Ostostelua Sellossa

Kirjoittelin eilen lauantaista juuri ennen kuin lähdimme Selloon. Siellä piti toki vain pyörähtää, mutta aika kuluu aina. Varsinkin jos on kivaa, ajalla on tapana kulua nopeasti.

Aikomuksena oli käydä etsimässä töihin kengät (koska töissä on tällä hetkellä salitreenikengät), vapaa-ajan kengät, juoksukengät (joista mainitsin edellistekstissä), salille ja matkoille laukku tai reppu sekä Madaran vartalo-saippua.

No löysin ainakin laukun :) Ihana Niken pinkkisä salitreenilaukku, joita voi myös matkoilla käyttää, löytyi Top Sportista :) I like it! Elämässäni olen omistanut mitään pinkkiä tai vaaleanpunaista alle viisi tuotetta. Salikamat voi kyllä mielestäni olla värikkäitä, enkä luultavasti ole ainoa, joka näin ajattelee. Pirteät värit piristävät ja auttavat jaksamaan tai ainakin yrittämään enemmän.

That's mine now! <3 Tosiaan, tällainen löytyi Stadiumista, kun olimme käyneet Classic Pizzassa vetämässä pizzat masuihimme (olin kateellinen vastapäätä istuvan pizzalle). Olen jo parina edellisenä kesänä haaveillut rullalaudasta, oikeastaan lonkkarista, ja nyt löytyi tällainen ihastuttava cruiseri, jota mieskin kehusi, että on hyvä ensilaudaksi :) Hihii! Pitää vielä oppia käyttämään sitä ja sitten lumilautailukaan ensi talvena ei pelota yhtä paljoa. Kävimme illalla koittamassa - ihan hyvä vain, kun tänään tuli tällainen omituinen takatalvi - lumimyräkkä. Pitäisi rullaluistimiinkin vaihtaa pyörät.

Madaran oikeanlaisia tuotteita ei tuntunut löytyvän mistään, joten tilasin Madaran kaksi erilaista vartalosaippuaa täältä, koska heillä tuntui olevan halvemmat hinnat ja suurempi kokoelma kuin täällä.

Täytyy muuten kehua Madaraa ja syytä siihen, miksi etsin lisää sen tuotteita: Stockmannin Hulluilta päiviltä ostamani Madaran puhdistusvaahto on toiminut kuin unelma ja kasvojeni iho ja muukin iho, jolle sitä olen käyttänyt, on kuin vauvan peppu käytön jälkeen.

Eri ihoilla se voi tietysti toimia eri tavoin, mutta omalle iholleni se sopii kuin hillo lettuihin (tai kermavaahto köyhiin ritareihin, koska se maku on niin pehmoinen ja sulaa suussa kuin unelma <3), koska se jättää jälkeensä kosteutetun tunteen, ei kiristä ja iho on tosi pehmoinen ja sileä. Toki käytän aina iltaisin kevyttä kerrosta kookosöljyä siihen päälle, muttei siitä sen enempää. Välillä jätän vähän väliä ennen kuin laitan kosteusvoidetta tai öljyä, koska haluan hetken nauttia siitä sylin pehmoisesta tunteesta iholla.

Madara on toiminut paljon paremmin kuin jopa Elivo, jonka löysin ennen Madaraa, mutta Elivo ei saanut kuin hetken ongelma-ihoni kuriin ja Madara tuntuu siltä, että se saa pysyviä muutoksia aikaan, vaikka vähän herkuttelisinkin.

Löysin peräti yhdet kengät, vapaa-aikaan, ja ne ovat Vansin kengät. Vansilla on niin ihania kenkiä ja muitakin sekä naisille että miehille ja lapsillekin :) Katsoessani nuita siistejä naisten ja miesten kenkiä tuntui ihan hartioissa kihelmöivän ja käsivarsien ihon nousevan kananlihalle. Aion ihan varmasti ostaa toisetkin Vansin kengät tälle keväälle/kesälle :) Vansilla on niin hienoja kuoseja ja he uskaltavat käyttää värejä, että se on upeata. This girl who never cared about shoes is now crazy about 'em. Khihihii! ^__^ Oon ihan täpinöissäni, vaikka oikeastaan pitäisi olla jo nukkumassa. Tässä kuitenkin muutamia tosi hienoja naisten kenkiä, joista jokin tekisi mieli valita.

Eikö olekin hienoja? Näiden lisäksi olisi yhdet must-have oranssit, jotka ovat viime vuoden mallistoa, mutta ruikutan, jos en saa niitä (:D) ! Juoksukenkiä menen sitten katsomaan, kun Niken Lunarglidet tulevat myyntiin, että on kaikki kolmet kengät paikalla, joista valita parhaimmat.

Nyt voisi ehkä suunnistaa peiton alle :)

~ Lilja Lumi

Pääskysen lento

Lintu lentää matalalla
Peltojen yllä
Taivaan alla
Siivet lehahtavat,
ottavat ilmaa allensa

Joka siiven iskulla ruoho vavahtaa
kovempaa kuin tuuli kuljettaa höyheniä ilmassa

Valo antaa ruoholle voimaa näyttää linnun varjon
Pääskysen kuvajaisen

Miten voikaan paremmin kuvata pääskysen lentoa
kuin antaa aina vain uusia nimityksiä sen siiven iskuille

Rohkein kaikista lentää korkeimmalla
Se tietää, miltä tuntuu vapaa pudotus

Pelkäämättä

(8/2009)

Turvotusta pää kolmantena jalkana

Aurinko paistaa ulkona ja kelloja on siirretty tunnilla eteenpäin, joten yritän kertoa tämän nopeasti, että pääsee ulos ja ostoksille. Tänään ostetaan kengät! Ja ehkä vasta huomenna aloitan sen saleilun, koska sinne tarvitaan sisäkengät ja unohdin omani töihin.

Olin eilen Turussa. Juoksin pää kolmantena jalkana jälleen pysäkille, että ehtisin bussiin, että ehtisin Turkuun menevään bussiin. Kuulostipa erikoiselta, mutta ensin pitää mennä Munkkiniemen aukiolle, josta voi nousta Pohjolan liikenteen Turkuun menevään bussiin. Aamulla ei ollut kovin kiire, katselin frendejä rauhassa ja söin aamiaista, mutta kello ei vain seisahdu, joten tulikin kiire, kun piti laittaa tukka ja valita vaatteet. Meikkasin vasta paikan päällä eli isäni luona.

Bussimatkalla luin vanhan lehden bussin etuosasta ja loppuajan luin blogia, kunnes pääsimme Tuomiokirkkotorille asti, jossa jäin pois. Oli harmaa päivä ja matkallakin satoi vettä, mutta se ei estänyt ajattelemasta nostalgisia asioita Turusta, ihastelemasta sen kauneutta ja ihmettelemästä uusia entisöityjä asioita, kuten tietä katedraalikoulun edessä ja Aurakadullekin oli ilmestynyt jokin Lintukoto.

Menin kirjastosillan yli (jota kritisoin koko ajan, kun se oli rakenteilla, että sitä ei tarvita ja että se pilaa maisemaa niin kuin se rakenteilla ollessaan pilasikin, mutta tällä hetkellä se on yksi käytetyimmistä silloista) ja kävelin ihanaan Cafe Artiin syömään jotain, koska oli N-Ä-L-K-Ä.

Lounaaksi söin perinteisen lohileivän ja cappuccinon, kunnes jatkoin matkaa Hansaan. Ostin H&M:sta pari teepparia, valkoisen ja keltaisen ja ajattelin vielä etsiä Madaran vartalosaippuaa Stockmannilta, kunnes pelkkä katse sinne suuntaan sai muistamaan, etten mitenkään selviä viidessä minuutissa Hullujen päivien jonojen ohi.

Menin nostamaan rahaa ja hyppäsin Liedon bussiin, joka vei läheiselle pysäkille, mutta piti kävellä vielä joku 500 metriä, kunnes pääsi perille isän luokse. Isän synttäreitä oli viettämässä muutama läheinen ihminen ja meillä oli ihan mukavaa.

Tällaisia hyvyyksiä oli tarjolla, mutta valitettavasti tämä oli lopputulos.

Ensimmäinen kuva kuvastaa sitä, mikä oli masun olotila ennen tarjottavia ja toinen kuva, mikä oli jälkeen eli TURVOTUS. Joka päivä jo monien viikkojen ajan on kauheasti turvottanut, jos syön vähänkin jotain, mikä sisältää vehnää tai laktoosia ja ilmastuttanut tietenkin, sehän siitä seuraakin. Olen siksi jo jonkin aikaa miettinyt, millaista olisi elää gluteenittomana tai ainakin vehnättömänä, koska varsinkin täysjyvävehnä on kerran saanut vatsan ihan sattumaan turvotuksesta parisen tuntia. So that's not for me then. Ja maitotuotteita (jolleivät ole luomua) nautittua toivon aina, että voisi vain päästää kaiken ilman ulos, mutta seurassahan ei pysty.

Ensi viikko olkoon siis vehnätön ja laktoositon kokeilu. Pitää toivoa, ettei ole minestrone-keittoa tai muutakaan sellaista tarjolla, mikä sisältäisi vehnää. Onneksi olen alkanut tykkäämään kauramaidosta tms. tai siis tottumaan sen makuun.

Tulin samana iltana takaisin bussilla Helsinkiin ja katsoin, että bussi olisi Munkkiniemen aukiolla 21:15 ja bussi siitä kotio lähtisi 21:19 ja toivoin sormet ristissä koko ajan, että ehtisi. Hetken ajeltuamme kuitenkin näkyi, että bussi on viisi minuuttia myöhässä aikataulusta ja jännitin, ehtisinkö bussiin vai pitäisikö odottaa kylmässä seuraavaa.

Espoon Ikean liittymän ohittaessa olimme kuitenkin palanneet aikatauluun ja ajattelin, että ajamme tarkoituksella kovempaa, että ehtisin seuraavaan bussiin. Akku oli puhelimesta lähes täysin loppu ja avaimet jääneet kotiin, joten pidin sormia ristissä myös sen takia, ettei akku loppuisi, koska pitäisi soittaa avaamaan ovea, etten jäisi kylmään hytisemään - vaikka voisi sitä aina heitellä pieniä kiviä ikkunaan.

Helsingin alueelle saavuttaessa olisi vielä kahdet valot ennen pysäkkiä ja tottakai niiden piti muuttua punaisiksi. Istuin täysissä pukeissa etupenkillä kassi kainalossa ja naputin jaloilla hermostuneena yrittäen lähes taikoa valoja vaihtumaan. Kello kun oli jo 17 yli. Seuraavatkin valot olivat punaiset, mutta eihän bussi voi päästää pois paitsi pysäkillä. Bussin pysähdyttyä juoksin suojatielle, jonka valot tottakai olivat punaisella. Näin oikean bussin lähestyvän risteystä ja autoille valot olivat vihreät, mutta onneksi ne muuttuivat punaisiksi juuri kahta autoa ennen bussia ja kävelijöille tuli vihreät valot. Lähdin siis steppaamasta juoksuun pysäkille ja ehdin sille juuri ja juuri, kun oikea bussi tuli ja pääsin kyytiin. Onneksi tuo bussi oli myöhässä. :D

Että sellainen lauantai. Nyt kenkäostoksille!

~ Lilja Lumi

P.S. Ajattelin, jos laittaisin joka kirjoituksen jälkeen yhden runoni, aloittaen vanhimmasta.

Tervetuloa Helsinkiin

Ensin kun saavuin Helsinkiin
kuulin junien suhinaa
jäähyväisiä
tervehdyksiä
iloista naurua

Näin raiteiden päällä lähtöään odottavia junia
halaavia ihmisiä
naururypyt ja kyyneleet
silmäkulmissa keskenään kamppaillen

Ensin haistoin ihmisten ja junien tuoksun
se vaihtui punaiseen marjaan
ja muutti muotoaan puun väriseksi

Kun saavuin kaupunkiin
ensimmäinen asia, jonka tunsin
oli ihmiset

(alkukesä 2009)

Matkustelua ja shoppailua

Kerron ensin vähän viime viikonlopusta ennen kuin mennään tähän päivään.

Viime perjantaina ystävä Turusta tuli käymään ja jäi yöksi. Aamulla heräiltiin rauhakseltaan ja lähdimme kohti kahvifestareita, joihin olimme hankkineet liput. Menimme ihan oikeaan bussiin ja odotettiin koko ajan, että bussin tekstiruutuun tulisi osoitus Sörnäisistä. Menimme kivan näköisen pyöreän rakennelmankin ohi, emmekä tienneet, mikä se on. Jonkin ajan kuluttua mietimme, että olemme tainneet mennä liikaa bussilla itään ja jäimme Herttoniemessä pois, koska sieltä oli metroyhteys Sörnäisiin. Metrolla Sörnäisiin ja ulos kalseaan tuuliseen ulkoilmaan.

Katsoimme navigaattoreita ja lähdimme kulkemaan. Luultavasti kuljimme ympyrää, olimme eri mieltä reitistä ja löysimme vihdoin oikean tien, mutta tie päättyi siltaan. Kävimme sillalla, mutta siellä oli ihan toinen alue, joten päädyimme takaisin numeron kuusi kohdalle ja kysyimme lähipubista neuvoa. Onneksi yksi asiakaspariskunta osasi neuvoa oikean tien Kattilahallille. Se mokoma tie oli ihan outo, kääntyä nyt L:n muotoon, eikä mennä suoraan niin kuin tiet yleensä.

No hetken kuljeksittuamme löysimme Kattilahallin ja saimme olla siellä jopa tunnin. Kävi kuitenkin ilmi, että se pyöreä rakennelma oli ihan Kattilahallin pihalla. Kaksi urpoa matkalla. No ei, mutta ei Helsinkiä tai mitään muutakaan kaupunkia voi tuntea, jollei ole asunut siellä muutamaa vuotta ja kulkenut ihan kaikkialla. Seuraavaksi tietää, että pitää jäädä Flemingin-kadulla pois.

 

 

 

Löysimme kuitenkin perille, emmekä luovuttaneet ja menneet vain johonkin kahvilaan. Moneen paikkaan teki kyllä mieli mennä lämmittelemään. Tuntui, että oli alkukevään kylmin päivä!

Maistelimme kaikenlaisia kahveja. Siellä oli varmaankin 15 eri maistelupistettä. En maistanut kuin kuutta tai seitsemää ja Oatlyn tyttöjen tekemä cappuccino sekä Nordqvistin luomukahvi (siis reilun kaupan kahvi, kröhm! maistoin punaista Nordqvistia, Rekoa ostammekin joskus kotiin) olivat parhaimmat. Oli myös kiva huomata, että Turun kahvipaahtimon esittelijän tunnistin olevan yhden Turun taidekahvilan myyjä ja kuulemma nainen oli myös sieltä :) Tunnemme heidän kahvinsa, joten sitä emme maistaneet, mutta piti kuitenkin kysyä, että miksi näyttää niin tutulta. :)

Maistoimme tosi styrdeä espressoa sekä kissanpissalta maistuvaa kissakahvia (really, don't taste it!) ja muutamia muitakin. Luomukahvi jostain syystä ja luomu muutenkin maistuu parhaimmalta. Tai myös reilun kaupan kahvi niin kuin Nordqvistilla. Muutaman pikkukupin jälkeen tuntui, että kahvi tulee ulos korvista. Suosittelen kahvifestarilla käyntiä. Ensi vuonna uudestaan.

Heipattuani ystävälle lähdinkin päiväksi Kaarinaan ja Turkuun käymään. Näin isää, äitiä, ystävää kahvilla sekä törmäsin tätiinikin kaupungilla. Juna päätti Turusta lähtiessä hajota, joten 35 minuuttia myöhästyi lähtö, kun piti mennä toiseen junaan. Onneksi en ollut jatkoyhteydellä liikkeellä. Eli sikälimikäli bussit ovat varmempia ja halvempia, niin pysyn vastedes niissä, vaikka junalla kulkeminen onkin joskus kivaa.

Tänään töissä oli aivan järkyttävä päänsärky. Uskon, että se johtui kahvinpuutteesta, koska kun sain kupillisen mustaa kultaa juotua ja käytyäni hetkeksi silmiä lepuuttamaan pitkälleen, niin päänsärky alkoi kaikota. Ihme huumetta se kahvikin, kun on ottanut aivot haltuunsa.

Töiden jälkeen menin Stockmannille, koska oli Hullujen päivien aloituspäivä. Paljon oli ihmisiä liikkellä, joten onneksi tosiaan olin keskiviikkona liikkeellä, koska lauantaina tai sunnuntaina on luultavasti ihan tungos ja lauantaina en ole kovinkaan paljoa edes Helsingissä, koska silloin menen isän synttäreille Turkuun. 

Kävin ensin Stockmannin Akateemisessa kirjakaupassa, koska olin nähnyt hyvän tarjouksen Karita Tykkän kirjasta Raakaa ja makeaa. Aion vielä jonain päivänä ostaa Karita Tykkän Hyvää huomenta - kirjan. Löysin myös Eppu Nuotion Peiton paikka - kirjan, joka sisältää oikeastaan kolme kirjaa. Hullaannuin ihan Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua - teokseen, jonka vastikään ostin. En ole lukenut siitä kuin vähän yli viisikymmentä sivua, mutta se on mukavaa luettavaa ja tempaa mukaansa, joten halusin ottaa selvää, onko Eppu Nuotio muutoinkin taitava kirjoittaja.

Mukaan tarttui myös uusin Fit-lehti, vaikken harmikseni ehdikään lukea sitä tänään, koska ihme ja kumma, kello lähenee puolta kahtatoista ja huomenna alkaa kasilta työt, eli vain reipas kuusi tuntia jää nukkumisajaksi, eikä nukuta lainkaan. Ihme juttu, kun oli tänään niin väsynyt.

Kävin kirjaostosten jälkeen elämäni ensimmäisen kerran Starbucksissa ja pakko sanoa, että Starbucks ja Fazerin kahvila varmaankin mittelevät siitä, kumpi on kalliimpi paikka, mutta luulenpa, että tämä amerikkalainen ihanuus voittaa sen kilpailun. Piti siis käydä lattella ja porkkanakakulla, koska aivot olivat edelleenkin jumissa ja ne piti saada toimimaan, pysymään hereillä. 

Madaran puhdistusvaahtoa (tuntui ihanalta) menin tarkoituksella hakemaan nähtyäni sen olevan tarjouksessa ja uusia vieraspyyhkeitä olen jo jonkin aikaa pohtinut. Näiden lisäksi ostin ukolleni pari suihkusaippuaa ja hammastahnan. Enpä kai muuta.

Kauan aikaa shoppailussa kyllä meni ja jaloissa kyllä tuntui, kun sai ratikassa viimein istahtaa. Olen kuitenkin iloinen, että kävin. En edes yrittänyt mennä katsomaan vaatteita, siitä ei olisi tullut yhtään mitään.

 

Tällä viikolla sain tilaajalahjani Sport-lehden tilauksesta postiluukusta tiputettuna. Eli helmikorusetin, johon kuuluu rannekorujen lisäksi sydämellinen kaulakoru sekä neljä pientä putelia L'Occitane - puhdistus/kosmetiikkaa. En ole tarkemmin tutkinut, mitä ovat, mutta selviää aikanaan.

Lisäksi liityin tänään sitten vihdoinkin Elixiaan ja sain paljon alennuksia jäsenyydestä. Ei kun harjoittelemaan vain ja miusta varmaankin tulee tällainen

No ehkei ihan, mutta ajattelin, että sen verran sinut kehoni kanssa, että käyttäisin juuri sellaisia vaatteita, joita haluan tuntematta oloani mitenkään noloksi tai häpeilemättä vartaloani. Ja skeittauskuva sen takia, koska haaveenani on edelleenkin lonkkari. Ei vain tunnu löytyvän sopivaa.

Ja kun aloitan kuntosalilla, niin pitää hankkia myös paljon uusia treenivaatteita ja myös reppu tai hyvä laukku, missä voi kuljettaa salivermeitä. Sisätreenikengät löytyvät jo, joten pitää keksiä jotkut yhtä kivat kengät töihin. Tai mikseipä samanlaisia, mutta eri väriset! Niitä voi sitten aina vaihdella.

Olen miettinyt myös, että voisi alkaa käydä lenkeillä, mutta nykyiset lenkkarini, kirpparilta 12 eurolla ostetut, ovat vielä hyvän tuntuiset, mutta näyttävät aikansa eläneiltä ja olen aina halunnut tosi kevyet juoksukengät. Tässä on vähän haavetta:

Nike Zoom Pegasus 31

Nike W Free 5.0

Nike W Lunarglide 6

Tässä asiassa pitää kuitenkin käydä koittamassa kaikenlaisia kenkiä kaupassa paikan päällä ja valita parhaimmat. Näytän joku päivä sitten, mitkä jalat ottivat omakseen.

Nyt pitäisi alkaa nukusteloimaan.

Pysykää virkeinä, liikkukaa ja iloitkaa =)

~ Lilja Lumi

Fölisön

What a wonderful day! Really sunny and mild :) After work I ate pear ice cream with salted peanuts and daim bits.

Last Sunday we were watching Cirque du Soleil in Hartwall - arena and it was absolutely awesome and insane experience!

Cirque du Soleil performers are just amazing multi-talent people. 

We saw the Cirque du Soleil's Quidam - performance. I think that I would like to see all of the Cirque du Soleil shows. I was impressed. Thought you can see all of them on youtube, but it's not really the same thing than seeing on live. In any case, I recommend Cirque du Soleil very much.

Yesterday we visited the Seurasaari ex tempore trip.It was wonderful watching the sunset and drink a cool beer on the cliff. Here is some pictures of the trip.

 

 

We weren't very long, because we had to go to the store looking for a cake mold and make the lemon dry cake. I was going to make a gluten-free dry cake made of almond flour, but the price is quite high, so I ended up as usual. I had never before made a lemon cake and dry cake tins were not found, but we bought oven tins instead. I split the dough in half and then came two cakes, because the dough was that much. The cake tasted good! And the second cake ended up in some funny way to work. There, too, cake was liked and I like to make people happy.

There's lemon dry cake and ice cream was Kolmen kaverin jäätelö (ice cream of three friends) and the taste raspberry - white chocolate :) Here's the recipe

300 g butter / margarine

3 dl sugar

4 eggs

4,5 dl wheat flour

3 tea spoons of baking powder

3 tea spoons of vanilla sugar

one lemon zest

one lemon's juice

Cream together sugar and butter.

Add the eggs by whipping.

Add the dry ingredients together and finally the grated lemon zest and juice.

Bake at 175 degrees for 50-60 minutes

~ Lilja Lumi

Keväinen lauantai-päivä

Tämä päivä kuvina

Lähdimme aika pian aamiaisen jälkeen bussilla keskustaan tarkoituksena vähän kuvailla alkukevättä. Saavuimme kaupungille, mutta varjossa oli aika vilpakka tuuli, joten piti käydä ostamassa ensin sormikkaat. Pehmoisilla sormikkailla kelpasi olla, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja matka jatkui maailmanpyörää kohti esplanadia pitkin ja espan puiston (jota kutsun kansalaispuistoksi) läpi kauppatorille päin.

Huomasimme kauppahallin, jossa emme olleet käyneet ja suuntasimme ensin sinne. Ihastelin niin kuin lapsi karkkikaupassa ensimmäistä kertaa, mitä kaikkia hienoja putiikkeja sieltä löytyy. Löysimme paikan, jossa myytiin eri makuisia macaroneja (joita olin jo pitkään miettinyt maistavani - sitten joku päivä) ja ukkoseni osti minttusuklaan, appelsiinin ja vaniljan makuisen macaronin. Käyskentelimme kauppahallin päästä päähän ja ulos aurinkoiseen takaisin.

Kultainen ehdotti, jospa mentäisiin Tähtitorninmäellä käymään, kun se on niin lähellä, joten kiipesimme sinne. Ihmettelin kovasti, miten Turussa ja Helsingissä voi olla saman niminen mäki. Mäen laelta löysimme penkin auringosta ja makustelimme macaronit parempiin masuihin. Eivät macaronit niin kovin ihmeellisiä kyllä ole, vaikka monet niin väittävät.

Tähtitorninmäen jälkeen laskeuduimme mäen alas ja kävelimme kauppatorin ohi maailmanpyörälle, jonka pitäisi kuulemma olla Suomen isoin. Luulin sen olevan paljon isompi ja kaiken lisäksi siinä oli hölmöjä pömpeleitä ja aitoja, ettei ihan lähelle edes päässyt.

Maailmanpyörän jälkeen kävimme katsomassa tuota punaista kultakupolista kirkkoa, joka kaikkein todennäköisimmin on ortodoksinen kirkko. Sen jälkeen käppäilimme takaisin keskustaan.

Löysimme itsemme Citycenterin Rossosta, koska nälkä hiukoi massussa. Onneksi oli alkusalaattipöytä, koska asiakkaita oli sen verran, että ruoan tekeminen ja pöytään saapuminen kesti puoli tuntia. Ihmeen nopeasti se aika kuitenkin meni. Annokseni nimi oli muistaakseni Pollo Rochetto tai sen tapainen ja siinä oli sivussa rucolaa ja paholaisenhilloa om nom noms!

Napamme täyttyivät pullolleen ja siitä johtuen jälkkärijäätelöksi hankittu on edelleen pakkasessa ja tuskin löytää paikkaa vatsalaukusta tämän illan aikana.

Kävimme vielä Sokoksessa, josta löysin puupiikkisen harjan ja mies löysi itselleen napillisen neuleen. Löysin Cubukselta mintunvihreän pitkähihaisen ohuen neuleen sekä persikanvärisen tavallisen pitkähihaisen paidan. Niine hyvinemme sekä jäätelön, Eppu Nuotion uuden kirjan ja uuden kookosöljyn (edellisessä ostetussa oli tosi outo haju, ei ollenkaan kookoksinen, joten voiko se olla hyvää) kanssa suuntasimme kohti kotia. Päivän liikuntasaldo tuli varmasti täyteen sillä kaupungissa ympäriinsä kävelemisellä.

Kohta voisikin mennä unten maille maitolasin juotua.

Jeps, maitoa on edelleen ihana juoda <3

See ya later ya'll!

~ Lilja Lumi