Sadetta ja aurinkoa

Alppipuisto aamusella töihin matkalla.

Viikkoon on mahtunut sateisia päiviä ja nyt parina päivänä ihanan aurinkoisiakin päiviä. Siellä se ulkoilma ja aurinko tälläkin hetkellä kutsuu luokseen. Sateisen ja aurinkoisen päivän välissä on nämä kuvat kuvattu, kun parina päivänä lähdin töistä Arabian kauppakeskukseen. Minulla on kolme reittiä kodin ja työpaikan välillä, mutta pääsääntöisesti käytän niistä vain kahta. Arabian kautta reitti on pidempi, muttei se haittaa ollenkaan, koska ohittaessani myös Pukinmäen (katsoin reittejäni, että se olisikin Viikinmäki) ja Viikinrannan ja mennessäni Toukolan läpi ennen päätymistäni Arabiaan. Aina sitä oppiikin uutta. Ilmeisesti Arabian ja Sörnäisten väliin mahtuu ei vain Hermannia vaan myös Harju ja Torkkelinmäki. Miksiköhän Helsingissä on niin paljon pieniä alueita, hassua.

Kävin katsomassa Vanhankaupunginkoskea ennen kauppakeskukseen päätymistä. Vähän aiemmin tässä samaisessa kuussako ajattelin, että "She is wild today!" mutta näin sateiden jälkeen, jolloin jopa Alppipuiston lammen vesi oli hurjasti noussut, niin päädyin toteamaan Vanhankaupunginkoskesta "She is rageous today!" Ja olin tosi innoissani siitä. Pisarasumu tuntui kasvoilla ja meren suolaisuus tuoksui. Kävin myös kalaportaita katsomassa, joissa vesi myös vyöryi läpi Vanhankaupunginselkään. Pitäisi joskus käydä katsomassa, mistä tämä vesi tulee Vanhankaupunginkoskelle. Jospa saisi kesäksi pyörän kuntoon. Tarvitsisi vain kotipyöräkorjaajan takarenkaan takia. Oudon etukumaran voisi yrittää korjata nostamalla tankoa. Maastopyörä olisi oikein näppärä.

K-Supermarket Arabia on ensirakkauteni K-Supermarketeihin, joista ymmärsin niiden erikoisuuden, mutta siitä olen jo kertonutkin. Työkaverini innostuksesta ajattelin kokeilla itsekin hedelmämocheja. En ollut ennen huomannut tätä hyllyä tai vain ohi kävellyt, kun luulin siinä olevan ainoastaan nuudeleita tms. Kaksi 9-10-vuotiasta tyttöä siinä mietti vieressä, että mitä ottaisivat tällä kertaa, mitä eivät ole maistaneet. Voi tuota lapsuutta! 9-vuotiaana minulla ei ollut hajuakaan mistään muusta kuin kotiruoasta ja satunnaisista vanukkaista ja jogurteista ja muroista. Otin kokeiluun tällaisen, missä on eri makuja.

Kotona näitä makustellessani oli kuitenkin koko ajan mielessä kaupassa näkemäni suklaapäällysteinen kermatäytepulla. Hain seuraavana päivänä sellaisen, mutta siinä ei ollutkaan enää suklaapäällystettä, vaan pinkki päällyste niin kuin piispanmunkeissa. Harmi, etten ottanut suklaapäällysteistä, kun se oli tarjolla. Tuli kuitenkin todettua, ettei mochit ole minua varten. Hyvä kuitenkin, että tuli kokeiltua, niin tiedän. Kauheasti haluaisin tykätä sushistakin, mutta sushi ei tykkää minusta.

Eilen aamulla työmatkalla pienessä metsässä ajattelin Voisinpa jäädä tänne. Metsän rauhaan ja valoon.

Työt kutsuvat. Vihdoin tuli kuitenkin viikonloppu. Ollut jokseenkin väsynyt viikko, vaikka osittain ihanakin. Yhtenä iltana, torstaina, nukuin illalla 3-4 tuntia vaikka piti nukkua vain puoli tuntia. Ajattelin seitsemältä laittavani silmät hetkeksi kiinni, mutta kun heräsin kello olikin puoli yksitoista. Sitten menin uudestaan yöunille yhdeltä. Univajettako? Luultavasti. Tänään piti nipistää, että nukuin kahdeksaan asti, kun meinasin ensin työrytmiä mukaillen herätä viideltä.

Eilen käydessäni Arabian supermarketissa löysin kaksi tällaista vitosella. Nescafe kahvijuomien valikoima oli kasvanut. Yksittäisenä tällaisen hinta on 3,7 euroa tai jotain sen kaltaista. Nyt on tämän kuun loppuun asti tarjouksella. Tosin eilen maistaessani cappuccino-uutuutta tuli kyllä paljon ilmaoireita, kun se ei ole laktoositon. Jäälatte salted caramelin pitäisi olla laktoositon, mutta reagoin paljon maitoon, en ainoastaan laktoosiin, mutta pitää kokeilla. Harmi kyllä cappuccinon kannalta. Jospa se on hyvä vierasvara sitten. Syy miksi näistäkin innostuin, kun ihanilla työkavereillani oli näitä kahvijuomia tietystä syystä, niin ajattelin, että "minä myös!" - tietysti.

Tämän aamun kahvi kookosöljyllä, munakas ja kaurapuuro pähkinöillä. Perus aamiainen. 

Tekee mieli pullaa...

Viikon tietotärppi, jonka luin tämän vuoden ekasta Kunto Plus - lehdestä: Olen tiennyt kyllä, että kannattaa valita saippua ihon ph:ta lähelle eli 5,5, ettei se kuivata liikaa, koska jotkut saippuat saattavat olla liian emäksisiä. Saippualla pestäessä ihon happamuus vähenee, joten se on pesun jälkeen paitsi kuiva myös alttiimpi taudinaiheuttajille. Iho pyrkii häiriöiden jälkeen palauttamaan normaalin happamuustasonsa, mutta tämä vie 2-6 tuntia. Tuon ajan iho on suojaton, eikä pysty vastustamaan bakteerien, virusten ja sienten hyökkäyksiä vastaan. 

Jokaiselle ihotyypille voi olla myös erilaisia saippuoita, mutta ph-neutraalin pitäisi sopia kaikille ihotyypeille. Varsinkin seuraavan tiedon mukaan, joka sytytti mieleni kolkasta uuden lampun. Saippua liuottaa rasvaa, jotta sen voi huuhtoa iholta. Ongelmana on, että samalla irtoaa myös ihon omaa rasvaa. Veden ihannelämpötila on 30-35 astetta, sillä ihon oma rasva sulaa n. 40 asteessa. Kannattaa suosia myös lyhyitä suihkuja. Ajattelin nyt kokeilla, että kävisi aina alle ihon lämpöisessä suihkussa, hellän haaleassa, koska se suojaa normaaliflooraa. Jospa epäpuhtaudet häviäisivät, kun normaalifloora pysyisi kunnossa ja pystyisi suojaamaan ihoa ulkoisilta tekijöiltä niin kuin sen tehtävänä on ja hoitaa itseään pysymällä normaalina. 

Olen kyllä kuullut, ettei kannata liian kuumassa olla, eikä kovin kauaa, mutten ole tätä ihon normaaliflooraa koskaan miettinyt tämän asian yhteydessä vaan ihon kuivumista ja pintaverisuonia. Verenkierrollekin on hyödyllistä, kun käy viileämmissä suihkuissa. Kylmänä pakkasiltana helposti menee lämpimään ja jopa kuumaan suihkuun, kun on kylmissään ja varpaat, sormet sekä nenänpää jäässä, mutta ainakin nyt loppukeväästä syksyyn on helppo käydä viileissä suihkuissa kun huoneistonkin lämpötila nousee. Kannattaa ainakin kokeilla. Kerron kokemuksia, millaista on ollut. 

 

Nyt vaatteet, ulos ja katselemaan, mitä kaikkea tänään keksisi. Upeaa viikonloppua!