lauantai 15. toukokuuta 2021

Liikkumista ja metsäpolkuja






Maisemakuvia matkan varrelta matkalla töihin aamulla.

Ich Liebe Baana <3 Piti kävellä kuutisen kilometriä Verkkokaupasta kotio hakiessani uutta ajokkia, kun en tajunnut, että johtoja ei ollut kiinnitetty, joten kiinnitin ne kotona luettuani käyttöohjeet.

There she is! My new "baby". E-way E-500. Paremman kuin vanha Xiaomi tästä tekee kestävyys eli kantomatkan sanotaan olevan jopa 45km. Eipä tarvitse taluttaa enää. Ei tarvitse taluttaa tai potkia ylämäissäkään, koska tämä on kuin monsteriauto ylämäissä ja puksuttaa ylämäkiä 20km/h. Tuntuu myös luetettavalta ja jämerältä ajokilta sekä ei tarvitse renkaita miettiä, kun ovat puhkeamattomat. Yhtä asiaa tosin mietin, kun ostaessani tätä luvattiin tämän kulkevan 25km/h, muttei suostu menemään yli 20km/h, vaikka tuntuu, että ajokilla on halua kulkea enemmän. Outoa, koska on tottunut Xiaomilla 25 kilometrin tuntivauhtiin. Siihen se sentään pystyi. Ohjekirjasessakin sanottiin, että huippunopeus 20-25km/h, joten missä vika - pitänee kysyä valmistajalta tai jälleenmyyjältä, että onko asiaan jotain vippaskonstia kuten Xiaomissa oli, mutta olen jo kaikki vaihtoehdot naputellut läpi kojetaululta. Ajokki tosiaan tuntuu haluavan mennä kovempaa ja kiihdyttää, mutta sitten jotenkin 20 kilometrin kohdalla se tuntuu muistavan, että piti tähän jäädä. No pitää kysyä jostain. Muuten kelpo ajokki varsinkin ylämäkien kohdalla, joita tuntuu työmatkalla riittävän. Pitkillä suorilla olisi hienoa mennä jopa 30km/h.
 

Oli vain hieno, niin otin siitä kuvan. Voisi sopia mainokseen tämä mainos.

Postitalon torni.

Kirsikkapuut kukkivat juuri nyt.




Retkikuvia. Tällä viikolla ilmat olivat kyllä aika bueno. Tuli hetkeksi kesä.
 

Hain kirjastosta positiivisesta pedagogiikasta kertovan kirjan.




Skuuttailua helatorstaina aurinkoisena ja lämpimänä päivänä.

Oh my goodness! Tein oman uuden personal record ennätyksen juoksumatolla. Ennen olen juossut viisi kilometriä, mutta tällä kertaa päätin skipata kuuden kilometrin virstanpylvään ja mennä suoraan seitsemään kilometriin. 
 
Olin syönyt aamulla aamiaiseksi perus kaurapuuron voisilmällä ja pähkinöillä sekä paistetut kaksi kananmunaa kahvin kanssa, popsinut perään yhden porkkanan. Juuri ennen salille menoa söin toscapullan ja sen voimalla vedin seitsemän kilometriä. Keskityin vain juoksemiseen ja onneksi joku ohjelmakin tuli edessä olevalta näytöltä korvista kuuluvan juoksua rytmittävän musiikin lisäksi. Keskityin kehossa vain tuntemuksiin jaloissa. 40 minuutin kohdalla alkoi tuntua jalkapohjissa hieman poltetta ja 45 minuutin kohdalla yläselän yhdessä kohtaa. 
 
Lopulta oli vain tosi kuuma ja onnistunut olo. Venyttelin ja menin suihkuun. Eilen ja tänään on sitten pylpyrä sattunut. Eilen pidin lepopäivän ja taidan tänäänkin pitää lepopäivän, jollei tee mieli lähteä treenaamaan yläkropan lihaskuntoa. Pohkeet pitää venytellä ennen lähtöä mihinkään.

Feeling hot and happy.













Kuvia helatorstailta. Eilen kävin kaupassa ja täytin muonavarastot.




Eilen aamulla hain aamiaista Pasilan Alepasta matkalla töihin. Kaunis sumuinen aurinko siivitti matkaani. Ihmeellistä, miten paljon Pasilan asemalla on ihmisiä sekä aseman puolella että kaupassa puoli seitsemän aikaan aamulla. Ihmisiä jäämässä pois busseista kauppakeskuksen edustalla. Työpäivä, mutta todella aikaisin ihmisillä alkaa työt. Hauskaa kun en ollut koskaan ennen nähnyt niin paljon ihmisiä niin aikaisin. Kevät ja kesä sekä lämpö tuo myös ihmisiä yhä aiemmin aamuisin kaduille ja kaupungille. Oli myös jännä huomata, kuinka moni jättää pyöränsä Triplan pyöräparkkiin yöksi tai sitten aikaisiin aamujuniin mentyään. 
 




Töistä eilen päästyä halusin nähdä, mihin yksi tie jatkuu ja menin aika pitkäänkin Ison baanan viereistä korkeampaa metsäpolkua. Skuutilla oli hyvä mennä ylä- ja alamäkiä, kun siinä on monsterivoimat. Yksi muukin ero tällä skuutilla on edelliseen verrattuna, että tästä puuttuu moottorijarrutus, mikä Xiaomissa taas on. Alamäissä kun päästää go-nappulasta irti, niin kerran meni jopa 32 kilometrin tuntivauhtia, kun ketään ei näkynyt missään. Todella tehokas ja herkkä käsijarrukin löytyy. Ilman moottorijarrutusta skuuttia on myös helpompi potkia, jos siitä loppuu löpö.
 

Uusi tuttavuus itselleni, mutta olen jo jonkin aikaa miettinyt tätä maistavani. Ihan jees, varsinkin jos on hyvä keitin. Parasta tämä varmaan olisi aeropressillä.

Tänään tapaan ystäväni, jota en ole nähnyt kahteen vuoteen. Välimme menivät poikki  minusta johtumattomista syistä, mutta eilen hän otti yhteyttä ja näemme tänään. Ihan huippua! Olen varma, että tuntuu kuin olisimme nähneet viime viikolla, koska niin mutkaton suhde meillä oli. Harmittaa, että tämä korona on koskaan tullutkaan. Olen kaivannut kolmea ystävääni, joita en ole nähnyt puoleen vuoteen tai ylikin sen ajan tämän pandemian takia. Tänä kesänä näemme pitkästä aikaa. On hyvä, kun jotkut ystävyydet jatkuvat siitä, mihin jäivät pitkänkin ajan jälken tai niillä on mahdollisuus alkaa uudestaan alusta. Ystäviä kaivaten on minulla onneksi ollut ihan huiput työkaverit, joista on tullut minulle hyvin läheisiä.

Nyt voisi vielä hetken lueskella ennen kuin pitää suunnistaa keskustaan. Kirjoitin tänään, että enpä ole näin iloinen ja hymyilevä ollut vähään aikaan. Ihan korvasta korvaan hymyä ja naurahduksia, kun luen vuoden 2009 päiväkirjaa. Siinä päiväkirjan tyypissä oli niin paljon energiaa ja sosiaalisia suhteita, että on kiva lukea ja hauska ajatella asioita jälkeenpäin, mitä ei ymmärtänyt silloin, kun vaan eli hetkessä.

Mukavaa viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...