Viikonlopun Tampereen reissu

Menin käymään viime viikonloppuna Tampereella. Tapasin ystäväni, jonka kanssa emme olleet nähneet pitkään aikaan, vähintään yli vuoteen. Säätiedotus lupasi sateista, joten saapastelin keltaisissa Hai-saappaissani pari päivää, mutta ei se mitään. Ei päässyt sade yllättämään. Onneksi tuli aurinkoinen reissu.

Oli hauska katsella, miten erilainen kaupunki Tampere on Helsinkiin verrattuna. Olen aina pitänyt Tamperetta siistimpänä ja modernimpana, mikä näkyy katukuvassa. Tällä kertaa oli vain tosi paljon rakennustöitä turhien tulevien ratikoiden takia. Hyvästi Tampereen kauniit leveät kadut, kiva kun sain nähdä teidät. En sitten tiedä, oliko kauan kauan sitten suunnitteilla ratikat, minkä takia kaduista tehtiin niin leveitä. Onhan Helsingin kadutkin leveitä, jos ratikoita ei olisi. Tai no paikka paikoin leveitä. Helsingissäkin jatkuvasti huseerataan teitä, eikä viitsitä korjata asvaltteja kauniiksi, vaan tiekartta näyttää tällä hetkellä tilkkutäkiltä.

Löysimme alkutekijöiksi mukavan pienen vohvelikahvilan nimeltä Tampereen vohvelikahvila. Se oli pieni intiimi paikka ja vohvelit sekä kahvi olivat herkullisia. Hieman jäätelö reagoi, vaikka koko annos oli gluteeniton ja laktoositon, muttei silti maidoton, mutta otin sen riskin herkkuhetken vuoksi.

Tunsin olevani todellinen turisti, kun teki mieli kuvata vain kaikkea mahdollista. Onneksi ei ollut sadepäivä.

Kävimme Tampereen pääkirjastossa, mikä toisin kuin Helsingin kirjastot, oli auki asiakkaille ihan oikeasti. Kävimme selaamassa pari lehteä ja minusta tuntui tosi luksukselta istua kivassa tuolissa lehti sylissä kuvia katsellen. 

Tähän väliin kerron, kun tullessani

Kävimme tepastelemassa yhdessä puistossa, josta näki Särkänniemen. Sekin oli muuttunut tosi paljon. No kävin siellä kerran pari lapsena, mutta silti. Siellä oli yksi laite, joka pyöri ympäri ja meni vielä akselinsa ympäri ja nousi korkealle niin että kaikkien matkustajien päät olivat alaspäin. Näyttää kivalta ennen kuin huomasin, että siinä mennään pää alaspäin. Tiedä häntä, menenkö koskaan enää mihinkään huvipuiston laitteeseen. Kovasti haluaisin, mutta kävin Linnanmäellä viimeksi 2015, jolloin moni asia muuttui elämässäni.

Käväisimme Tallipihalla, josta bongasimme toiseen kertaan Sinerbrychoffin hepat ja kävimme kivoissa putiikeissa. Ajattelen aina, että olisipa paljon rahaa, niin veisin tuliaisia vaikka kenelle.

Kävimme syömässä FitWokissa ihan täyttävän aterian, muttei se silti ollut kovin ihmeellinen. Saipa mahansa täyteen. Ihmetytti, että jokaiseen annokseen kuuluu riisi ja riisin sekaan sotketaan kaalia ja porkkanaa. Ajatus vaikutti minusta oudolta, vaikka ilmeisesti se on aika normaalia. Pyysin kaalin pois kaasujen varalta, mutta pidin porkkanan, kun ei ollut porkkanaa mukana.

Olen kovin huono matkaopas, kun en meinaa muistaa minkään nimeä. Kävimme tässä mukavassa istumabaarissa, jossa oli koristeellisia seinämaalauksia ja patsaita, vähän katselemassa menoa.

Mennessämme emäntäperheen uuteen (uuteen minulle) kotiin Härmälään, mutta kävimme Pirkkalan puolella Prismassa ostoksilla. Prisma oli tosi valoisa, iloinen ja moderni. Kivasti oli laitettu pehmoleluja hevi-osastolle. Nautimme saunan jälkeen grillattua ananasta ja halloumia. Mie söin myös appelsiinin sekä saunan yhteydessä ja sen jälkeen olin juonut aivan liikaa vettä ja oli tosi mehukas appelsiinikin, niin ramppasin koko yön vessassa ja se kostautui seuraavaksi väsyneellä päivällä, jolloin verensokeri oli alhaalla ja teki koko ajan vain mieli syödä kaikkea herkkua.

Saunomisen välissä kävimme talon omalla ulkoterassilla yhdeksännessä kerroksessa katsomassa maisemia. Jännää, kuinka lähellä olimme jo viikko sitten kesää, että aurinko on melkein puoleenyöhön asti taivaalla.

Aamulla kävimme venelaitureiden vieressä ja metsikössä kävelemässä. Kävely teki hyvää ja siunaantuikin upea ilma seuraavalle päivälle. Ihmettelin sitä veden määrää. Olen aina ajatellut, että hyvä kun Helsingissä pääsee rannalle ja on vettä, mutta Helsingin vedet ovat lahtia tai pieniä jokia verrattuna Tampereen järviin ja upeisiin järvimaisemiin. Pitäisi täältä Helsingistäkin etsiä järvi jos mielii uimaan, koska ihoni murjottaa suolavedestä.

 

Lenkin jälkeen skuuttasimme keskustaan ja kävimme kävellen Pispalan Harjulla katselemassa upeaa järvimaisemaa ja pohtimassa, millaista olisi asua yhdessä niistä kauniista puutaloista ja nähdä se maisema joka aamu. Tullessamme Harjulle tuli yhtäkkiä tuttuja tuntemuksia. Olimme kaverini kanssa käyneet siellä vuosia sitten ilman kiirettä. Tulimme Pispalasta bussilla pois, kun jalat sattuivat ja oli väsynyt olo muutenkin. Emäntäväki saattoi minut bussiasemalle, josta lähdin sunnuntaina takaisin kohti Helsinkiä.

Tällaiset maisemat Helsingissä odotti Töölönlahdella kotiin mennessäni.

  

Ihan huippu asia tuli tietoon tämän viikon alussa! Kysyessäni eilen (heh siis maanantaina) kuntoiluun ja hyvään oloon liittyviä suosikkilukulehtiäni (KuntoPlus, Fit & Sport) työpaikkaani lähellä olevasta kirjastosta, että olisiko paikalla, niin asiakaspalvelija etsi löytämänsä tämän vuoden numerot. Toisaalta kun selvisi, ettei Sportia enää tilatakaan, niin hän ensin kertoi, mistä kirjastoista ne löytyvät, mutta käytän neljää kirjastoa, eikä löytynyt mistään niistä. Tilannetajuisena hän sitten vinkkasi Helmetin e-lehtipalvelusta! En ollut koskaan kuullutkaan siitä! 

Olin kuullut, että e-kirjoja voi lainata netistä, jota pidin hieman hassunkurisena ideana, mutta e-lehtipalveluun tutustuessani innostuin, että voin lukea niitä tabletilla! Ihan kaikkia lehtiä, mitä mistä tahansa Helmetin alueen kirjastosta löytyy! Tai no tämän vuoden numeroita ja vain puolet viime vuoden numeroista, ei jostain syystä sen vanhempia - harmi. Toisaalta mie kun olen niin kauan odottanut, että pääsisi taas lehtiä lukemaan kirjastoon, niin kirjasto tuleekin kotiini Eikä tarvitse miettiä, että jokin tietty lehti jäi välistä, kun ne voi lukea järjestyksessä. Kirsikkana vielä tämän kauniin kuohkean kermakakun päällä on se, että e-lehtipalvelusta löytyy myös Unelmien talo & koti, jota en ole koskaan nähnyt missään kirjastossa ja jota olen aina kauppojen lehtihyllyillä vuosien varrella kuolannut. Näissä menee muutama päivä. Eipä haittaa sade ulkona, kunhan ei sataisi vain päiväsaikaan, ettei tule flunssa nenään. 

Harmikseni myöhemmin tällä viikolla torstaina huomasin, ettei e-lehtipalvelussa olekaan parhainta kuntoiluun ja hyvinvointiin liittyvää lehteä eli KuntoPlussaa. Lähetin kyllä tiedustelun asiasta, että miksi ei ole. Se oli yksi isoimmista syistä, miksi nettilehtipalvelusta innostuin. Myös Fit-lehti puuttuu, vaikkei se ole niin tärkeä kuin KuntoPlus. Pitää siis sittenkin metsästää konkreettisia lehtiä kirjastoista. Onneksi sain aika monta tämän vuoden KuntoPlus-lehteä haalittua kotiin luettavaksi.