Suomenlinna - kuvia ja viikon kuulumiset

Olisin voinut kirjoittaa Suomenlinnan pikavisiitistä jo aikoja sitten, mutten ole saanut aikaiseksi.

En vain enää löydä sanoja. Varsinkin pilvisellä säällä sanat ovat harvemmassa ja ajatuksetkin kuulostavat veden virtaukselta putkistossa. Ajattelen vain, mitä kuulen ja näen, muuten mieli ei halua ajatella mitään muuta tällä hetkellä, siellä on sumua. En ole saanut höpistä vähään aikaan niin kuin ennen, tuntuu kuin olisi puoliksi unessa - unen ja valveen rajamailla.

Viime sunnuntaina Helsinki-päivänä en saanut ketään seurakseni katselemaan museoita tai kaupungin nähtävyyksiä, joten lähdin pois kaupungin vilinästä ex tempore pikkulaivalla Suomenlinnan saareen. Se oli paljon isompi kuin muistin, enkä löytänyt Hobittilaa, missä kävin ystäväni kanssa viimeksi. Jotkut kolot ja kulmat näyttivät kyllä joltisenkin tutulta. Ja oli paljon lyhyempi välimatka kuin olin luullutkaan. Lisäksi sinne pääsi ihan vain bussikortilla. Viimeksi kun kävin ystäväni kanssa saaressa, niin matkasta piti maksaa - tosin silloin en ollut vielä muuttanut Helsinkiin ja kävin kaupungissa vasta ensimmäisiä kertoja.

En viipynyt kovinkaan kauaa ja sekin päivä oli jotenkin haikea.

 

Tiistaina kävin Cafe Esplanadilla syömässä tällaisen kakun ja juomassa cafe au laitin, joka on vakiotilaukseni siellä. Voin siellä tilata myös jääteetä. Jompaa-kumpaa. 

Hankin tiistaina myös itselleni uuden kahvimukin pöllömukin sijalle töihin, koska aloin jo kyllästyä pöllömukiin. Tämä muki on Pip Studio collectionista ja ostin sen Stockmannilta (kun ensin löysin koko mukit).

Tämä edustaa vähäsen mökkityyliäni. Olen aina ajatellut, että oman kodin pinnat olisivat selkeitä, puhtaita mutta pehmeitä ja risteilisivät valkoisen, mustan ja ruskean välillä pienine väripilkuin siellä täällä, mutta jos mulla olisi mökki, niin siellä haluaisin olevan maalaisromantiikkaa ja se saisi olla sisustustyyliltään vähäsen höpsö, koska se on mökki ja mökin luonne on mikä on.

Tiedän, että viime postauksessa kovasti vakuuttelin, että pitäisin vain yhden herkkupäivän viikossa, mikä estäisi sortumasta muihin herkkuihin viikon aikana, mutta repsahdin silti pari kertaa kahvilaan. Ja kerran söin jäätelön, vaikkei tehnyt edes mieli (mitä järkeä siinä on?). Tänäänkin olin kaupassa, katsoin alko-osastoa ("nääh"), pullaosastoa ("meh.."), karkkiosastoa ("ei kiinnosta") ja jäätelöaltaastakin tarkistin, mitkä ovat tämän kesän uutuudet ihan vain tutkimusmielessä, mutten ajatellutkaan kannen avaamista, vaan otin kukkaset ja jogurtin ja lähdin kassan kautta ulos. Olisi aina hyvä kuunnella kehoaan.

Hyvä kun se ei sanonut yhtään mitään herkkujen luona, paitsi harmitellut kirjastojen kesäaukioloja, koska niiden takia ei voi käydä kirjastossa viikonloppuisin, kun siellä voisi ihan hyvin istua. Kyllä sielläkin tällä viikolla kävin lainaamassa Baby bluesia ja pari lastenlorukirjaa, muttei jaksanut lukea lehtiä, koska sitä tekisi mieli tehdä jonain launtain tai sunnuntain aamupäivänä automaattikahvimukin kera. Pitäisi kyllä soittaa sanomamedialle ja kysellä, miksei tällä viikolla ilmestynyt Sport-lehti ole tippunut postiluukustani, kun se näkyi tilauksissa ja se tuli oheislahjana Naisten Kymppiin osallistumisesta.  Lisäksi olen vähän laiminlyönyt liikuntaa, mikä johtunee sadesäistä ja iltapäivystysvuoroista. Täytynee ottaa itseään uudestaan niskasta kiinni.

Keskiviikkona kävin Tennispalatsissa katsomassa X-men Apocalypsen, joka oli hyvä. Nauroin ihan ääneti yhtä kohtausta, mutta siinä oli myös tosi hyviä ja hienosti toteutettujakin kohtia. Pääsin seiskasaliin, joka on tietääkseni yksi uusista saleista. En ainakaan ollut koskaan ennen nähnyt kuvaamaani käytävää (en tosin kauheasti kuluta Tennispalatsia).

Tänään ostin kukkia omaksi ilokseni. Perjantaipuskan. Ruusuja, koska en löytänyt pioneja, dahlioita tai krysanteemeja. Gerberat ovat myös kauniita niin kuin liljat, orkideat, amaryllikset ja monet muut. Kukat ovat kauniita. Yleensä en ostaisi ruusuja, koska en pidä siitä ajatuksesta, että aina ostetaan ruusuja. Miksi ihmiset aina ostavat ruusuja juhliinkin? Se on yleisin ja käytetyin kukka ja siksi en useimmiten sitä haluakaan, koska haluan erikoisempaa, uniikimpaa, mietitynpää. Nämä olivat kaupassa ja kauniin värisiä, joten otin ne. Eivät ne kauaa kestä, mutta ovat hetken ilahduttamassa.

Ajattelin tänään kämpille tullessani tai no töissä jo, että tänään siivoan sotkut lattioilta ja pesen tiskit sekä järjestän vaatekaapin, mutta vielä mitä. Join kahvin ja pupersin jotain - ajatukset olivat nollilla ja katselin leffan. Hankin äidille ja veljelle liput Helsinkiin ja näen heidät sunnuntaina, mutta sitä ennen rentoutumista ja toivottavasti siivoilua ja lenkkeilyä. Jospa aivotoiminta jälleen vilkastuisi.

Toivotaan nättiä päivää huomiselle tai sitten hauskaa sadetta - onhan kaapissa sateenvarjo.

~ Lilja Lumi