Oriflame

Normaalia raskaampi viikko takana. Tullut vain öllöteltyä ja rötvättyä iltaisin, pelannut ja katsellut sarjoja. Ei ole jaksanut käydä salilla ja kahvi ja jäätelö ovat maistuneet. Kerroinkin jäätelön olevan akilleen kantapääni. Herkuton tammikuu ei pitänyt - onko se mikään ihme.

Nyt kokeilen toista menetelmää ja jaksan mennä taas salille. Onneksi perjantain kruunasi Oriflamen lähetys, jonka hain tänään töiden jälkeen postiautomaatista. Viikon piristys. Mutta ihan oikeasti aion parantaa, koska voimaton olo ei ole mukava, varsinkin jos tietää aiheuttavansa siitä puolet. Aion muuttaa tämän asian. Haluan tuntea itseni voimakkaammaksi. Voimakkaaksi sisältä ja ulkoa.

Ja kauniiksi. Siksi Oriflame.

Muistelin, että olisin tilannut kolme tuotetta, mutta tilasinkin viisi. Mikäs siinä. Heti kun näin tuotteet niin muistin vähintään ajatelleeni tilata ne. Paketin mukana tuli listallinen tuoteselosteita sekä tämä lehti, jota en ole vielä selannut. Saattaa olla sellainen kiva lehti, jonka sivuilta voi haistella erilaisia hajuja. Sellaiset ovat aina kivoja.

1) Silk beauty shower cream   

Voidemainen suihkugeeli sisältää silkkiproteiinia ja helokkiöljyä. Puhdistaa ihon hellävaraisesti ja jättää ihon pehmeäksi ja kauniin näköiseksi. Iho tuntuu sileältä ja pehmeältä 24 tuntia. 

Halusin tämän hemmottelua ja ylellistä ihon hoitoa varten. Uskoin, että se tuoksuu tosi hyvältä, ihan hyvä tuoksu.

2) Love Nature Aloe Vera - puhdistusgeeli

Miedosti vaahtoava puhdistusgeeli sisältää virkistävää aloe vera -uutetta. Poistaa iholta meikin ja jättää ihon raikkaaksi. Sopii normaalille ja sekaiholle.  

Halusin oikeanlaisen iholleni sopivan puhdistustuotteen, joka oikeasti puhdistaisi, antaisi raikkauden tunteen, eikä jättäisi ihoa kireäksi. Tämä sisältää myös aloe veraa ja on luonnollinen tuote, joten kokeillaan. Kokeilijan arvio: "

Mieto tuote sopii kaikille ihoille ja vaahtoaa juuri sopivasti. Tuoksu on ihana aloe vera, ei yhtään liian voimakas käyttää. Poistaa meikin todella hyvin ja iho jää raikkaaksi.

Kätevä läpinäkyvä pullo, josta näkee paljonko tuotetta on jäljellä. Helposti avattava ja tiivis korkki, josta saa annosteltua pulloa puristamalla juuri tarvitsemansa määrän tuotetta. Näin tuotetta ei mene yhtään hukkaan!

3) Essentials MP Cream Summer

Käyttäjän arvio: Ihanin voide ikinä! Ihanan tuoksuinen ja kosteuttaa nopeasti. Suosittelen KAIKILLE! (Itselleni tällä voiteella on nostalginen vaikutus. Tarvitsin toki myös kosteusvoidetta, mutta omistin juuri samanlaisen putelin joskus vuosia sitten teini-ikäisenä. Tämän tuoksu on aivan suloisen huumaava, vesimelonin tuoksuinen)

 

4) Nature Secrets Kiivi - kuoriva suihkugeeli

Aromaattinen kuoriva suihkugeeli sisältää raikastavaa kiiviuutetta. Kuorivat siemenet poistavat vartalon iholta kuolleet ihosolut. Saippuaton, pH-tasapainotettu. Hellävarainen kuoriva suihkugeeli sopii päivittäiseen käyttöön. 

Normaalin vartalosaippuan lisäksi, olipa se kuinka hyvä tahansa, tarvitaan myös kuoriva saippua, joka kuorii ihoa syvemmältä, jolloin kuolleet ihosolut puhdistuvat syvemmältä. Uskon ja toivon tämän auttavan ongelmaihooni.

5) Ecobeauty - kasvovesi

Raikas ja upealta tuoksuva kasvovesi sisältää luomuruusuvettä ja -kamomillavettä. Antioksidanttipitoiset ainesosat rauhoittavat ja pehmittävät ihoa. Iho tuntuu joustavalta ja raikkaalta. Käytä puhdistuemulsion jälkeen. Parabeeniton. Luomusertifioitu.  

Tarvitsin uuden kasvoveden ja sanotaan, että luomukosmetiikka olisi parempaa, joten kokeillaan.

Harkitsin myös tätä Giordani Gold - sävyttävä kosteusvoidetta ja Milk & Honey nourishing - päivävoidetta sekä Milk & Honey Gold Moisturing - suihkugeeliä. Jospa joku päivä. Ensin nämä pitää käyttää loppuun. Oriflamelta löytyy muutakin kuin pesuaineita ja voiteita. Kannattaa katsastaa. Nyt herkuttelemaan tämän lehden pariin ja tekemään sitruuna-inkiväärijuomaa.

~ Lilja Lumi

Pientä kevätsiivousta

 Eilen heräsin kahdeksan pintaan ja kuvasin auringon nousua.

Tänään kun tulin kotiin pitkän ulkoilun jälkeen kämpässä haisi eltaantuneelta. Piti jo eilen viedä roskat pois, mutta laskin ostoskassin ja repun lattialle, avasin parvekkeen oven ja otin roskat, pahvit ja lehdet mukaan ja lähdin heti viemään niitä pois. Takaisin tultuani laitoin kalakeiton mikroon, jonka huomasin olevan edellisen aterian jäljiltä kuin siellä olisi jotain räjähtänyt, joten pääsen myöhemmin tänään mikronputsaushommiin. Pitäisi alkaa syömään jotain muuta kuin mikroruokia, edes mikro ei tykkää niistä.

Sytytin vielä tuoksukynttilän ja sitten purkasin tavarat kassista, jonka laitoin uudeksi roskapussiksi. Hassua, että kun on ollut pidemmän aikaa ulkona, niin yhtäkkiä sisällä onkin kummallinen haju ja pitää vähän tuulettaa. Olisihan se toki hyvä joka päivä tuulettaa.

Eilen illalla ohjelmassa oli Zootropolis-leffa, punaviiniä ja jäätelöä hyvässä seurassa. Hassua, ettei yksin katsellessa tule mieleen niitä kaikkia piilomerkityksiä, mutta kyllähän se välillä vilisi piilomerkityksiä se leffa, joten varmasti moni muukin animaatio saattaa niitä vilistä. Asiat pitää joskus katsoa toiseen kertaan, että huomaa asiat, mitä ei ensimmäisellä kerralla huomannut. Olenkin katsellut nyt Netflixin omistaessa joitakin sarjoja uudestaan ja olo on välillä lähes valaistunut, kun näkee asiat eri tavoin kuin ennen. Pystyn siis katsomaan elokuvia kahdella eri tavalla, mutta useimmiten katson niitä vain viihdetarkoituksessa. Ajatella, että varsinkin lasten animaatiot saattavat sisältää piilomerkityksiä, jotka avautuvat vain aikuiselle, muttei välttämättä lapselle.

Jäätelöäkin on tullut tällä viikolla syötyä vähän liikaa, mutta ei se mitään. Välillä saa herkutella, eikä haittaa, vaikka saleilu on tällä viikolla jäänyt vähän vähemmälle. Ensi viikolla sitten taas sparraan. Viime viikolla tuli treenattua kuutena päivänä seitsemästä eli tuskin tämä kolme kertaa viikossa treenaaminen on niin suuri pudotus. Ja olenhan minä heilutellut kotona kahvakuulaa, lasketaanhan sekin ja pidemmät kävelylenkit ja jopa portaiden nousu lasketaan. Ihan hyvä, että kävelin tänään sen yhden metropysäkin välin, koska sitä ennen jalat alkoivat tuntua jo vähän kankeilta. Nyt ne ovat jälleen joustavat ja vetreät, hartiaseutu kyllä kaipaisi hierontaa - kovin monta kertaa metroportaita noustessa teki mieli laittaa päätä taaksepäin, jolloin se kivasti narisi takaisin paikoilleen. Tosin kotikahvakuulalla teen yhtä liikettä, mitä en tee salilla, koska en halua osua vahingossa toisiin treenaajiin painavalla esineellä, joten saattaahan silläkin olla vaikutusta jalkojen kankeuteen.

Eilen pesin aamupäivällä lakanapyykkiä ja muutamat pikkupöksyt siinä samalla. Perjantaina töistä kotiuduttua päätin vaihtaa kaikki lakanat aluslakanasta tyynyliinaan. Eilen siivosin vaatekaapista kaikki ylimääräiset vaatteet pois keräyskassiin, joita en aio enää käyttää ja myös pari lakanaa ja tyynyliinaa meni kassiin. Oli jo yksi keräyskassi odottamassa ja sain täyteen kaksi muuta. Heitin siis eilen kolme kassillista tekstiiliä kierrätyslaatikkoon, jospa joku toinen keksii niille parempaa käyttöä. Muutaman reikäisen tai selvästi virttyneen vaatteen heitin roskapussiin. Ei sellaisia voi laittaa kierrätykseen.

Mietin myös, olisiko kämpän siivottomuudella näppinsä pelissä, ettei jaksa käydä treenaamassakaan ja haluaa mussuttaa jäätelöä, mutta tuskinpa nyt sentään. En koe tunnontuskia jäätelön syömisestä. Lakanoita vaihtaessa tuli siivottua samalla koko kämppä ja siinäkin, kun siivoili vaatekaappia ja keräsi kaikki vaatteet lattialta. Tällä viikolla tiskit saivat olla muutaman päivän altaassa, mutta sitten eräs kerta odotellessani kahvia pesin ne pois alta ja nyt taas on uusia pestävänä. Pitäisihän ne varmaan joka päivä pestä, niin on aamuisin ihana herätä siististä kodista ja nähdä, ettei tiskialtaassakaan ole mitään. Tiskatessakin tulee siivottua samalla koko keittiö, koska jos yksi paikka on puhdas, niin ei muutkaan paikat voi olla likaisia. Siisti koti on vain niin ihana.

Rikkaimurikin on hyvä, kun vähän väliä saattaa tulla murusia ja pölyä, niin heti kun tulee tarve imuroida, niin sen voi vain ottaa tuosta nurkasta, missä se on esillä (mahtuuhan se myös kaappiin hyllylle) niin sitten surauttaa muruset pois ja yhtäkkiä onkin tarkistanut myös muut lävet ja välit, löytyykö pölyä tai murusia. Irtopölyyn se tehoaa, muttei kiinni olevaan, mutta rikkaimuri on niin pieni ja kätevä, kun ei tarvitse isompaa imuria rahdata kaapista esille (ja samalla kirota sitä, kun muita tavaroita tippuu imuria ottaessa). Rättiä (tai mikrokuituliinaa, mitä nyt kukin käyttää) tarvitaan esim. tasojen pyyhkimiseen pölystä. Sekin käy suitsait sukkelaan heti kun hommaan ryhtyy.

Tänään olin Kampissa vähän ikkunashoppailemassa, miettimässä kevät-vaatteita, kun oli kevätfiiliskin auringon paistaessa kivasti. Ehdin nauttimaan siitä ihanasta valopallosta myös ulkona.

Vaikka tykkääkin periaatteisen modernista puhtaasta tyylistä, niin ei tällainen pieni väriläiskä keittiössä haittaisi vaikka hedelmälautasena. Tähän taas yhdistyy haaveeni valkoisesta keittiösaarekkeesta/baarikeittiön tasosta.

En enää harrasta Indiskaa niin kuin joskus Turussa asuessani, koska en enää esimerkiksi pidä liiallisesta koriste-esineiden määrästä ja tykkään enemmän yksivärisestä (kuvioitukin on kiva riippuen täysin yhteydestä), mutta aina kevään tullessa jokin Indiskassa vetää puoleensa niin kuin nytkin. Ehtiihän kaupan tavarat vielä ainakin kertaalleen vaihtua ja tulla uusia tavaroita ainakin pääsiäisenä, mutta nyt jo on kiva katsella, mitä kaikkea ihanaa se putiikki pitää sisällään. Nämä ihanat tuoksukynttilät ovat toinen asia, mikä veti puoleensa (oli siellä myös aivan ihana kuosi mekossa, mutta sen etuosassa oli outo leikkaus) ja näiden tuoksut olivat aivan ihanat vanilja+joku pähkinä ja kookos+en muista. Nyt olevissa tuoksukynttilöissä on vielä joulu/talvituoksut sugar&spice ja baked apple, mutta onhan tuossa myös yksi vaniljan tuoksuinen, jota en paljoa polttele, koska se tuoksuttaa ilman polttamistakin. Olisi kuitenkin ihana saada joku suloisen raikas keväinen tuoksu kämppään ja muistaa välillä tuulettaa.

  

  

  

Vaatemietintöjä keväälle. Olen ajatellut, että tänä keväänä voisi olla selkeitä linjoja, mutta myös pirteitä pastellivärejä. Kävin Indiskan (huivit) lisäksi Kampin kakkoskerroksen Vero Modassa ja Monkiin kurkistin sisälle. Tällä hetkellä jostain syystä kiehtoo vaaleanpunainen ja musta. Pitäisi myös hankkia uusi valkoinen paita ja keltainenkin on ihana väri. Kaikki värit ovat ihania, riippuu vain, missä ne sijaitsevat eli mihin sopivat. Kaikilla on oma makunsa, vaikka tietystihän jotkut voivat "elää muodin mukaan", mikä on omasta mielestäni vähän hassu idea, koska voisi ostaa vain sellaisia vaatteita, mistä oikeasti tykkää. Oma vaatemaku on jokaisella persoonallinen.

Viime vuonna mietin tekonahkatakkia ja tänä vuonna vaaleanpunaista pitkää kevätkangastakkia. Saa nähdä, päätyykö jompaan kumpaan.

Olen ylistänyt Stockmannin monipuolisuutta ja ihanuutta, mutta toinen lempikauppani on ehdottomasti Kampin K-market, joka tarjoaa aivan älyttömän paljon erilaisia vaihtoehtoja ihan kaikesta, vaikkei sieltä välttämättä löydy juuri sitä saippuaa, jota kerran etsi, mutta muuten se on ihan täydellinen. Voisin melkein jopa väittää, että heviosaston tarjonta on monipuolisinta (tänäänkin mietin pitkää ruskeaa hedelmää) niin kuin myös lehtiosaston ja karkkiosaston tarjonta. Enemmän karkkeja on vain filmtowneissa. Ja suurin näkemäni luontaistuotepuoli, jollei mitään Ruohonjuurta lasketa ja erikoisruokavalioita, kuten gluteenitonta, on mietitty omalla osastollaan. Ihan vain välimainintana. Toki käytän eniten lähikauppaani ruokaostoksiin, mutta Kampin K-marketissa ja Stockmannin Herkussa käynti on aina yksi seikkailu.

Kalliomaisemia, kun käpyttelin ulkona ennen kuin menin kirjastoon lukemaan pari lehteä.

Kaikkea sitä oikeasti löytääkin.

  

Tämä rakennus näytti pimeässä paljon hienommalta, mutta Helsinki oikeasti vilisee mitä upeimpia rakennuksia, mutta tämänkin talon hienouden saisi kokonaan ikuistettua kameralle vain nousemalla Kallion kirkon katolle ja se ei taida olla mahdollista. Aion jonain päivänä kyllä löytää useimmat Helsingin hienoista rakennuksista.

Nyt rötväystä ja leffojen katselua.

~ Lilja Lumi

P.S. Ostin pari sitruuunaa kaupasta Johannan innoittamana Kaksi hyvää, mutta vain sitruunalla.

Ostostelua ja lepopäivä

Viime viikonloppuna kävin kauppakeskus Sellossa Espoon puolella. Vai oliko se sittenkin lauantaina. Olin sopinut näkeväni kaverini kahdentoista maissa ja juna saapui vartin yli. Kävimme GameStoressa, josta hankin uuden pelin PlayStation 4:lle.  En ole vielä pelaillut, kun Gilmoren tyttöjen lisäksi ajattelin katsella uudestaan Teen Wolfia.  On se jännä. Toivon vain iltaisin, ettei sen sarjan kuvat tule uniin. Ei olisi kovin mielekästä.

En ollut kuin syönyt puuroa aamulla, joten seuraavaksi menimme Robert's Coffeehen vaihtamaan kuulumisia. Otin latten ja kakkupalan, joka maistui tylsältä. En osaa enää syödä makeaa tai makea maistuu liian imelältä tai tylsältä. Hassua, kun ennen on valtavasti tehnyt mieli kakkuja ja leivonnaisia tms ja nyt meinaa etikettisääntöjen vastaisesti heittää pois, kun ei tee mieli. Onneksi jäätelöä tekee yhä mieli toisinaan tai se on syömäkelpoista, ei viime aikoina ole kyllä pakastealtaan ohikaan kulkenut.

Mistähän se johtuu? Onko mieli vain päättänyt sulkea makeahimon pois ja tunnistaa, ettei tarvitse sitä tai sitten kyseessä voi olla myös nykyinen sali-innostus. Liikuntahan vähentää makeanhimoa ja kulutan salia joka päivä. Eilen pakotin itselleni lepopäivän ja vain olin, rötväsin ja söin pizzaa kotona. Ihan hyvä vain. Töistä päästyä eilen oli aika naattina.  Tosin illemmalla oli viittä vaille, etten alkanut tehdä kotijumppasarjaa kahvakuulalla.

 

Latten ja kakkupalan jälkeen menimme ensin käymään H&M:ssä, josta ei tarttunut mitään mukaan. Ja sitten suuntasimme New Yorkeriin. Laitoin kaverin sovittamaan vaatteita ja toimin makutuomarina. Pari vaatetta näytti tosi kivoilta ja hän valitsi niistä toisen. Makutuomarina on kiva olla. Sitten oli minun vuoroni sovitella ja kaveri otti kuvia samalla. Siinä vähän venähti aika ja yhtäkkiä huomasin, että alkuperäisen päänsisäisen suunnitelman mukaan olisin lähtenyt jo puolitoista tuntia sitten salille. Ehti tulla uudestaan nälkäkin, joten subi mukaan junaa odotellessa, kaverille heipat ja jälleen kohti Helsinkiä. Leppävaaran ja Helsingin välillä on niin helppo kulkea.

Tämä kuva on työpaikan lähellä olevasta pusikosta maanantai-aamuna, kun rauhoituin viikonlopusta kuunnellen Gregoriansin Moment of peacea, jonka olen ensimmäistä kertaa kuunnellut 12-14-vuotiaana ja se vieläkin rauhoittaa ja nostattaa sellaista lämmintä väreilyä iholle.

Nyt täytyy suunnata töihin iltavuoroon. En iltavuorosta oikein tykkää (töistä kylläkin), mutta pian se on ohi ja sitten pääsee salille!

Kivaa torstai-päivää!

~ Lilja Lumi

Takaisin töihin

Lauantaina yhdentoista aikaan kaverini, jota en ole nähnyt pitkään aikaan, varmaan pariin vuoteen, otti yhteyttä ja kysyi, josko tavattaisiin kahden aikaan, kun hän on tulossa Helsinkiin. Asuu siis entisessä kotikaupungissani Turussa.

Otin matkamukiin kahvia mukaan ja lähdin Kamppiin, jonka edessä tapasimme. Kiersimme hetken kauppoja ja höpöttelimme kuin olisimme nähneet viimeksi pari kuukautta sitten. Hän kävi koittamassa housuja Carlingsissa, jonne itsekin ajattelin suunnata tänään. Toivottavasti siellä on vielä alennus käynnissä. Kävimme vielä Iguanassa syömässä, jossa en ollut ennen käynyt, ja massu tuli kyllä täyteen hyvästä ruoasta. Hyvästelimme, hän lähti piakkoin takaisin Turkuun ja mie menin käymään tutkimassa Stockmannin sisustusosastoa, josta harmikseni on hävinnyt Leonardo-sarja, josta todella tykkäsin. Onhan siellä toki laseja, joita on myös yhdessä kivassa kahvilassa, mutta kaipaan Leonardo-sarjaa, vaikken sitä koskaan ostanut, meinasin kyllä. Pitäisi ostaa uudet punaviinilasit, kun yksi meni rikki ja nyt on vain yksi jäljellä. Ostin eilen punaviiniäkin.

Kipeä selkä on varma merkki pitkästä nukkumisesta, luultavasti liian pitkästä. Heräsin pari vai kolme kertaa ennen kuin nousin kymmenen aikaan ylös. Ajattelin yhdessä yössä korvata viikon aikana tulleen univajeen. Ei tainnut olla kovin hyvä ajatus, mutten halunnut nousta ylös 6:40, koska silloin olisin väsynyt taas illalla, kun haluaisin olla virkeä.

Aamun ratoksi maksoin kaikki laskut pois alta ennen kuin menin keittämään kahvin ja puuron.

Tämän päivän aamiainen: Kaurapuuro maitoon ja veteen tehtynä sekä "kotitekoinen latte/cappuccino" alias munakahvi eli laitoin tehosekoittimeen yhden kananmunan, kahvin, teelusikallisen kookosöljyä ja tilkan maitoa ja surautin sekaisin. Nams!

Maanantaina alkoi jälleen työt kolmen viikon loman jälkeen. Unirytmi oli tietysti päin pyllyä, niin sunnuntai-iltana unen tulo kesti pitkään ja maanantaille oli siunaantunut aamuvuoro eli herätys oli viimeistään puoli kuudelta. Nukuin ehkä 3-4 tuntia. Kahvia mukiin ja bussiin ennen auringonnousua. Seuraavana yönä tosin tuli nukuttua kahdeksan tuntia ja sitä seuraavana seitsemän tuntia.

Torstain ja perjantain yönä tuli nukuttua pätkittäin ja herättyä 2-3 kertaa ennen seiskan herätystä, joten oli väsynyt päivä ja muutenkin kiukutti, vaikken yleensä perjantai 13. päivään uskokaan. Olin eilen kuitenkin oman elämäni Aku Ankka. Tosin torstainakin kiukutti, kun aamulla jatkuvasti tuuli riepotti huppua pois päästä ja yritti laittaa sitä takaisin samalla, kun kiitää mäkeä alas kahvimuki kädessä ja pari muutakin asiaa mm. kuulemma tämän maan hallituksen tekemä aivan älytön päätös, joka on heidän edukseen, eikä oikeasti hyvää tekevien puolella. Eilen aamulla sama juttu tuulen kanssa. Myöhästyin töistä sen takia, että tuli kahdet punaiset valot päin naamaa, jolloin bussi ehti mennä ihan nenän edestä. Odottelin vartin bussia, onneksi olin vain kymmenen minuuttia myöhässä. Muutenkin olen kiroillut mielessäni kahdelle asialle tällä viikolla.

Torstai-iltana olin niin äksyllä tuulella, että vaikka olin itseni kanssa sopinut, etten menisi sinä päivänä salille, vaan pitäisin välipäivän, niin seinien potkimisen sijaan tarvitsin kunnon hikirääkin, joten suuntasin salille. Ja sain kokeilla uusia postista tulleita Reebokin rebel - treenihousuja.

Kokeilin keskiviikkona uutta salia, kun se on työmatkan varrella. Siellä on myös hauska porraslaite ja ryhmätuntejakin, jos haluaa osallistua. Se on muutenkin siisti ja isompi kuin oma sali. Oli oikein virkistynyt olo siellä käytyä. Sinne voi mennä aina iltavuoropäivinä, kun ei jaksa kävellä lähimmälle salille.

Aiempaan palaten olen muutenkin hieman kömpelö luonteeltani joskus, mutta olen oppinut nauramaan itselleni, mitäpä pienelle kömpelyydelle tai hajamielisyydelle mahtaa. Aika usein kyllä tuntuu, että on hyvinkin terävällä päällä, mutta sattuuhan välillä kömmähdyksiä. Se on vain elämää.

Oli kyllä kivaa palata töihin ja nähdä ihania mussukoita. Olen saanut valtavasti haleja, vaikkeivat ne vastaakaan aikuisen halia, jollaista kyllä kaipaisin tällä hetkellä. Halipula.

  

Smoothien tekoa ja yhden päivän iltapala. Lisäsin siis viherpuuroon kiwin ja tammenlehtisalaatin, jota sittenkin löysin s-marketista. En kyllä ollenkaan näe, että hevi-osaston tuotteet olisivat halventuneett, vaikka sitä mainostetaankin. Enkä ole varma, että karkkivero olisi vieläkään poistettu. Edelleen samanhintaiset mässyt. Kyllä liian vähäinen uni vaikuttaa siihen, että on kärttyisällä päällä. En edelleenkään kaipaa sokeria, vaikka maistoinkin pari suklaapalaa ja kahvihuoneeseen tiistaina tuodusta juustokakusta pienen palan. Kaipaa vain hedelmien ja marjojen sokeria.

Tänään voisi käydä kirjastossa palauttamassa kirjoja ja salilla, vaikka pitäisi siellä housuostoksillakin käydä. No parasta laittaa töpinäksi. Eilen illalla tummensin hiuksia, kun oli tullut parilta kuukaudelta juurikasvua näkyviin. Nyt on taas hauska väri tukassa.

Kivaa viikonloppua!

~ Lilja Lumi

Talvinen kävelylenkki

Kuvapostaus.

Oli niin ihana ilma tänään, vaikka aamulla olikin -25, niin -20:ssä lähdin ulos kävelemään kunnon ulkoiluvarusteilla. Tein perinteisen lenkin Töölönlahden ympäri ja sain ihania aurinkokuvia. Jos aurinko paistaa, niin on vaikea olla lähtemättä ulos. Pitää lähteä edes vain vähäksi aikaa, vain koska aurinko <3 Ja lumi :)

Kaksi tuntia ulkoilua ja tunti salia luulisi riittävän yhdelle päivälle :)

Nyt on aika rätti olo, mutten anna itseni nukkua, että saan unen päästä kiinni aikaisin illalla.

Ruokaa massuun ja kahvia. On kyllä niin raikas ja levollinen olo kuntoilun jälkeen.

Voin melkein haistaa saunan tuoksun kahvin jälkeen. Jos olisi sauna, niin ottaisin yhden kylmän sihahtavan ja menisin lauteille rötväämään.

~ Lilja Lumi

Ihana sokeriton ja matka Käpylään

Puhelimellani on paha tapa piipata kaikki yön aikana tulleet postit ääneen kello seitsemän. Se on joskus ihan hassu. Tänään sitten kuului pling pling. Oikeasti kyllä kaksi tyyppiä viestitteli kanssani seitsemän aikaan, työläiset. Jutskailin hetken ja laitoin puhelimen täysin äänettömälle ja värinänkin pois päältä. Onneksi sain unen päästä uudelleen kiinni, vaikka aloinkin miettiä työjuttuja. Ja näin hyvin omituisen unen, jossa kuljetin kaakaokannua, maitopurkkia ja hedelmäkannua pitkin erikoista käytävää maan alla, vaikka nämä pitäisikin kuljettaa kärryssä. Otin lusikoitakin matkaan, mutta sitten perillä olikin jo kaikki tarjottava ja minulla kädet täynnä ja kaakaokannu oli mystisesti tyhjentynyt matkan aikana. Juu, unet.

Seuraavan kerran heräsin kellon soittoon yhdeltätoista, jolloin olin varannut pyykkivuoron, joten revin itseni pois sängystä, laitoin puuron mikroon ja napsautin kahvinkeittimen päälle. Kävin viemässä pyykit koneeseen. Ehdin nauttia puuron ja kahvin, kunnes kello olikin 12 ja piti hakea pyykit pois koneesta. Ihanaa pyykätä heti aamusta. Varsinkin kevät/kesäaamuisin. Varsinkin silloin, jos saa ripustaa lakanoita pyykkinarulle ulos tuulessa kuivumaan. Siinä on sitä varhaisen lämpenevän kesän tuntua.

Pitää tosin alkaa mennä ennen kolmea nukkumaan, että tottuu takaisin työrytmiin. Maanantaina pitää herätä viideltä, eikä taida parin tunnin yöunilla pärjätä koko työpäivää, jollei sitten saavuta ihastuttavaa yliväsymystilaa. 

Me in the morning.

On hauskaa katsella pärstäkerrointa peilistä, sokeriton tuntuu tepsivän. Iho tykkää. Neljäs sokeriton päivä lähes takana, koska aloitin vasta maanantaina, enkä ekana päivänä, kuten kerroinkin. Päivän makea-annos rakentuu viherpuurosta eli omena-päärynäsekoituksesta. Ajattelin sekoittaa joskus enemmänkin smoothieita ja muuta kivaa, mutta nyt aloitetaan tällä. Huomasin eilen, että pitäisi kyllä jättää kokonaan myös vehnä, säästyy ylimääräiseltä ilmalta. Eikä muutenkaan ole kiva tunne, kun on painetta suolistossa. 

Eilen olikin liian myöhä, kun meinasin tehdä viherpuuroa ja tehosekoittimesta tulee kova ääni, joten paloittelin vain hedelmät ja sekoitin ne vesikaneli-marinadissa. Ihan hyvää sellaisenaankin, mutta iltanälkä vaati myös banaanin.

Puhdistautumiseen tuntuu omalta osaltani olla osansa siinä, että pitää myös kämpän siistinä niin jaksaa pitää myös kehonsa siistinä. Siistissä kämpässä on aina kivempi olla ja se tuo tiettyä mielenrauhaa, että sängyn sijaa aamulla noustessaan (tosin levitän peiton ja tyynyn matolle telkkaria katsellessa) ja näkee, ettei tiskialtaassa ole yhtään tiskiä, eikä ylimääräistä esinettä keittiö-tasoilla. En ole ikinä ennen pessyt joka päivä tiskejä.

Ja kun käy kaupassa, niin ei edes tee mieli makeaa, vaan katselee, mitä kivan näköisiä hedelmiä olisi tarjolla. Ajattelin jonain päivänä ostaa jauhelihaa ja kanasuikaleita, tehdä muusia porkkanasta, perunasta ja parsakaalista ja syödä höyrytettyjä vihanneksia. Ja kun jatkossa tekee mieli pizzaa, niin ostaa gluteenittoman valmispohjan (jollei jaksa alkaa itse tekemään) ja tekee juuri sellaisen pizzan kuin haluaa. Riittää myös useammaksi päiväksi. Tänä vuonna varmasti teen enemmän ruokia ja maistelen asioita, joita en ole ennen maistanut. Voisi tehdä lehtikaalisipsejäkin.

Eilen oli kylmimmillään -19 astetta pakkasta ja tänäänkin -18, mutta tänään ei ollut purevaa tuulta niin kuin eilen. Tein lisää kahvia, katsoin toisen Gilmoren tyttöjen jakson loppuun ja kaadoin kahvin tähän uuteen supersöpöön matkakuppiin, jonka otin mukaan. Olisi pitänyt kyllä lähteä aiemmin, koska auringosta näki jo, miten se alkoi laskemaan. Puoli neljään mennessä aurinko oli täysin kadonnut, onneksi ehti ennen sitä. Tosin pitäisi lähteä joskus 10-11 aikaan, jos haluaisi kokea kaikki 4-5 tuntia, minkä ajan aurinko on esillä.

Varmaan jo loka-marraskuun puolella ennen kuin kaikki kerrostot olivat edes ilmestyneet aloin miettiä kylmän talven varalle sopivaa aluskerrastoa, varsinkin Kari Traalla on tosi houkutteleva vaihtoehto. Ei tosin tullut ostettua, joten sukkahousut, legginsit ja ulkohousut lämpimämpien sukkien kanssa ja tavallinen paita, lämmin fleece ja toppatakki vaatteiksi. Columbian talvi-saappaat jalkaan ja karvahatullekin tuli käyttöä. Kaulaan buffin huivi alle ja lämpimämpi huivi päälle. Pillasin sopivasti kahvia jo odotellessani ratikkaa hanskoille, jotka otin kuivumasta, kun ne oli pesty. Pääsevät uudelleen pesuun, mikäs sen mukavampaa. 

Minne siis olin menossa? Olin ajatellut käydä Käpylässä, maisemassa, jonka näin Tatun ja Patun leffassa. Menin ykkösratikalla Käpylän päätepysäkille asti, josta se kääntyi takaisinpäin samaa reittiä. Siellä oli hyvin tutun nimisiä kadun nimiä jostain syystä ja taisinkin nähdä talot, jotka näytettiin elokuvassa. Mietin, miksi kadut olivat niin tutun nimisiä, mutta vastaukseksi keksinkin, että olin kevät-kesäaikaan siellä vuosi pari sitten pyöräillyt töihin tai eksynyt pyöräillessäni töihin. Otin muutamia kuvia ja kameran objektiivi meinasi pistää sopimuksensa pari kertaa irti irroten paikasta, josta sen ei normaalisti pitäisi irrota, johtunee kylmyydestä. 

  

Näin matkalla pari urheilukenttääkin jäässä. Voisi mennä luistelemaan, kunhan sää vähän lauhtuisi.

Kävin tullessani kirjastossa selaamassa muutaman lehden. Kirjaston sisään-käynnin luona on kirjoja, joita asiakkaat voivat tuoda ja ottaa mieleisensä, eräänlainen kirjojen vaihtopiste. Olen katsonut kirjakaupoissa pariin otteeseen Pancolin kirjoja ja nyt saan tutustua niihin ihan ilmaiseksi. Ainahan ne voi viedä takaisin, jollei miellytä, mutta uskon näiden olevan sellaisia, joista tykkään. Nyt on kyllä ennen niitä viisi kirjaa jonossa, kiirettä pitää.

Palasin vähän värittämisenkin pariin. Se on kivaa ja koukuttavaa.

Jospa menisi lämpimään suihkuun ja söisi kuumaa puuroa.

Pysykää terveinä, älkääkä paleltuko.

~ Lilja Lumi