Typerän kömmähdyksen resepti?

Hei!

Jos ihmettelet otsikkoa, niin kerron tästä onnenkantamoisestani.

Aika usein minulle sattuu ja tapahtuu pieniä kömmähdyksiä, useimmiten onneksi vain myöhästyn bussista, hävitän avaimet tai kännykän (ja ne voi löytyä mistä tahansa, jopa jääkaapista) tai unohdan ottaa jotain mukaan.

Olen aina pitänyt avaimia ja kännykkää tiukasti kiinni jossain taskussa tai laukussa jokaisen viemärin kannen kohdalla ja isojen rakojen, mutta tänään se sitten kävi: pudotin avaimeni hissikuiluun. Olen ihan varma, että asiakasneuvojaa päivystyksessä nauratti, kun kerroin asiani; kuulin sen hymyilyn äänestä.

Mikäpä siinä. Kerroin että kävi vanhanaikaisesti ja hän sanoi lähettävänsä vartijan ihmettelemään asiaa. Vartija tuli jonkin ajan odottelun jälkeen, laittoi hissin pari kerrosta ylemmäs, avasi oven, lukitsi ovet ja haki avaimeni sieltä.

Miksi juuri sen kerran, kun hississä kuljen, pitää ne avaimet sinne tippua - this is my luck.

Mutta eipä mitään. Olin tänään kaupungilla ja ostin kirjakaupasta kansion ja muovisivutaskuja siihen. Reseptileikekirjaani varten. Alunperin tein reseptisivuihin reiät kulmiin, kun en ollut tätä vielä keksinyt, mutta katsotaan, mitä tästä tuli -->

Reseptileikekirjani nimi on Reseptitaivas eli hollanniksi Recept hemel.

Tältä näyttää aukeama.









Etusivut järjestyksessä tai oikeastaan aihealueet

Leivät, pannukakut ja letut etujonossa

Tällaisia piirroksia, kun väleihin jää joskus tyhjää tilaa

Koreaksi kirjoitin "kasvisruoka" ja englanniksi vihannekset kahdella eri tavalla

Sopat eli keitot

















Miasa feola eli liharuokia iirin kielellä














Liharuoissa saivat nisäkkäät eli ne, mitä en yleensä syö, aloittaa ensimmäisenä. Aina ne voi jollain korvata.

Merenelävät espanjaksi, italiaksi, hollanniksi, iiriksi, ranskaksi ja saksaksi.
Kanaruokaosiota en ole vielä tehnyt.

Juomat, jäädykkeet, vanukkaat, smoothiet, rahkat, pirtelöt, mousset ja hyytelöt eli "nestemäiset herkut".

Herkut: puurot, jäätelöt, myslit, keksit ja karkit eli ns. "jaottelemattomien osasto" tai "sekaosasto".

Aina ei riitä tila tai pitää leikata ja liimata sopimaan oikein sommittelu, niin voi viereen kirjoittaa :)

Tästä osiosta oikeastaan aloitin,
mutta se on päätynyt kolmanneksi viimeisimmäksi.

Tätä ennen olevan osioetusivun esittelin viime blogitekstissä :)

Takaisin askartelemaan ja pakkailemaan muuttojuttuja. Mihin se aika taas karkasi? :)

Typerän kömmähdyksen resepti:

Kaksi kourallista rähmäkäpäläisyyttä

Annos hajamielisyyttä

Kukkurallinen huomaamattomuutta

Mitallinen muuta puuhaa

Kauhallinen huonoa onnea

Ripaus hyvää mieltä

Eihän kömmähdykset usein niin kamalia ole, etteikö itselleen voisi jälkeenpäin nauraa : D

~ Lilja Lumi

Juhannusta ja leikekirja-askartelua

Hei, ja tervetuloa hävityksen kauhistukseen, sekasortoon ja hallittuun kaaokseen. Mutta ennen kuin kerron, mistä se johtuu, niin kerron teille juhannuksesta.

Sain työkaverilta kesälahjaksi ja "jäähyväislahjaksi" (kyllä me vielä tavataan, muttei enää työskennellä samassa työpaikassa) kauniin valkoisen ruukkuruusun, jossa on tosi nätti ruukkukin. Kaunis Huomenta <3 - mukin omisin pari vuotta sitten työpaikalla ja halusin sen muistoksi kotiin.

Juhannus alkoi jo 19. päivä torstaina. Valitettavasti silloin ei ollut kameraa mukana, mutta voin kertoa, kun menimme porukalla Kakskertaan ja veneellä vettä myöden mökille, niin siinä illankajossa aalloissa oli kyllä täydellinen kiiltosyvyyskontrasti ja vielä kaislikoiden vieressä. Siitä olisi saanut täydellisen kuvan, mutta minkäs teet, kun kamera ei ole mukana. Näimme myös kyhmyjoutsenia.

Menimme ystävän kaverin mökille ja meillä oli pizzaa pizzeriasta mukana ja myös sipsiä ja karkkia laitettiin tarjolle pöytään. Pelasimme salapoliisipeliä, jossa yritettiin selvittää vastapuolen agentit ja toivoa, etteivät he voittaisi, ja toisenlaista salapoliisipeliä, jossa rosmo meni karkuun joko taxilla, bussilla, metrolla tai mustalla lipulla ja viisi poliisia yritti selvittää, missä rosmo liikkuu ja saada hänet kiinni.

Muut halusivat pelata vielä Hugoa, jolloin menin sohvalle torkkumaan, muttei siinä melussa nukkua voinut. Olin väsynyt, kun oli viimoinen työpäivä Turussa ja olin herännyt kuudelta.

20. päivä menimme käymään Naantalissa :) Naantali on niin kaunis kaupunki <3 Jokaisen joka käy Suomessa tai asuu Suomessa pitäisi käydä Naantalissa. Käyskentelimme Naantalia pitkin ja kuvailin aina välillä, mutta menimme katsomaan kokkoa "juhannusvuorelle" (oma keksintö, kun siellä paloi kokko), jonne mentiin polkua pitkin korkealle. Vastarannalla näkyi luultavastikin presidentin kokko.

Ennen kokkosen syttymistä katsoimme kaunista auringonlaskua vuorelta

Kokko paloi tosi hienosti ja sen lähellä oli kuuma. Palotaistelijat olivat valmiina tulen lähellä ja sammuttelivat sinkoilevia kipinöitä sekä ruohopaloja.

Harmikseni en saanut kuvaa siitä, kun yksi palomies kulki juuri läheltä kokon ohi, siitä olisi saanut hienon siluettikuvan :) Olisi pitänyt pyytää häntä kävelemään siitä uudestaan :]

Kokkojen katselmuksen jälkeen ystävät tanssivat parit juhannushumpat ja astelimme Naantalin keskustaan etsimään ruokaa. Päädyimme Luostarin Oluttupaan, jossa oli hieman kylmä, koska ikkunoita ja kattoa ei paikassa ollut, vain puita.

Sieltä sai tilattua gluteenitonta pizzaa kolmella valitsemallaan täytteellä. Otin pizzaani broileria, aurajuustoa ja persikkaa.

Harmikseni he laittoivat kysymättä pizzan päälle oreganoa, kun eivät ajatelleet, etteivät kaikki siitä ehkä pidäkään. Ystävät ottivat hampparit ranskalaisilla - annokset. Juomaksi fantaa.

Harmitus oli myös siinä, että piti vaihtaa pöytää, kun viereiseen pöytään tuli tupakoitsijoita. Kiva syödä ulkona, muttei ole kiva syödä, kun tupakanhaju löyhkää samalla.

Nyt takaisin aiheeseen hävityksen kauhistus. Olen aloittanut hieman jo pakkaamaan, mutta lattia on täynnä lehtileikkeitä ja paperisilppua sen takia, että olen aloittanut reseptileikekirjaprojektin. Olen siis jo jonkin aikaa kerännyt reseptejä ja niitä on kertynyt aikamoinen määrä. Mietin hetken, mitä niillä tekisi, joten päädyin ratkaisuun leikekirja. Kiva sitten selata itse etsittyjä reseptejä, niin ei tarvitse ruoanlaittokirjoja erikseen hankkia. Olen tehnyt kannet ja jaotellut ne osiin tähän tyyliin:

Olen jakanut reseptit...

1. Cakes
2. Tiramisut, piirakat, kukot, paistokset, tortut
3. Leivät
4. Pullat, muffinsit, leivokset, brownies
5. Soups
6. Meals
7. 상추 (salaatit)
8. Herkut: jäätelöt, puurot, myslit, keksit, karkit
9. Juomat, pirtelöt, vanukkaat, kiisselit, hyytelöt

Vielä olisi tosi hienoa saada laminoitua ne. Ne kiinnitetään kulmasta narulla, jonka voi helposti aukaista, kun haluaa lisätä reseptejä :) Jeje, ainakin riittää tekemistä!


Nyt jos tanssisi pienen aurinkotanssin, kun on ollut sateista säätä. Trallalei!

~ Lilja Lumi

Lahjaksi lapselta

Hei!

Olen ihanassa työssä, mikä antaa joka päivä todella paljon - on toki myös hyvä huomata, mitä työ antaa ja pitää sisällään, että voi nauttia kaikin tuntemuksin. Olen jo aiemmin kertonut olevani lastenhoitaja ammatiltani.

On hassua huomata, että jälleen on mennyt yksi vuosi. Siinä ehti tapahtua niin paljon, enkä väitä, ettenkö haluaisi vieläkin jatkaa niiden ihanien lasten kanssa työskentelyä ja joskus ihan vain olemista. Meillä on aina ollut todella rauhallinen tunnelma, koska haluamme sen sellaisena pitää ja sen tuntee, miten lapset nauttivat. Ja hoitajatkin osaavat nauttia samalla - tietää ja on varmuus siitä, että se osa arjesta sujuu - erittäin tärkeä osa.

Jokainen arjen osa-alue on sidoksissa toisiinsa ja vaikuttaa meidän hyvin-vointiimme. Yhdessä saamme toimimaan muiden ja oman arjen. Ei siihen tarvita vain yhtä, vaan monta. Jokapäiväiseen elämään.

Yksi tämän työn varjopuoli (oikeastaan ainoa) on, että aika menee eteenpäin, lapset kasvavat ja lähtevät omille teilleen. Varsinkin nyt, kun en enää jatka samassa työpaikassa ja muutan Helsinkiin. Se varjopuoli, ettei näe niitä lapsia enää. En pysty ymmärtämään oikeastaan sitä vielä, en ole sitä vielä mielessäni prosessoinut. Miten luopua jostain, johon on vuoden aikana kiintynyt. Ja niin monesta vielä.

Voisipa heidät laittaa purkkiin ja ottaa aina välillä esiin, kun heitä kaipaa.

Tänään kuitenkin, kun sanoimme heipat ihanille lapsille, niin saimme osaksemme kiitosten, hymyjen, halien ja ihanien yhdessäolojen lisäksi myös kukkia lapsilta sekä piirustuksia tottakai. Haluaisin tässä esitellä ne kukat.

Kukassa oli vihreä nauha koristepaperin ympärillä, joten sidoin koristenauhan kukan ruukun ympäri. Laitoin sen vihreälle lautaselle ja koristelin kivillä. Takana olevat kivet pienessä maljakossa on vanhempi keksintö

Ihana oranssi gerbera <3 Kukan ympärillä oli oranssi naru, jonka sidoin maljakon suulle kolmeksi rusetiksi. Tämä gerbera on kuin pieni aurinko. Se yltää korkealle ja ikään kuin hymyilee auringolle. Laitoin kukan vähän poseeraamaankin. Kauniin näköinen läheltä ja kaukaakin.

Tämän kukan (luulisin ruukkugerberaksi) sain jo perjantaina, joten se on jo ehtinyt vähän rähjääntyä kuudessa päivässä. Laitoin nätin lautasen alle ja kiven koristeeksi. 

Tämän kiven olen löytänyt joenvarsimarkkinoilta. Ensi viikolla onkin tulossa Turkuun Keskiaikalaismarkkinat ja Käsityöläismarkkinat keskustaan joen molemmille puolille. Toivottavasti sieltä löytyisi paljon kivaa :) 

Ensi viikolla juostaan myös Paavo Nurmen maratonia, joten varokaa, ettette jää jalkoihin.

Tätä lapselta saatua kukkaa koristi pakkauspaperissa ollut punainen naru, jonka irroitin ja sidoin rusetiksi ympärille. Koristerusetin lisäksi vaaleanvihreälle lautaselle laitoin seuraksi isompia kiviä ja pienet vaaleanpunaiset olen joskus löytänyt maasta. 

Jos tiedätte kukkien nimiä, niin kertokaa toki. :)

Huolehtikaa kukista, jotka olette saaneet tai itse omaksi iloksenne ostaneet. Ne tuovat muutakin kuin kauneutta. Ja kukkia voi ostaa milloin vain toiselle lahjaksi, ei tarvita merkkipäivää kukkien antamiseen.

Kukkien antaminen on vain yksi keino kertoa välittämisestä. Aina voi kertoa välittävänsä ja osoittaa se monilla muillakin tavoilla.

Tehkää parhaanne huolehtiaksenne toisista

ja muistakaa pitää myös itsestänne huolta! <3

<3:llä Lilja Lumi

Aurinkoinen matka

Heippa!

Ajattelin kertoa viime viikonlopusta. Se oli ihana ja tykkään kertoa ihanista asioista.

Viime perjantaina oli aivan ihana työpäivä ja lähdin vähän aiemmin ehtiäkseni Helsingin bussiin, johon ehdin juuri ja juuri. Helsingissä oli vastassa rakas ihminen ja kävin tekemässä työsopimuksen uudessa työpaikassa. 

Mies teki avokadopastaa ja olikin todella hyvää. Suosittelen!

Jälkiruoaksi oli mansikoita kermavaahdon kera, luomusuklaata sekä valkoviiniä.

Että kyllä tuli hemmoteltua. 
On ihana olla hemmoteltavana, mutta on myös ihana hemmotella muitakin.

Seuraavana aamuna lähdimme Jyväskylään enduro-kisoihin pyörä katolla matkustaen.

enduro-pyöräilyä

Sanoisin vapain sanoin enduro-pyöräilyn olevan alamäkimaastopyöräilyä kivikkoisessa, juurakkoisessa ja vaihtelevapolkuisessa maastossa. Olin kuvaamassa enduro-pyöräilyä ja se on kyllä aika vaarallinen laji, kun yrittää pystyssä pysyä ja samalla saavuttaa parasta aikaa. Olin reittien varrella kuvaamassa ja meinasin kerran saada pyörän päällekin ja kuuntelin, kun tuli toisinaan ärräpäitä pyöräilijöiltä, kun eivät täysin jossain onnistuneet.

Olin ensimmäisen harjoittelupäivän ystäviäni katsomassa ja loppuillasta saunoimme tynnyrisaunassa.

Ja söimme lettuja. Ja leikimme pupun kanssa. 

Tynnyrisaunasta puuportaat alas johtivat laiturille ja laiturilta näkyi tämä kaunis näkymä. Vesi oli ihan laiturissa kiinni ja veden pinnalla oli lumpeenlehtiä.

Tämä kuva on "enduro-metsästä" eli Jyväskylän Laajavuoresta

Sunnuntaina ajoimme viisi tuntia Jyväskylästä Turkuun plus parilla pysähdyksellä

Auringonlasku oli paljon kauniimpi kuin, mitä sitä sai kuvattua.

Lopputuloksena kaksi väsynyttä, mutta iloista matkustajaa. Ja aamulla töihin.

Matkustaminen on kivaa,

oli se pieni tai suuri matka.

Aina voi nähdä jotain uutta,

kokea jotain, mitä ei ennen ollut kokenut

Kuun kertomaa

Kaunis meri silmissäsi huokuu

paratiisin väreissä

Huokaan mereen aaltoja

ja katselen iltatuulen laskeutuvan

lähelle tähdenlentoa

Kun kuu yhtäkkiä kuiskaa:

"tule lähemmäksi, pintaan asti

päästäksesi lähelle kuuntelemaan"

niin tiedät, miltä se tuntuu -

katsella maailmaa rohtunein huulin

Vain seuraten pientä suurta maailmaa

jokaisen itse luomaa

jonkun toisen silmin

Kukapa olisi arvannut

Kuun katselevan meitä

~ Lilja Lumi ~