Lenkkimaisemia ja loman loppu

Tervasaarinapsuja viime kuulta.

Pensaissa kasvavat kauniit kukat.

Keskiviikkona lähdin ulos ja kastuin! What a joy! Nyt on helteet tosiaan alkaneet hellittää ja sateet tulleet sen sijaan hyvin satunnaisina. No mitäpä lämmin suihku ei korjaisi. Kannattaa muistaa, ettei kylmyys ja sade tee kipeäksi.

Torstaina lähdin Hietsuun lueskelemaan. Otin vähän evästä mukaan ja maistin Alpron kahvijuomaa. 

Olen yrittänyt lukea Sophie Kinsellan Kevytkenkäistä kummitusta, jonka tiedän kyllä olevan hyvä kirja ja aion lueskella iltaisin, ettei illat menisi esimerkiksi BGT:n tai AGT:n laulajien katsomiseksi Youtubesta niin kuin eilen illalla meni. Onhan se kurja kellon tullessa paljon lopettaa myös lukeminen, kun on vauhtiin päässyt, mutta minkäs sille voi. 

Eilen, tänään ja varmaan jo perjantainakin kerrottuani aivoille, että pitää alkaa aikaistaa aamuja arkeen palaamista varten, niin olen herännyt itsekseen puoli kuuden ja puoli kahdeksan välissä. Pitää opettaa itselle myös, miten mennä ajoissa nukkumaan, koska aamuvirkun aivot toki koisivat lomalla yhdeksään kymmeneen asti, mutta arkena eheehei edes viikonloppuisin. 

Olen mennyt yli kahdeltatoista, jopa yhdeltä viime päivinä nukkumaan ja katunut sitten viidestä kuuteen tunnin unia. Lyhyet unet alentavat immuniteettivastetta, josta aion pitää huolta. Pitää siis mennä aikaisin nukkumaan, koska hyvin varmasti myös herää aikaisin. Aamuvirkun aivot eivät kuuntele sitä ininää, että "voisi vielä nukkua, kun kello on vasta kuuden seitsemän välillä". Kun ei niin ei, ja sillä sipuli! No mikäs siinä, varsinkin viikonloppuisin on koko päivä aikaa tehdä kaikenlaista. 

 

Oikeasti miksi tuo kello lähenee uhkaavasti yhdeksää nytkin. Illat tuntuvat menevän niin nopeasti.

Perjantain lenkkeilykuvia. Maistoin vihdoin myös odottamaani Löfbergsin Organic Dark roast - kahvia, joka on hyvää. Tämä on nelosvahvuista eli tummempaa kuin normaalisti juomani kolmonen, mutta hyvää on ja lämmöllä suosittelen. 

Kahveissa kannattaa myös tarkistaa allergeenit, koska kovin monet sisältävät pähkinää.

Eilen piti mennä vain pikaisesti aamulenkille ja sitten tulla syömään aamujaista, mutta lenkki pitkittyikin parin tunnin ulkoiluksi. Matkalla on mukavaa tekemistäkin. Ainakin eilen ja tänään. No mikäs siinä. Perjantaina taisi olla puolentoista tunnin ulkoilu. Meni luontokuvailuksi. 

Minkäs valokuvaaja luonteelleen mahtaa. 

Tänään periaatteessa pitäisi olla hiustenpesupäivä, mutta olen omaksunut uuden tavan pestä hiuksia. Nyt hiukseni tuntuvat täysin puhtailta, vaikka olen ne perjantaina hoitanut viimeksi. Miksi siis pesisin puhdasta tukkaa? Hiuspohjasta sen tuntee, kaipaako hiukset oikeasti pesua ja toki myös yleishabituksesta. Jos ei voi olla raapimatta päänahkaansa ja tietää, ettei se johdu hikisyydestä, niin on aika pestä hiukset. Hiustenpesuvälit ovat myös huomattavasti pidentyneet. En pidä enää kiinni hiustenpesupäivistä, vaan tunnustelen, milloin ne on aika pestä ja millä.

Salaisuuteni on siis se - tai no edelliskerralla taisin nämä värjätä tumman päälle sellaisella punertavalla kuparilla ja tuli hauska säväys - etten käytä shampoota joka pesukerralla, vaan käytän joka toisella pesulla shampoota jos silloinkaan. Toki sanotaanhan, ettei hoitoaineella pestä. Ja kyllä, hoitoainetta saa laittaa päänahkaan! Jotkut väittävät, että hoitoainetta laitetaan vain pituuksiin, mutta esimerkiksi hiusnaamiohan aina laitetaan päänahkaan ja ihan koko tukkaan, joten mikä väittämistä oikeasti pitää paikkaansa. Kampaajatkaan eivät voisi tehdä päähierontaa ilman, että hoitoaine on päänahassa. 

Vai eikö hiustyveä kannata hoitaa? Mielestäni se on se tärkein hoidettava osuus, koska tyvestä usealla ihmisellä on juuri se uusi vaurioimaton hius. Joskus aiemmin hoitoainetta oli tosi vaikea pestä pois päänahasta, mutta päätin sitten lopettaa juuri sen hoitoaineen käytön, joka näin käyttäytyi. Jokaisella on omanlainen tukka ja päänahka ja ne käyttäytyvät eri tavoin kuin jonkun toisen hiukset. Kokeilemalla selviää, mikä on itselle sopivin merkki ja pesu- sekä hoitomuoto.

Omat hiukseni näyttävät välillä, miltä näyttävät. Kannattaa ottaa huomioon se, että nämä ovat luonnonkiharat; näissä on luonnostaan eräänlaista pörröisyyttä. Itseäni asia ei haittaa, koska peikkotukka on pop!

  

 

 

Heräsin tänään seitsemältä ja meinasin huolestua, kun alkoi jyristä ja sataa, etten pääsekään heti herättyä kävelylenkille Töölönlahden ympäri, kun olen niin jo pari kertaa tehnyt eli perjantaina, lauantaina ja tänään kävin aamulenkillä. Voisin ottaa sen tavaksi viikonloppuisin. Herää kivasti. 

Jännää on se, että ekalla kerralla perjantaina lähtiessäni lenkille oli aika tahmeaa, mutta tänään jo harmitteli, ettei pääsekään aamulenkille. Onneksi pääsi aamiaisen maiskuteltua ja sateen loputtua.

Käytin kengät pesussa, kun olivat ihan harmaat ja hiekkaiset. Nyt ne näyttävät ihan uusilta. Hauskat.

Löysin tällaista erittäin vaaleanpunaista lakkaa Tokmannista tällä viikolla samalla, kun ostin kynsilakanpoistoainetta. Tänä kesänä kynnet ovat kasvaneet tosi pitkiksi ja tosi vahvoiksi. 

Yleensä tietyn pituuden saavutettuaan ne lohkeavat törmättyään johonkin, mutta nyt ne ovat todella vahvat, melkein kuin akryylia. Luulen kynsien salaisuuden olevan sen, että olen oikeasti lopettanut ns. haitta-aineiden käytön, jotka tekivät keholleni hallaa ja tykkään syödä iltaisin kauragranolaa, jossa on pähkinöitä ja taateleita sekä pähkinävoita. Käytän "maitona" Alpron soijajuomaa, jonka makuun tosiaan tykästyin nyt lomalla. Tosi kummallista, että kun ei käytä enää maitoa, niin maito ei enää maistu kovin hyvältä. 

 

Syön myös paljon kasviksia päivässä, gluteenin käyttö on minimissä myös (koska se on haitta-aine) ja juon vähintään puolitoista litraa vettä päivässä. Syön kaksi kananmunaa smoothien joukossa joka päivä ja käytän marjoja, soijaproteiinivalmistetta ja kaurahiutaleita. Proteiini ja sinkkihän ovat ykkösiä hiusten ja kynsien rakennusaineina. Tiedä sitten, mikä oikea vastaus tai ratkaisu on. 

 

Sopiihan sitä arvioida ja pähkäillä kaikenlaista. Asioiden pähkäily ja päätteleminen on hauskaa.

 

Haitta-aineista puheen ollen tarkistan myös jokaisen puolivalmiin ruoan ainesosaluettelon, kuten kastikkeisiin käyttämäni Santa marian valmissoseet. Yhtä granolaakin katsoin kaupassa ja hyvin ajoissa oli mainittu omena. Mietin, että miksi kun kannessa ei mainita omenan olemassaoloa, mutta silti sitä käytetään sidosaineena. Etsiessäni vehnättömiä tortillojakin innostuin, että jee kauratortilloja, mutta mitäs mitäs - kauratortilloissa on enemmän vehnäjauhoa kuin kauraa. Kummallista mainostaa sitä sitten kauratortillana.

 

En osta ollenkaan enää Froosh - valmissmoothieita, koska suunnilleen jokaisessa on omenaa. Miksi? Miksi omenaa pitää tunkea joka ikiseen paikkaan? Sama juttu on paprikalla, jota saan edelleen hyvin pieniä määriä toisinaan, kun pitää valita pienin paha. Kaksi joissa ristikkäispölyallergiani näyttäytyy ovat juurikin omena, paprika - ja jotkut kaalit. Vähänkö kiva, että ne ovat juuri ne kaksi, joita käytetään eniten kaikkialla - myös siellä, joihin ei sitä (esim omenaa) kuvittelisi koskaan mukaan.

 

  

 

Viimeisen lomapäivän ja sunnuntain lookki. Olen jonkin aikaa nähnyt mainoksia Saaren taika - merkin teepuu - saippuasta ja katsoin kommentteja Saaren taika - sivustolta, jossa juurikin tätä tuotetta mainostetaan maasta taivaaseen näppylöiden tuhoajana. Minulla on ollut huonoja kokemuksia teepuu - geelikasvojenpesuaineesta, mutta se olikin iholleni liian vahva aine ja täysin eri merkkiä. Tästä Saaren taika teepuu - saippuasta sanotaan, että tämä on hellä iholle ja sopii kaikille ihotyypeille, ei ainoastaan rasvaiselle iholle niin kuin yleensä teepuuöljyä sisältävistä saippuoista uskotaan. Lisäksi tämä ei ole geelimuodossa, vaan palasaippuana. Geelisaippua on ehkä miellyttävä käyttää, mutta lähtee tosi huonosti pois iholta ja juurikin saippuajäämät voivat saada ihon voimaan huonosti. Tämä teepuusaippua sisältää myös oliiviöljyä, kookosöljyä ja auringonkukkaöljyä.

Katsoin netistä valmiiksi, mistä tätä saisi, joten suuntasin Kampin Ruohonjuureen ja löysin Saaren taika - tuotteet uutuuksien joukosta. Siellä ei ollut nestemäistä teepuusaippuaa, joten pitää se tilata Saaren taika - sivustolta. Se on ehkä enemmänkin vartalolle tarkoitettu ja sisältää edellämainittujen ainesosien lisäksi myös aloe veraa sekä muutamaa muutakin ainetta.

 

Päivitän, miltä saippua tuntuu käytössä ja alkaako näkymään tuloksia. Pidetään peukut pystyssä.

 

 

 

Loman viimeistä päivää tänään vietellyt. Oli puoliksi suunnitelmissa nähdä eräs ystävä, muttei suunnitelmat aina toteudu. Toisinaan suunnitelmat ovat vain aikomuksia, avoimia suunnitelmia. Onneksi sitä keksi tekemistä tälle päivälle. Piti ensin mennä kokeilemaan ystävän kanssa jälleen itselle uutta kahvilaa ja olisi tällä kertaa vuorossa ollut Ihana Kahvila Baari, joka sijaitsee ihan lähellä Pauligin kulmaa, muttei jostain syystä ole ollenkaan sattunut silmään. 

En halua kokea uusia kahviloita yksin, koska jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, joten menin jo kerran kokemaani Kahvila Sävyyn Aleksis Kiven kadulla, jossa on mielestäni tosi hyvä tunnelma, mukava henkilökunta, hyvää kahvia ja syötävää. Pienet kahvilat, joihin saa helposti ajokin lähelle voin kokea yksinkin.

  

 

Kahvilasta matka jatkui Sörnäisten kautta Arabian kauppakeskukseen, josta hain päivän ruokatarpeet ja huomisellekin, ettei huomenna tarvitse käydä kaupassa. Hermannissa niin kuin siellä täällä Helsingissä on suurta katutaidetta, jossa on kaunis teos niin kuin tässäkin koko seinän peittävänä. Pientä katutaidettakin löytyy paljon esimerkiksi kaduilla olevista pömpeleistä. Selvittämällä selviäisi varmasti myös katutaiteilijoiden nimet sekä löytyisi lisää taideteoksia, joita voisi matkustaa ihastelemaan.

 

Käänsin tomaatit ympäri, koska tykkäävät kasvaa kohti aurinkoa. 

Kotiin tullessa joskus tulee kaaduttua sänkyyn ennen kuin saa edes kasseja purattua.

Mietin, mitä kaikkea lomalla on ehtinyt tehdä ja mitä on pitänyt tehdä. Alunperin ajattelin, että rentoudun, treenaan ja käyn Turussa. Kaikkea sitä olen tehnyt, vaikka treeni jäi joksikin aikaa vähemmälle, kunnes tällä viikolla kävin hierojan suosituksesta tekemässä mavea ja samalla paria muutakin liikettä. Pari päivää oli takareidet vähän jumissa. Minulla on sattunut alaselkä, mutta eipä ole maastavetotreenin jälkeisinä päivinä sattunut. Huomenna jos menisi uudestaan treenailemaan.

Toki Nuuksiossakin tuli käveltyä ja innostuin aamukävelyistä. Kunpa saisin itseni innostumaan uudestaan juoksemisesta, koska tykkään siitä.

Välillä treenaamisesta meinaa kadota into, mutta on ihan hyväkin välillä pitää taukoa ja tehdä vaikkapa juuri sitä, mitä ei ole vähään aikaan tehnyt. Kyllä se kipinä löytyy, jos se on kerran syttynyt.

En vieläkään tehnyt tarkoituksella sitä, mitä olen meinannut, että lähtisin kiertämään kameran kanssa katuja, joilla en ole käynyt. Silloin tällöin kyllä tulee vahingossa eksyttyä uusiin paikkoihin ja onneksi kamera kulkee aina mukana. 

En käynyt suppailemassa, vaikka vielähän sitä ehtisi, vaikka työt alkavatkin. Suppailupaikka vain on täynnä hanhia ja hanhenkakkaa. Tuntuu, että joka vuonna hanhien määrä lisääntyy. Kymmenen vuoden päästä hanhet varmaan istuskelevat seurassamme kahviloissa. 

En ole paljon käynyt uimassa, muttei ole paljon huvittanut käydäkään. Olen tavannut muutamia ystäviä, mikä on ollut ihan parasta. Olen tutustunut uusiin ravintoloihin ja kahviloihin. Tulee ruokailurytmi muuttumaan aika selkeästi, kun päivään tulee jälleen arkirytmi, välipalat ja nälkä. Joinain päivinä olen saattanut syödä vain kahdesti päivässä, enkä aina edes sellaista, mitä voisi kutsua päivän pääruoaksi. 

Olen katsellut elokuvia, pelannut ja lukenut sekä kirjoitellut. 

Huomenna jatkuu työt viiden viikon lomailun jälkeen ja on ollut ikäväkin töihin. Sosiaalisuuteen ja arjen tohinaan. Vaikka kesäloma loppui, niin kesä jatkuu vielä. Ei talvellakaan kesää tarvitse unohtaa, kun ajatus kesästä on aina mielessä.