Maanantaina ajattelin, että en jaksa enää odottaa, että joku ottaa tai pyytää mukaansa, joten lähdin omin neuvoin Nuuksiossa käymään. Siitä on kuusi vuotta, kun viimeksi kävin Nuuksiossa. Ajattelin, kun joku sanoi, että "sinnehän pääsee ihan helposti julkisilla, kun lähet vaan". Vähän yli puolen päivän aikaan päätin ottaa selvää, kuinka helppo sinne oli päästä, koska vuosien varrella Nuuksio on enemmän ja vähemmän pyörinyt mielessä.
20+20 minuuttia bussissa ja junassa plus ratikkamatka Pasilaan. Seurasin Haukkalammen tienviittoja Haltiasta sinne ja takaisin. Tuli kyllä kuntoiltua ainakin 10km plus portaat (puiset laskin, oli 314), ylämäet ja epätasainen maasto. Nuuksion metsä on suuri. Kuulemma joku kierros olisi 20km suuntaansa. Takaisin tullessa oli valmis rätti bussia odottamassa. Plakkariin tuli tienviittojen mukaan 4,4km suuntaansa, mutta sen lisäksi oli hieman epämääräistä "missä mä oon" - vaeltamista.
Sen jälkeen oli pohkeet jumissa kolme päivää, kun en venytellyt. Pitäisi ottaa kyllä tavaksi venytellä joka päivä kehoa, vaikkei olisi tarviskaan. Äskenkin olin lähes 2h ulkona, vaikka piti mennä vain Töölönlahden ympäri ja saman reissun tein eilenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti