sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Sunnuntaihaaveilua

Hips!

No ei oikeastaan haaveilua - tai ehkä, en ole miettinyt yhtään, mitä sitä kirjoittelisi, kunhan kirjoitan. Kännykkä meni riks raks torstaina, voi minua kun sen menin pudottamaan. Nyt odottelen sitä huollosta, toivottavasti ei maksa kovin paljon se näytön vaihtaminen. Eilen siivotessa kämppää onnistuin rikkomaan posliinilautasen, se sanoi "kolinkolinpirsk". Mutta sirpaleethan tuottavat onnea, eikö vain :) Miulle sattuu ja tapahtuu asioita tuon tuostakin, joten en hätkähdä mitään lautasen rikkoutumista, kun ei ollut edes kovin tärkeä lautanen. Eipä lautanen oikeastaan voikaan olla tärkeä. Jos jokin menee rikki, niin voih. Olisi eri asia, jos joltain saatu koru menisi rikki - sitten sitä yrittäisikin korjata, eikä päätyisi roskikseen niin kuin lautanen.

Perjantaina aloitin työmatkapyöräilykauden. Säästääpähän bussikortin hinnan ja saa samalla liikuntaa. Harmi vain, kun on tuo kuntosali, josta ei pääse millään eroon. En vain ole sitä tyyppiä, joka käy kuntosalilla. Mieluummin tekee kaikkea itse ja liikkuu luonnossa.
Jeps, eli perjantaina aloitin työmatkapyöräilyn ja Halisten koskelta työpaikalle kiinnitin kysymyslappusia, koska töissä meillä oli suunnistusretki tai siis "Koskiseikkailu" koskelle :) Oli kartta ja kaikki. Aarteena oli kivien alle piilotettu hopeisella paperilla päällystetty Domino-keksipaketti. Alunperin piti kyllä etsiä suklaakolikoita jostain irtokarkkikaupasta, mutta kumma kyllä ei ollut aikaa siihen. Onneksi löytyi vararatkaisu. Kaikilla oli kivaa.

Tässä on Halisten kosken koskiputoukselta kaksi kuvaa, toinen syksyltä ja toinen kesältä. Se kuohuu eri tavoin.

Töiden jälkeen poljin keskustaan ja menin myymälään antamaan rakkaan kännykkäni huoltoon. Koko näyttö pitäisi vaihtaa. Kurja juttu, kun on kömpelö väärään aikaan. Toivottavasti eivät kauheasti siitä veloita. Löysin onneksi kotoa vanhan kännykän, jota voi käyttää siihen asti, että raukka palaa huollosta laastari kyljessään.

Kävin kaverillakin ruikuttamassa ja olen kai siitä vähän erikoinen, että tykkään siivota toisten asuntoja.

Yhdessä saimme tehtyä kunnon kevätsiivouksen ja olin hyvilläni siitä, että kaverilla oli hyvä mieli siivouksen jälkeen ja kämppä tuli siistiksi ja puhtoiseksi. Oikeastaan kaikki alkoi siitä, että hänen piti antaa minulle oma vanha kännykkänsä lainaan, muttemme löytäneet sen vanhanaikaista laturia, joten siinä etsiessä ja tavaroita siirrellessä tuli into saman tien siivota koko kämppä.

Lähdin tuuliseen ulkoilmaan kotiopäin ja kun löysin pyöräni keskustasta, niin huomasin, että tuuli oli kaatanut sen toisen pyörän päälle ja molemmista oli poljin takertunut toistensa pinnojen väliin. Kävi kuitenkin niin hyvä tuuri, että samalla kun huomasin pyöräni, niin ennen kuin ehdin koskettaakaan sitä, niin kaksi ohitse kulkevaa naista tarjosivat apuaan. Oli kyllä kuin kreivin aikaan! Olin todella kiitollinen heille ja todella iloinen ja ihastunut siitä ajatuksesta ja tosiasiasta, että todellakin kaikkialta voi löytyä ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä. Kaikki eivät todellakaan kävele silmälaput silmiensä ympärillä. :)


Kävin eilen lauantaina myös pyöräilemässä keskustassa ihanan aurinkoisena päivänä ja kaskenmäellä juuri näiden kellojen (tämä kuva siis on kesältä) lähellä joko kasvoi luonnostaan tai istutettuina pieniä tulppaaneita ja muitakin kukkia, paljon pieniä sinisiä tähdenmuotoisia, joiden nimeä en muista. Ensimmäiset kukat, jotka tänä vuonna näin. Nämä ruohikossa makaavat kellot löytyvät siis Kaskenmäeltä, Ihana-kirpputoria vastapäätä.

Katselin tänään vähän vanhoja valokuvia pyöräiltyäni tihkusateessa Kaarinaan ja ihastelin kesäkuvia. Kevät on ihanaa aikaa ja on ihana huomata luonnon heräävän unestaan, enkä toivokaan kesän tulevan yhtään sen nopeammin, mutta tuli ihan kesäviiwis tänään, vaikka ulkona onkin tylsiä harmaita pilviä ja tihkuttaa.



Mikä kuvailisikaan paremmin kesää kuin aurinko, lehdet, kukat ja ötökät. Kaikki muut ötökät on ihan kivoja paitsi hyttyset, sääsket ja paarmat. Mutta jejei! Laitanpa vielä yhden kesäisen biisin tähän loppuun :) Kesätorit ovat muuten ihania, kun siellä tuoksuu tuore munkki ja kukkaset ja jossain silakkakin. Ja jostain saattaa kuulua haitarin soittoa, haitari on jotenkin kesäinen soitin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kuulumisia kolmelta viikolta ja Katajanokan arkkitehtuuria

Töihin paluu flunssaviikon jälkeen oli hieman väsynyt. Tuntuu, ettei vieläkään ole oikein voimat palautuneet, vaikka siitä on jo kolme viikk...