Aurinkoista mieltä

Pääsiäinen tuli ja meni ihan niin kuin viime viikonloppukin. Kevät on saapunut, lumet alkaneet sulaa kohisemalla ja tuntuu, että aika kuluu paljon nopeammin. Tähänkin koneen ääreen istuin äsken vasta ja tunti ehti jo kulua. En häpeä tunnustaa, että katson uusimman Pokemon-tuotantokauden jaksoja samalla. Tykkäsin katsella niitä lapsena 10-12-vuotiaana ja muutamia elokuviakin sekä pelata pokemon-pelejä sekä GameBoy Colorilla että Nintendo 3DS:llä, joten Pokemonilla on suuri nostalginen vaikutus minuun. Olen siis ollut pokemon-fani. Siksi tykkäsin Lego-peleistäkin. Ja tässä on muutenkin paljon viihdyttäviä ominaisuuksia. En kyllä koskaan ole pelannut Pokemon Go:ta, koska sitä en ole vain halunnut ymmärtää, tosin minun ei tarvitse kävellä ympäriinsä peli kourassa, kun kävelen muutenkin kamera kourassa.

Oon myös nyt BookBeatistä kuunnellut Eve Hietamiehen Yösyötön, Tarhapäivän sekä Hammaskeijun, joista tykkäsin sekä Kun sanat eivät kiitä.

Anyway pääsiäislomalla näin paria ystävää. Ensimmäistä ja hänen lastaan näin lauantaina ja kävimme Jumbossa pyörimässä. Katselin, mitä kaikkia kivoja keväisiä kävelykenkiä ja ehkä uusia sisäkenkiä töihinkin olisi Citymarketissa tarjolla. Kamun tullessa kävimme Stockmannin leluosaston katsastamassa sekä muutaman vaatekaupan.

Viihdyimme Stockmannin lastenosastolla hetkisen, jonka jälkeen kävimme Spice Icessa ja Robert's Coffeessa herkuttelemassa jäätelöannoksesta karkkien kera sekä kahvista. Oli kyllä superhienoja lastenvaatteita Stockmannilla. Kunpa aikuisten vaatteet olisivat yhtä hienoja. Tunsin pientä vauvakuumettakin samalla. Pitää katsella, jos tällä viikolla Stockmannin Hulluilta päiviltä tarttuisi jotain kivaa. Tykästyin varsinkin Blaahan sekä Bogiin, mutta on tosi monia kivoja vaatemerkkejä, joissa on edes joku tosi kivannäköinen vaate. Tosin en ymmärrä, miksi tällä hetkellä olisi mitenkään hienoa olla paita, joka on täynnä skeittilautoja.

Aika hauskoja vai mitä :) Kävimme kahvittelun, leikkimisen ja sokerihumalan jälkeen vielä katsastamassa, mitä Name Itissä (vai olisiko ollut Jesper ja Junior) sisältää sekä Hemtexillä. Finlaysonin liikkeen ohittaessamme näin aivan ihastuttavat uudet lakanat (jotka haluan!) ketun ja kanin kuvituksin.

Sunnuntaina kävin Keravalla moikkaamassa toista ystävääni ja hänen perhettään. Silittämässä pientä vauvaa ja innokasta koiraa. Muutamat tunnit kuluivat hujauksessa. Illalla tapasin vielä yhtä tosi kivaa. Maanantai meni loikoillessa. Viime työviikko oli vain muutaman päivän mittainen, mutta tuntui kokonaiselta viikolta. Nytkin on vasta tiistai ja saattaisi toivoa, että olisi vähintään torstai. Tarvitsisi vähän enemmän energiaa. Onneksi sitä saa auringosta, joka lisääntyy päivä päivältä ja lehdet alkavat pian kukoistamaan vihreyttään.

Aivan ihanan ihania aurinkoisia päiviä.

Viime viikonlopun vietin Turun seutuvilla. Lähdin Onnibussilla lauantaina kohti vanhaa kotikaupunkiani. Isä pääsi vasta neljän aikoihin töistä, mutta olin jo kahden maissa Turussa. Otin äitiin yhteyttä ja vietin hänen kanssaan parituntisen. Kävimme Skanssissa ja söimme aivan suussasulavaa pannukakkua Pannukakkutalossa. Pannukakun kanssa oli valkosuklaata, vadelmahilloa sekä kermavaahtoa.

Prismassa pyörimme hetkisen ja löysin sieltä aivan iki-ihastuttavan kauniin värikkään pipon, jota en vain voinut jättää kauppaan, pipointoilija kun olen. Eikö olekin aivan ihana!

Vaihdoin autosta toiseen samalla kun veljenikin saapui Turkuun. Kävimme kaupassa hakemassa puuttuvia ruokatarpeita ja pääsimme saman tien perille saavuttuamme valmiiseen pöytään. Ai että! Oli erilaista salaattia, leipää sekä minulla kasvisnakkeja, muille tavallisia makkaroita. Ruokailun jälkeen herkuttelimme suklaa-kookos-makuisella Aino-jäätelöllä. Ruokailun ja pienen ruokalevon jälkeen pääsin saunaan. Olikin aika ihanaa päästä pitkästä aikaa saunaan. Ah saunan autuutta ja sain maistaa sittenkin Prykmestarin Pääsiäisolutta. Sitä pitäisi kyllä myydä ympäri vuoden. Katsoimme telkkarista illalla Kaiken teorian, mikä oli ihan hyvä leffa, vaikken olekaan täysin varma, miten se loppui. Olin aika väsynyt.

Aamulla heräsin tuntia ennen isäntäväkeä. Onneksi muutkin heräsivät, niin päästiin nauttimaan aamiaisbrunssia. Kutsun aamiaista brunssiksi, jos on vähänkin enemmän jotain kuin vain puuroa ja kahvia. Hyvä idea pitää itsellekin ottaa, että laittaisi pähkinöitä ja marjoja puuron sekaan. Olen aivan ihastunut brunsseihin ja haluaisin nauttia brunssista ainakin kerran viikosta. Omatekoisesta tai tarjotusta. Mieluummin massun monta tuntia täyttävästä. Jotenkin on ihana tunne, kun massu on täysi. Ei tietenkään liian täysi, mutta sillain sopivasti.

Keskipäivällä odotimme vieraita, käytimme kissoja metsässä haistelemassa pusikkoja. Kalakeitto kattilassa valmistumassa. Olen aina halunnut kuvata höyryä ja varmasti jonain päivänä kuvaan enemmänkin ja taiteellisemmin höyryä. Tai ainakin nautin höyry- ja savukuvista.

Valmis kalakeitto. Vieraita saapui isän luokse muutama lisää, koska juhlimme viikko sitten olleita isän synttäreitä. Ennen sitä leikkasin veljen tukan muutamaa senttiä lyhyemmäksi.

Kahvin jälkeen nautimme emännän itsetekemää tiramisua, kahvia, pullaa ja keksejä. Aikamoisesti tuli herkuteltua. Miten katkaista jälleen herkuttelukierre onkin asia erikseen.

Asianmukaiset kuvaukset söpöläisistä eivät toki unohtuneet. Roope ja Ellimelli.

Kolmen jälkeen olikin aika palautua Turusta Helsinkiin. Viikonloput Turussa menevät aina supernopeasti. Palatessa Helsinkiin pesin pyykkiä ja siivosin, kunnes kaaduin sänkyyn vällyjen väliin uutta viikkoa odottaen.

Aivan huippuihana taivas oli tänä aamuna töihin mennessä. Rakastan aurinkoa ja auringonpaistetta, mutta esteettisesti kokonaan sinistä taivasta ja aurinkoa on kivempi katsella pilvistä taivasta. Ei synkkäpilvistä tietenkään. Pilvet antavat taivaalle niin paljon lisää ulottuvuutta. Ja se on aina erilainen, taivas meinaan. Siitä voi ottaa tuhansia kuvia, eikä mikään ole samanlainen.

Nyt kuitenkin nukkumaan ja huomenna jälleen töihin. Jospa olisi jälleen kaunis aurinkopäivä.