Takaisin arkeen

Voi voi kun ei saisi valittaa, mutta... Miksei saisi valittaa? Siinähän pistää valittaen, jos siltä tuntuu! Riippuu kenelle valittaa, ja onko valittamisesta mitään hyötyä, on toinen asia. Jossain koko ajan sanotaan, ettei saisi valittaa, kun on niin kuuma ja tukala olla. Että tämä on tosi harvinainen kesä, kun on jatkunut helle niin pitkään. Pitäisi olla tyytyväinen. Ei tosiaan ole ollut tällaista hellejaksoa koko oman elinmuistini aikana, että sitä olisi ollut näin kuuma. Parempi kai tämäkin kuin pari viikkoa hellettä ja loput plus 15-18 astetta niin kuin joinain kesinä. Tai niin kuin viime kesänä, kun kesää odotettiin ja odotettiin, mutta ei sitä näkynyt missään.

Tänä kesänä ajatteli ensin, että se maksaa takaisin itsensä kaksinkertaisena, mutta tuntuu ehkä nelinkertaiselta. Mutta kesä ilman sateita on monille kasveille, eläimille ja viljelysalueille tosi huono asia. Saa nähdä, tuleeko kuinka sateinen syksy. Tänäänkin olisi halunnut, että olisi satanut ja jos olisi ollut silloin tauolla, niin olisi mennyt vain sinne sateeseen hymyilemään. Sisällä kun oli työpaikalla, niin koko ilma enteili koko ajan ukkosta, oli jotenkin paljon painostavampi ja hikistävämpi ilma ja olo kuin muina päivinä. Tuntuu muutenkin, että on ollut kuumempi tällä viikolla kuin muuten. Johtuuko se ainoastaan töihin paluusta, että on aktiivisempi liikkeissään ja siitä, että ei voi olla niin pienillä vaatteilla, eikä pääse pulahtamaan viileässä suihkussa aina kun haluaa. Tänään unohdin vesipullon kotiin ja kun olen niin huono juomaan lasista, niin tuntui kyllä päivän jälkeen pää tosi höttöiseltä ja halusin vain laittaa silmät kiinni, nesteytyä ja olla pimeässä hetken.

Töihin on palattu ja se on ollut ihanaa. Ihanaa on ollut nähdä ihmisiä, joita ei ole koko kesänä nähnyt ja on saanut vain höpötellä pitkin päivää. Saanut olla sosiaalinen ja saanut rutiinit takaisin päivään. Se on ihanaa! Lomalla herätessä tuli joskus niitä päiviä, että "äh, mitä tänään tekisi, minne menisi, kenet tapaisi" - fiiliksiä. Nyt ei tarvitse ajatella sellaisia. Paitsi viikonloppuna, mutta viikonloppukin kuluu paljon nopeammin, kun ei sitä kestä kuin pari päivää ja viikonloput työpäivien välissä ovat usein täynnä tekemistä. Kai sitä on enemmän virkeänäkin, kun on työrytmi ja rutiini päällä. Sitä herää aikaisemmin, mutta menee myös aikaisemmin nukkumaan. Enää ei tulisi mieleenkään valvoa kahteen tai kolmeen asti yöllä, kun kahteentoistakin asti tekee tiukkaa, vaikka on nukkunut tunnin päivällä.

Arkirytmin takaisin tulo laittaa myös aikuisen aivot enemmän kierroksille ja sen takia on väsyneempi päivisin - ei se johdu ainoastaan siitä, että unirytmi olisi sekaisin. Se saattaa olla sekaisin juuri sen takia, että aivoihin tulee valtavasti enemmän tietoa kuin lomalla, kun aivot olivat aika lepotilassa.

Kerran kävin salilla tämän viikon aikana ja yritän jonkinlaisen iltajumpan vielä vetäistä. Toisaalta tämä viikko on ollut niin kuumakin, ettei ole oikein jaksanut edes liikkua. Pitää keskittää energia omaan hyvinvointiin ja tarpeeksi viileänä pysymiseen. Työviikko on mennyt niin nopeasti, että viisi päivää on tuntunut kahdelta päivältä lomaan verrattuna, tai jopa vähemmältä.

Toinen asia, mikä on kummastuttanut tällä viikolla on se, että ennen loman loppua en kaivannut välttämättä edes yhtä kahvikupillista päivässä ja sekin yksi oli saatava kylmänä, mutta nyt oikein odotan, että saisin aamukahvin ja taukokahvin - ja nepä on vieläpä juonut kokonaan. Iltaisin ei kyllä enää ole tehnyt mieli kahvia, että se on hyvä, että on jäänyt siihen kahteen kupilliseen päivässä.

Ei mulla kahvia vastaan ole mitään, mutta se, että aivot saavat jälleen enemmän töitä tarvitsee ilmeisesti tällaista boostia tai varaenergiaa. Sitäkin mietin, kun on tottunut lomapäivinä juomaan tietyn määrän vettä ja töissä ei pysty, kun ei voi jatkuvasti vessassa rampata, niin se kai lisää kahvin tarvetta myös, sillä vesihän on pitänyt kehon ja mielen normaalisti tarpeeksi virkeänä. Tällä hetkellä aivot vain tarvitsevat lisäboostia arkeen palautumiseen. Hyväksyn sen.

On kyllä tullut livettyä myös sokerittomuudesta, kun on ollut suklaata käden ulottuvilla. Tosin geishaakin syödessä en maistanut suklaata, vaan ainoastaan hasselpähkinän ja sokerin. Haluaisin maistaa suklaan, en sokeria. Siksi alunperin aloinkin jättää sokerin pois, koska haluan maistaa oikean maun, en pelkkää makeutta. Sokerinhimo on varmasti kytköksissä tähän kahvinhimoon. Uskon, että ensi viikolla tasoittuu nämä mielihalut ja kerron vain itselleni, että aivot kaipaavat nyt energiaa käsitelläkseen asioita, koska ihme ja kumma yksikään sokeriherkku ei ole näkynyt naamalla, vaan naama on jatkanut puhdistautumistaan sen jälkeen, kun söin herkkupannaria viime viikonloppuna ystävän luona.

Viime sunnuntaina, kun oli viimeinen kesälomapäivä, niin ajattelin viettää sen koko päivän jotain kivaa touhuten. Aloitin siis aamun smoothiella ja menin vähän myöhemmin Rootsiin nauttimaan aamiaista. Ja maistoin shottiakin, jossa oli kurkumaa. Olen halunnut käydä Rootsin sisaressakin, Voima-kahvilassa, joka avautui keskiviikkona, mutta tänään se oli mennyt jo kiinni, kun olisin töiden jälkeen ehtinyt. Se ei ole vielä kovin pitkään auki, minkä kyllä ymmärtää, kun se on niin uusi kahvila, mutta olen kovasti innoissani sinne menemisestä, vaikka en olekaan tutkinut aluetta, missä se sijaitsee, koskaan sen paremmin.

Rootsin jälkeen kävelin Sörnäisiin, nappasin bussin ja jäin Tekniikan museon pysäkillä pois kyydistä. Menin katselemaan Vanhakaupungin kalaportaita ja koskea, joka kuohui paljon nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla. 

Bongasin siellä sydänkiven. 

Piti lueskella jollain puistonpenkillä, mutta oli niin kuuma, etten malttanut pysähtyä ja kaikki penkit olivat auringossa. Kävelin koskelta Arabian kauppakeskukseen, jossa toinen lempikaupoistani sijaitsee. Toisessa lempikaupassa kävin eilen, huomasin että tällä hetkellä toinen kauppa, josta tykkään tosi paljon on Ruoholahden Citymarket, joka on tosi monipuolinen ja iloinen. Harmi kyllä, että sieltä ei saanut kovin hyvää vesimelonia. Se ei maistunut lähes miltään toisin kuin Herkusta ostetut melonit. Niillä saattaa olla eri maahantuoja tai ne ovat eri maasta tulleet, ken tietää.

Ihanan ihana ilma oli. Kävin Arabian kauppakeskuksessa myös UFF:lla, vaikkei ollut aikomus alunperin, mutta siellä tuli sen verran viivähdettyä, että löysin kaksi tosi kivaa paitaa mukavaan hintaan. Siellä on kyllä paras UFF ikinä. 

 Arabian jälkeen kävin kotona viemässä ostokset sinne, söin vähän, latasin kännykkää ja lähdin takaisin ulos. Suuntasin metrolla Kamppiin ja otin Meilahden suuntaan menevän bussin. Jäin Meilahdessa pois ja kävelin Seurasaareen, jospa siellä onnistuisi lukeminen. En ollut käynyt koko kesänä Seurasaaressa jostain syystä, vaikka Seurasaari oli ensimmäinen saari Helsingissä, johon sain ilon tutustua. Aivan ihana paikka, vaikka on kyllä kerännyt paljon enemmän populaa kuin joskus, kun siellä kävi.

Lähdin etsimään vain vessaa, kun en löytänyt ulkohuussia vanhasta paikasta, joten lähtiessäni summan mutikassa ns väärään suuntaan eli vasemmalle (yleensä lähtenyt oikealta kiertämään) ja valitsin aina mielen mukaan jonkin tien, niin löysin saaren ympäri reitin, jota en tuntenut. Ihan kuin saaren ympäri kulkisi kaksi kokonaista reittiä ympäri. Vihdoin löysin oikean tien takaisin. Aivan ihanaa maisemaa tuli kuvattua ja annoin kameran laulaa kaunista melodiaa.

Aurinkokin alkoi pikkuhiljaa laskea, mutta paisti vielä lähtiessäni lämpimästi. Siellä oli jopa pienellä rannalla uiskentelijoita. En ole koskaan nähnyt kenenkään uivan siellä. Ennen on nähnyt ehkä 15 ihmistä tulevan vastaan, mutta tällä kertaa siellä oli varmaan lähemmäs sata ihmistä. Kävelin saarelta pois ja vietin loppupäivän hymyillen. 

Eräs päivä ostin nämä kaksi Stockmannilta. Aivan ihania tuotteita. Laveran uusi exotic body washissa yhdistyy vaniljan ja kookoksen tuoksu ja iho sekä olo on aivan pehmeä ja ihana, kun olen joka ilta tällä pessyt. Tämä vaahtoutuu iholla pelkästään kädellä levitettäessä ja pidän siitä, että tämä on luomutuote.

Freemanin polishing charcoal and black sugar gel mask plus scrub lupaa toimia kaksitehoisena naamiona. Sisältää luonnollisesti puhdistettua aktiivihiiltä, joka imee itseensä likaa ja ylimääräisen öljyn kuivattamatta ihoa. Mukana myös sokeria, joka kuorii kuivaa ihosolukkoa tehden ihosta pehmeän ja kirkkaamman. Iho on kyllä todella pehmoinen käytön jälkeen. Nyt kaksi kertaa käyttänyt.

Vallilan ohikulkumaisemiin tuli palattua töihin paluun myötä. 

Eilen ostin Ruoholahden Citymarketista itselleni etukäteissyntymäpäivälahjan. Njien lakritsia halusin maistaa, olisiko se hyvää, mutten taida syödä toiste, kun en saanut lakritsia maistumaan kielellä. Vesimelonista jo mainitsinkin. Kaksi ihanan sävyistä kynsilakkaa tuli hankittua ja tästä El'vitalin uudesta hiustuotteesta olen nähnyt mainoksen ja ajattelin koittaa, toimiiko se, kun nyt olen huomannut, että hiukset ovat todella kuivat ja kaverikin huomasi saman asian. Ne kaipaisivat paljon kosteutta, mutta miten voin toteuttaa sitä ulkoapäin.

Meinasin ensin, että hiukseni ovat tosi kivat, kun niissä on keskiruskeaa ja kivasti vaaleaa latvoissa, mutta tuntui, että värissä ei ollut enää mitään vivahdetta, kiiltoa tai eloa ja jotain piti tehdä, etten olisi ottanut saksia käteen ja leikannut muutaman sentin pituiseksi, vaikka se onkin jonain päivänä toteutettavien listalla, ollut jo kauan. Sen aika ei ole ihan vielä. Niinpä päätin tummentaa hiuksiani kolme astetta ja ei tämä väri tullut yllätyksenä, kun ennenkin on ollut tumma tukka. Saa nähdä, miltä tämä näyttää muutaman pesun jälkeen. Olisi kyllä ihanaa päästä johonkin hiushoitolaan, jossa tehtäisiin ihmeitä tälle tukkapehkolle, kun tehohoitoainekaan ei kuntouta tätä. Värjäys nyt vähäksi aikaa, mutta miten jatkossa. Ei ole rahaa käydä usein kampaamossa.

Tänään juuri sopivasti tuli Sportamoren paketti pakettiautomaattiin. Tilasin sieltä uuden kassin, koska söpöstä ananaskassistani meni toinen naru rikki, eikä sitä saa takaisin rikkinäiseen kankaaseen. Harmitus. Jospa tämä vaaleanpunainen pehmoinen kestäisi paremmin. Tilasin myös kahdet wyten pikkuhousut ja wyten liivin sekä pehmeän joustavat joogahousut. Sattumalta tuli myös Meidän perhe - lehti postiluukusta tänään, kun olen sen tilannut. Olisin tänään töiden jälkeen halunnut mennä käymään kirjastossa lukemassa lehtiä, mutta Töölön kirjasto oli mennyt jo neljältä kiinni, tosi kurjaa. Milloinkohan alkaa talviaukiolot, että kirjastot voisivat olla myöhempään auki, kun niihin tekee mieli mennä työviikon jälkeen. Kallion kirjasto olisi ollut auki kuuteen, mutta ei minulle olisi riittänyt tunti kuun vaihtumisen jälkeen lehtiin, koska luettavia ja selattavia lehtiä on paljon.

Tänään ajattelin, että kun täytin 30 lakkasin tiedostamasta ikääni. En voi siis sanoa vanhenevani, kun olen vain nyt. Tässä hetkessä, menneessä ja tulevassa yhtä aikaa. Oikeastaan en ole ajatellut olevani minkään ikäinen täytettyäni 27 tai 28. Jos joku kysyisi ikääni, niin en välttämättä osaisi vastata kuin jotain ympäripyöreää. Voiko vastata olevansa jonkun ikäinen, jos ei tunne, minkä ikäinen on?

Huomenna on siis oikeat synttärini. Viime vuonna pääsin isän ja naisystävänsä kanssa Porvooseen, ihanaan kaupunkiin pienelle minilomalle, kun olin jo pitkään sinne halunnut. Oli ihana reissu.

Huomenna haluaisin tavata monta ihanaa ihmistä. Haluaisin, että joku muistaisi, vaikken sinällään synttäreitä vietäkään. Olisi silti kivaa, että joku toivottaisi onnea, kun on oikea päivä. Kyllä omana synttäripäivänään tuntee, että on syntymäpäivä, koska siinä päivässä pitäisi olla jotain erityistä.

Huomenna ystäväni on luvannut viedä minut Vallisaarta katsomaan. Pitää vain varoa, ettei aurinko porota liikaa, vaan ihan sopivasti.

 Toivottavasti huominen tuo tullessaan ihania yllätyksiä, sanoja ja muistoja. Toivottavasti niin huominen lauantai kuin jokainen tuleva huominen. Joka päivä.

Ihanaa viikonloppua!