maanantai 20. elokuuta 2018

Syksyn tullen




Viime viikolla kävin pakettiautomaatista hakemassa hyvinvoinnin paketin, jonka olin tilannut hyvinvoinnin.fi:ltä. Paketissa tuli pakurikaakaota, Vahva tyrniöljy+mustaherukkavalmiste eli omegaa, ruskeaa luomusilmämeikkiä, kivan punainen ekohuulipuna, aivan ihana Acorellen rauhoittava vaniljasuihke, ecodentan Coconut hammastahna, Madaran hoitoaine, raakasuklaata sekä neljä kasvonaamiota Laveralta. Aika ihania ovat kaikki, vaikka pakurikaakao oli aika jännä.


Äiti kävi piipahtamassa perjantaina ja oli yötä, kun meni lauantaina risteilylle. Kävimme Americanassa nauttimassa pizzat. Viikonloppusyömingeistä täyttyneenä ajattelin, että jätän ihan oikeasti koeajaksi vehnän, maidon ja sokerin. On sitä paljon muutakin ja korvaavia tuotteita. Toivottavasti jotain edistystä kehossa tapahtuu. Eilen ja edellispäivänä olin kaksi vai kolme tuntia ihan putkeen täynnä, kun olin syönyt vain kanaa ja tuoretta leipää. Tuoreessa leivässä on kuitenkin vehnää ja äidin kanssa herkuttelimme jäätelöllä, jota oli ihan liikaa ja sillä oli ilmavat jälkiseuraukset.


Kruunuvuoren muumikahvilassa viikonloppuaamuna.





Eilen Espresso Housessa viimeiset herkut ennen herkkulakkoa tai pitäisikö sanoa dieetti. Höh, mietin miten kummassa saisin itseni pysymään ruodussa, kun vaikka tiedän, että tulee paha olo tietyistä jutuista, niin silti niiden mausta nauttii hetkellisesti. Pitäisi varmastikin harrastaa lisää liikuntaa, koska se vaikuttaa kylläisyyskeskukseen ja mielihyvähormoneihin.







Miten valita parhaat monista hyvistä. Ihana vesisade täplitti kuin lumihiutaleet puskien lehdet. Ne kimmelsivät ja olivat kauniita. Myöhästyin kuvailujen takia bussistakin, mutta se ei haittaa. Tuli monta ihanan ihanaa kuvaa.

En varmaan ole ainoa, jonka mieli käyttäytyy eri tavalla syksyn tullen. Syksyllä tekee esimerkiksi mieli erilaisia makuja. Kaupassa tänään käydessäni, hakiessani päivittäisiä ruokatarpeita ja eilen mielihaluna ollutta appelsiinimehua (pientä flunssaa toisessa sieraimessa, jospa menisi ohi, kun sarvikuonoakin eli nenäkannua aamulla käytin), mietin että kesällä tekee paljon mieli hedelmiä, mutta nyt kun katselin hevi-osastoa, niin vihannekset tuntuivat vetävän paljon enemmän puoleensa. Eli kesällä tekee mieli raikkaampia ja makeampia makuja, kun taas syksyllä happamampia? Lisäksi tekee mieli syödä enemmän lämmittäviä lämpimiä ruokia, keittoja ja vähän tuhdimpaa.

Viimeksi mainitsin, että olen punaviiniä pitänyt aina syksyn juomana ja kerroin ajatelleeni, että voihan sitä kaikkina vuodenaikoina juoda, mutta kyllä se silti kallistuu enemmän syksyyn. Varsinkin kun miettii sohvan nurkkaa, hyvää kirjaa, vilttiä mukavasti jalkojen päälle ja punaviinilasia käden ulottuville. Se ajatuskin saa kuplimaan sisältäpäin. Siis ajatus sohvan nurkkaan hyvän kirjan kanssa käpertymisestä.

Kaupasta tullessani pois pisaroi vettä, eikä ollut sateenvarjoa eikä sadetakkia, niin satoi vain pisaroita hiuksiin ja kasvoille. Ei sellainen haittaa, kunhan ei vain vilustu. On ihana käydä lämpimässä suihkussa ja vaihtaa kuivat vaatteet päälle. Tuli mieleen siinä kotio kävellessä, kuinka ihanaa olisi jos olisi oma sauna. Sen vain lämmittäisi ja menisi sinne istuksimaan ja tuntemaan, kuinka raukea olotila täyttää ihmisen.

Voin kyllä selvästi sanoa olevani syksyihminen. Olen syntynyt kesän ja syksyn välissä, elokuussa, vaikkei sillä ole mitään väliä, mutta kallistuisin silti enemmän syksyyn, vaikka jotkut sanovat aina, että kesä on paras. Jotkut ihan varmasti tykkäävät myös talvesta. Pitkin kesää on nähnyt ammattilautailijoidenkin löytäneen jostain lunta tai sitten he vain muistelevat, kuinka ihanaa on lasketella ja miettivät, kauanko pitää vielä odottaa, että talvi tulisi. Omat lempivuodenaikani ovat loppukevät ja alkusyksy. Ei liian kuuma, eikä liian kylmä. Myönnän olevani koti-ihminen, että nautin kotona olemisesta, vaikka nautin myös ihmisten seurassa olemisesta vaikka jossain kahvilassa. Jonain päivänä pitäisi hankkia jokin hieno kahvintekomasiina ja tuoda kahvila kotiin.

Syksyllä tulee myös helpommin juotua teetä. En ole kovin kummoinen teenjuoja, mutta unelmoin olevani. En vain osaa juoda teetä, vaikka jotkut voivat juoda teetä ties kuinka monta kertaa päivässä. Tänäänkin otin take away - teen mukaan ja pari teepussiakin, mutta tullessani töihin otin kupin kahvia. Jospa alitajuisesti toivoin, että se kahvi veisi tämänkin flunssan pois ennen kuin se ehtii syttyä. Kerran niin tosiaan kävi, että yksi kahvikupponen hävitti alkavan flunssan. Onhan kahvissa monia terveysvaikutuksia, mutta haluaisin nauttia teetä myös terveydellisten syiden kuin myös sen yhteydessä olevan ajatusmaailman takia. Teetä ja harmoniaa. Kahvi piristää ja tee rauhoittaa, vaikka voivat ne toimia myös toisinpäin. Kahvi osaa myös rentouttaa, erittäin hyvinkin oikeastaan jos tykkää juoda kahvia. Onhan mahdollista myös nukkua kahvin päälle, koska sen piristävä osuus saattaa lyödä vasta 20 minuutin kuluttua. Ilman kofeiinia kahvi onkin unilääkettä, mutta sehän jo tiedettiin.

Syksyssä on vielä myös ihanaa se, että voi hyvällä omallatunnolla jäädä illalla sisälle, kun aurinko ei ulkona nauraa helota, että ulos vain sisältä kökkimästä. Syksyn tullen ja iltojen hämärtyessä on ihana laittaa kynttilät palamaan ja tuomaan tunnelmaa. Syksy tuoksuu erilaiselta kuin kevät. Sateiden takia tuntuu, että syksyinen ilma on ravintorikkaampaa eli helpompi hengittää, muutenkin helpompi hengittää vähän viileämpää ilmaa. Syksyllä voi kerrospukeutua! Kesällä menee kaikkialle vain mekossa, bikineissä ja toppi-sortsi-yhdistelmässä sandaalit läpsyen, kun syksyllä oikeasti voi pukeutua ja tuntea kankaan ihoa vasten lämmittämässä, ihan kuin syleilemässä. Alkusyksy on vielä valoisa ja puiden lehdet vaihtavat väriään ennen kuin putoavat alas. Ihmettelin oikein, kun tässä lähistöllä näin aika paljonkin lehtien putoilleen puista, kun taas toisaalla lehdet pysyvät tiukasti puissa ja vihreinä. Oli ihanaa bulevardilla ratikoilemassa katsella liikennettä odotellessa, miten yläpuolella olevan vaahteran kaikki lehdet olivat muuten vihreiltä, mutta pari senttiä reunoilta oransseja ihan jokainen.

Syksy on ihana.


Syksy


Syksy tuoksuu samalta kuin haikeus.
Maistuu yhtä kitkerältä kuin
sateeseen hukatut kengät.

Kävelyä kotiin sukkasillaan jalkojen kastuessa,
etkä vielä tiedä yöllä nousevasta kuumeesta.
Syksy näyttää samalta kuin Titanicin lähtö satamasta
- liian varhain juhlittu väärää voittoa.

Miltäkö haikeus tuoksuu?
Havuneulasilta, juuri maahan sataneelta sateelta
ja siltä, että aurinko lämmittää sen höyryksi.

Syksy tuoksuu värien vaihtelulta vaahteran lehdissä:
häivähdys makeaa sekoitettuna chilin pehmeyteen
- yhtä aikaa suloista ja kitkerää.

Siltä tuoksuu alkusyksy, kun pilvet
eivät vielä peitä aurinkoa näkyvistä.
Silti se jaksaa paistaa.
Levittää uutta toivoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...