torstai 30. toukokuuta 2019

Treeniä, kiharoita, poutaa ja rumsteerausta

 

Viime viikonloppuna tuli pitkästä aikaa tehtyä banaanilettuja. Kiva viikonloppuaamiainen.





En oikeastaan käynyt Maailma kylässä - tapahtumassa, joka sijaitsi suurin osa Kaisaniemenpuistossa ja pieni osa Rautatietorilla. Olisi kyllä ollut lauantaina parempi käydä, kun oli suhteellisen aurinkoista, eikä ihan niin kylmä ja sateinen päivä kuin sunnuntai. Etsin sieltä vain ystäväni, joka oli tullut Tampereelta visiitille ja sitten lähdimme etsimään kahvilaa.


Kävelimme Mikonkadun läpi. Siellä on hauska pyörä. Olisi pitänyt käydä katsomassa Pohjois-Esplanadin kukka-asetelmiakin, mutta jäi sitten kuikuamatta.



Kävimme Robert's coffee Jugendissa. Huono juttu, että maalasivat Aschanin hienon katon uusiksi, muuten tosi kiva paikka. Ja Robert's coffee on omat gelatonsa. Saa valita useamman maun jos 
tykkää.





Kahvilamaiskutusten ja höpöttelyjen jälkeen menimme Altaalle pälyilemään maisemia. Siellä tuuli aikalailla ja tukka viipotti kaikkiin ilmansuuntiin. Sieltä menimme Esplanadin puiston halki kohti Roobertin Herkkua kävellen. Tuli pissahätä kesken matkan ja piti odotella tovi jos toinenkin, että pääsi vihreään ulkovessaan, mutta harmitus kyllä, että sieltä tuli ulos pilvenpössyttelijä, joka oli siellä vessassa sauhutellut. Altistuin sille passiivisesti ja tunsin kurkun päässä polttelua. Oli yskäni jo melkein lopussa, mutta sen passiivisen pilvensavun takia se jatkui vielä neljä päivää. Räkä haluaa poistua kokonaan, harmi että se tekee sitä välillä milli kerrallaan ja kauheasti yskittää silti. Töissä mukana on kulkenut nalle-hunaja kaverina.


Roobertin herkku on kyllä ihana paikka Punavuoressa. Siinä reitin varrella oli kaikenmoisia muitakin ihania pikkuputiikkeja, jotka eivät kyllä olleet auki silloin, kun lauantaina kävimme. Keräsimme jokainen omat pussimme täyteen valitsemiamme karkkeja. Tuolla ihanaisessa kun ei ole ihan tavalliset irtokarkit mitä kaupoissa myydään.


Etana toivottelee hyviä aamuja ja poutaista säätä. Pariin otteeseen tällä viikolla kyllä sadellut.


Aika hauska tämä uusi tukkaseni kyllä. Tässä kuvassa ei ole mitenkään erityisemmin laitetut. Avasin vaan ponkkarilta suihkun ja saunan jälkeen. Tänään on vielä kiharampi kuin tuossa kuvassa, kun pesin aamulla hiukset ja käytin pitkästä aikaa hiusnaamiotakin. Nykytrendi on curly girl - metodien käyttäminen, että hiuksesta saisi tietyin tekniikoin kiharamman, siis jos tukassa sattuu olemaan luonnonkihara jo valmiiksi. En ole varma, toimisiko se suoraan tukkaan tai edes taipuisaan. Voihan sitä kokeilla, ettei liikaa suihkun jälkeen tukkaa hankaa pyyhkeellä ja käyttää kosteuttavia tuotteita. Pitäisi hankkia se suihkutettava hiuksiin jätettävä hoitoainekin, jota kampaaja viimeksi suositteli, että voisi käyttää suihkussa käytettävän hoitoaineen lisäksi.




Mikähän se päivä olikaan, kun tulin töistä ja valtavasti Suomi-pelipaitoihin ja lipuin ja sinivärein sommistettuja kansalaisia matkasi Kaisaniemen puistoon, jossa juhlittiin Suomen maailmanmestaruutta jääkiekossa. Ihan hyvähän se oli, että Suomi voitti, mutten ole se, joka menee sinne juhlahumun sekaan, kun en kuulu myöskään heihin, jotka katsovat jääkiekkoa.

Tänään oli neljäs päivä salilla peräjälkeen. Olisi kyllä pitänyt pitää välipäivä. Kun nostin kahvakuulan painoa takareisi- ja kyykky-liikkeessä, niin parina päivänä pienesti sattui peppulihakset, mikä oli tosi huikeaa sillä sehän on vain merkki siitä, että kehitystä tapahtuu.

Tänään saleiluni lopetin kesken, kun tein hetken mielijohteesta sillan ja selkäni alalihakset menivät hetkeksi spasmiin. En oikeasti muista sitä oikeaa ilmausta. Menin rullaamaan pitkällä putkirullalla koko selän ja onneksi se helpotti tosi nopeasti, eikä satu tällä hetkellä ollenkaan. Pitäisi kyllä enemmän treenata alaselkää, kun tuo yläselän treenaaminen on helpompaa. Alaselkää pitäisi kyllä treenata yhtä useasti kuin muutakin selkää ja vatsalihaksia, koska työssänikin saatan toisinaan nostella painoja, ja pitkään kävellessäkin ja juoksiessa keskikehon vahvuus on tärkeää. Tunnen kyllä ergonomian, enkä tee mitään, minkä tiedän satuttavan varmasti tai saavan lihakset kipeiksi.

Pitäisi kyllä oikeasti mennä sinne hierojalle, kun olen monta kuukautta jo unelmoinut. Ajattelen koko ajan, että se maksaa tosi paljon tai mitä jos on huono hieroja tai pieraisen hierottaessa. Kyllä sitä varmasti tapahtuu, mutta se saattaisi olla jokseenkin kiusallista.



Kämppäni seitsemäs variaatio. Luulin jo kuudennen olevan mahdoton. Tähän tulokseen tulin, kun halusin lähes käyttämättömän joogamattoni aktiiviseen käyttöön. Tämän järjestyksen mahdollisti myös mikron irrottamisen jäljiltä jäänyt jatkojohto. Ensin ajattelin, että tämä on ihan kamala, mutta sitten illalla oltuani tässä järjestyksessä jonkin aikaa ja siivottuani kaikki vaatteet, tiskit sun muut paikoilleen tulin siihen lopputulokseen, että tämä järjestys mahdollistaakin erittäin luovan toiminnan. Jos tekee töitä koneella, niin ei voi samalla katsella telkkaria. Ja kun katselee telkkaria se on tehtävä joko matolla tai sängyllä istuskellen. Ja kun tuo matto on tuossa tekee paljon enemmän mieli selata siinä vaikka mainoksia tai väritellä tai askarrella. Pöydänkin siirsin, koska en halunnut pöytää television taakse, kun se olisi jäänyt aika ahtaaseen tilaan.

Yöpöydän siirsin kulmaan, että diffuuseri on lähes samassa paikassa tupruttelemassa vesihöyryä ja eteerisiä öljyjä ilmaan. Olisi kai siitäkin pitänyt ottaa kuvan. Joku päivä lisään sen ohimennen tarinoihin. Sillä pöydällä on myös öljyt, enkelipari ja kookoskynttilä. Lukuvalon nostin ikkunalaudalle, kun tällä hetkellä on niin paljon luettavaa, että pitäisi saada luetuksi. Minulla ei tosiaan sitä sohvaa ole, niin joko tuossa matolla sänkyyn nojaillen tai sängyssä istuskellen tai maaten luen. Koristebambut piti ensin siirtää kirjahylly/lokerikon kanssa samaan, mutta kun siirsin ne tuohon vain syrjään rumsteeratessani, niin ne näyttivät siinä niin kivoilta, että saivat sitten jäädä. Puput nostin television reunan eteen istuskelemaan.


Keittiössä ei voi oikein mitään muunnella, mutta tältä se näyttää.


Ainoa asia, minkä muutin keittiössä on se, että otin kahvinkeittimen sieltä ja siirsin tähän lokerikon päälle. Tästä päältä lähti diffuuseri ja lukulamppu, joten se olisi muuten ollut ihan tyhjä. Ja on ihana illalla sitten ladata kahvinkeitin valmiiksi, että sen voi aamulla kellon soittaessa ja unenpöpperöisenä vain napsauttaa päälle. Purut mittaan irtoavaan suodatinpussipidikkeeseen keittiön puolella, ettei lokerikon päällystä saa puruja päälleen. Helpompi ne on siivota keittiön tasolta.

Tällä hetkellä tällainen huoneratkaisu tuntuu sopivimmalta. Saanpa sitten vähän vaikka jumpata aamuisin tai leikkiä jumppapallolla. Kovasti haluaisin trampoliinin, mutten tiedä, mitä naapurit tykkäisivät aamuhyppelyistä tahi kestäisikö tämä lattia ja alakerran naapurin katto. Olisi kovin hullunkurista rysähtää katon läpi toisen asuntoon. Hauska sarjakuvamaisena komediallisena ajatuksena, muttei kovin hauska oikeasti ajateltuna. Parempi kun ei ajattele. Olen ehdottanut omalle saliketjulleni, jospa hankkisivat sinne trampoliineja. Olisivat tosi hyvää lihasharjoittelua.

Ajatella, että nyt on torstai. Pitää vielä loppuilta tehdä huomiselle yhtä yllätystä. Ja etsiä kontaktimuovi jostain. En tiedä, mihin ihmeeseen se on voinut kadota. Etsivä löytää toivottavasti. Koitan pitää nyt viikon sokeritonta, kun oikeasti en ymmärrä, mikä siinä on kun olen hädin tuskin mitään maistanut ja silti pitänyt syödä jäätelöä ja irtokarkkia. Sokerin sijaan syön hedelmiä ja juon tarpeeksi vettä ja pidän ateriavälit lyhyinä, ettei ehdi tulla sokerinhimo. Ja voi jäystää purkkaa, jos tekee tosi kovasti mieli makeaa. Tai sokeritonta mehua. Whatever floats your goat.

Mahtavaa tulevaa viikonloppua! Keksitään kaikkea kivaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...