Sairastelukierteen loppu ja inspiroitumista

  

Olen ollut nyt viitisen viikkoa niin sanotussa sairastelukierteessä. Ensin oli kolme viikkoa aina tyhjästä tempaistu yskä ja viime viikon alussa tuli nuha. Viime viikon perjantaina keho katkaisi töissä oleskelun tuomalla flunssan tunteen kehoon. Sitä ennen olin pitänyt sitä vain vierailevana pöpönä, jonka potkaisisin pois hetkenä minä hyvänsä. 

Laitoin töihin viestiä viime perjantaina vähän ennen kuutta, että olen kipeä ja herätessä seuraavan kerran huomasin saaneeni vasempaan silmään tulehduksen. Oli se tuntunut oudolta ja kutissut yön aikana, mutta aamulla herätessä se oli ihan rähmässä. Olin hieman pöllämystynyt ja kummissani saadessani elämäni ensimmäisen silmätulehduksen. Luulin välttyväni siltä koko elämäni ajan. No kunhan ei tule elämän ensimmäistä korvatulehdusta. 

Laitoin työterveyden digiklinikalle viestiä, vastasin automaatin tekemiin kysymyksiin ja sain nopeasti erikoislääkärin juttelemaan kanssani. Tulikin mieleen, että olen tainnut tästä jo kertoa. Maanantaina silmä oli vielä punainen, joten jäin vielä kotiin lääkitsemään silmää kuudesti päivässä. Maanantain aikana oikea silmä parani, mutta antibioottitippoja käytin vielä kolme kertaa päivässä tiistaina, jolloin palasin töihin. 

Tiistai-iltana jaoin iloisen suihkun jälkeisen kuvan saatesanoilla "I'm smiling again because I can say after a few weeks I really am healthy. No cough, no sneezes, no sniffles or eye infection. I feel clean inside and outside. And happy." Keskiviikkoaamuna totesin itselleni "I was wrong". Menin silti töihin, mutta työpäivän aikana oli jatkuvasti kuuma ja melkein hikoilutti sisällä, kun toiset kertoivat huoneen olevan oikeasti viileä ja miettivät, jos pattereita pitäisi säätää kovemmalle. Päivän lopussa myönsin itselleni ja työtovereille, että olo on hyvin kuumeinen ja outo - työkaveri sanoi minun punertaneen jopa ulkona pakkasessa. Olo bussissa oli pitkästä aikaa hyvin sekava ja tuntui, että vatsassa velloi, mutta vatsatautia minulla ei onneksi ole edelleenkään ollut sen jälkeen, kun olin 12-vuotias. 

Se flunssasta. Olin eilen ja tämänkin päivän sairastuvalla kissan kanssa ja vihdoin tuntuu, että jospa nyt voisi olla terve olo. Ainakin sinnepäin. Ei päähän ainakaan enää satu. Sekin on kohdallani merkki jostain, jos poden päänsärkyä. Viime aikoina ei ole ollut kovinkaan usein edes nälkä, joten sen takia vähän paino tippunut. Ja olen tykännyt keittoja syödä. Yleensä minulla on ihan hirveä nälkä flunssasta toipuessa. Nytkin nälkä vain vähän koputtaa, että "jos söisit jotain, niin pärjään yön yli".

 

Laitoin ekaa kertaa yli viikkoon ripsiväriä. Kaveri sanoi, että minun pitäisi heittää se paras ripsari pois, jota käytin ennen kuin tuli silmätulehdus, mutta yhyy, en halua. En yleensä ulise meikkien perään, mutta tämä panda-ripsari, jota olen käyttänyt, on ollut elämäni paras ripsari. Laitoin myös jotain kivaa päälle käydessäni kaupasta hakemassa appelsiineja, raejuustoa ja keittoa. Pitää sitä itseään edes piristää.

 

Kissa toimii leukatukenani samalla kun teen tätä postausta.

 

Tein tänään sokerittomia ja kananmunattomia lettusia. Tuli ihan jees hyviä. Normaaleista letuista tosiaan maistaa kananmunan läpi, aika jännä juttu. Näistä lettusista se maku uupui, muuten olivat ihan jees. Tosi paksuja tuli näistä. Tässä ohje näihin banaanilettuihin.

Anyways jos nyt saisin tämän sairastelukierteen katkaistua, niin voisin oikeasti ruveta treenaamaan. On luultavasti todettu tosiasia, että treenaavat ihmiset sairastelevat vähemmän. En muista sairastelleeni kovinkaan paljon, kun treenasin ahkerammin muutama vuosi sitten. Painoin vain menemään ja oli välillä pakkokin käydä treenaamassa, kun muuten tuntui, että hyppisin ympäri seiniä, jos en pääsisi juoksemaan ja treenaamaan. 

Parina viime vuonna flunssan oltua ja sen loputtua olen palannut aika hitaasti takaisin treenien pariin. Tänäänkin sain uutta intoa treenaamiseen, kun katselin vanhoja tarinapäivityksiä vuosilta 2019-2020, joita on niin hauskaa, aww-fiiliksiä herättävää ja ilahduttavaa lukea, kun oli koko ajan menossa, energinen, iloinen ja tosiaan AINA nälkä, koska treenasi paljon 😁 Ja muutenkin.

Pitäisi syödä paljon enemmän kuin tällä hetkellä syön. Luin tuota kuvassa pienesti näkyvää opusta tänään, Onnistujan oppaan Kunnolla kasviksia - numero. Pitäisi lukea kaikki kivat tietopakettilehdet kaapista. Lukisi edes sen tunnin päivässä jollei enemmänkin. 

Tällä hetkellä vuotta aikomuksena on tulla vahvemmaksi kaikin puolin ja lukea enemmän. 

Ai niin ja mietin, josko tekisin vuosikoostepostaukset niistä vuosista, joista en sitä ole tehnyt. Harmi että juurikin vuosista 2019 ja 2020 olen tehnyt vuosikoostepostauksen, mutta haittaisiko, jos tekisin uuden vaikka tarina-klippien perusteella? Ei varmastikaan. Yleensä koostan vuosikoostepostaukset lukemalla vanhat blogipostaukset läpi, mutten välttämättä ole sisäistänyt niihin kaikkea sitä intoa ja iloa, joka oikeasti kuului päiviin; keskittynyt vain vähän isompiin asioihin, joita olen jakanut ja kertonut. Voisin kertoa niistä ilon pilkahduksista pitkin vuotta - sitä olisi mukava kirjoittaa ja toivottavasti mukava lukeakin.

Nyt alan jälleen lukemaan tai sitten heti koostamaan. Jaloissa tuntuu, että jotain haluaisivat tehdä, liikkua, mutta jospa vaikka huomenna pääsisi taas oikeasti liikkeelle. 

Oikein kivaa viikonlopun alkua!