keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Aurinkoinen matka

Heippa!

Ajattelin kertoa viime viikonlopusta. Se oli ihana ja tykkään kertoa ihanista asioista.

Viime perjantaina oli aivan ihana työpäivä ja lähdin vähän aiemmin ehtiäkseni Helsingin bussiin, johon ehdin juuri ja juuri. Helsingissä oli vastassa rakas ihminen ja kävin tekemässä työsopimuksen uudessa työpaikassa. 

Mies teki avokadopastaa ja olikin todella hyvää. Suosittelen!

Jälkiruoaksi oli mansikoita kermavaahdon kera, luomusuklaata sekä valkoviiniä.

Että kyllä tuli hemmoteltua. 
On ihana olla hemmoteltavana, mutta on myös ihana hemmotella muitakin.

Seuraavana aamuna lähdimme Jyväskylään enduro-kisoihin pyörä katolla matkustaen.

enduro-pyöräilyä

Sanoisin vapain sanoin enduro-pyöräilyn olevan alamäkimaastopyöräilyä kivikkoisessa, juurakkoisessa ja vaihtelevapolkuisessa maastossa. Olin kuvaamassa enduro-pyöräilyä ja se on kyllä aika vaarallinen laji, kun yrittää pystyssä pysyä ja samalla saavuttaa parasta aikaa. Olin reittien varrella kuvaamassa ja meinasin kerran saada pyörän päällekin ja kuuntelin, kun tuli toisinaan ärräpäitä pyöräilijöiltä, kun eivät täysin jossain onnistuneet.

Olin ensimmäisen harjoittelupäivän ystäviäni katsomassa ja loppuillasta saunoimme tynnyrisaunassa.
Ja söimme lettuja. Ja leikimme pupun kanssa. 
Tynnyrisaunasta puuportaat alas johtivat laiturille ja laiturilta näkyi tämä kaunis näkymä. Vesi oli ihan laiturissa kiinni ja veden pinnalla oli lumpeenlehtiä.
Tämä kuva on "enduro-metsästä" eli Jyväskylän Laajavuoresta
Sunnuntaina ajoimme viisi tuntia Jyväskylästä Turkuun plus parilla pysähdyksellä
Auringonlasku oli paljon kauniimpi kuin, mitä sitä sai kuvattua.

Lopputuloksena kaksi väsynyttä, mutta iloista matkustajaa. Ja aamulla töihin.

Matkustaminen on kivaa,
oli se pieni tai suuri matka.
Aina voi nähdä jotain uutta,
kokea jotain, mitä ei ennen ollut kokenut


Kuun kertomaa
Kaunis meri silmissäsi huokuu
paratiisin väreissä
Huokaan mereen aaltoja
ja katselen iltatuulen laskeutuvan
lähelle tähdenlentoa

Kun kuu yhtäkkiä kuiskaa:
"tule lähemmäksi, pintaan asti
päästäksesi lähelle kuuntelemaan"
niin tiedät, miltä se tuntuu -
katsella maailmaa rohtunein huulin
Vain seuraten pientä suurta maailmaa
jokaisen itse luomaa
jonkun toisen silmin

Kukapa olisi arvannut
Kuun katselevan meitä

~ Lilja Lumi ~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...