä minä! Välillä saa (ja pitääkin) itseään kehua: on upeaa, kun onnistuu jossain ja olo on hyvä.

Sen jälkeen tulin kotio, torkuin vähän ja olen katsellut yhden leffan Netflixistä. Että sellainen viikonloppu. Toiminnantäyteinen ja kiva, aurinkoisa. Vaikka onkin luvattu syksyisempiä ilmoja, niin ei anneta sen lannistaa, vaan keskitytään niihin asioihin, joista pitää ja jotka saavat hymyilemään.

Eikö niin?

~ Lilja Lumi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...