sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Matka Aulangolle ja äiti kylässä


Kuvat ovat 11. - 17. päivältä. 11. päivä kävimme Hämeenlinnan Aulangolla. 
Näkyi tummia pilviä matkalla.












Olin jo pitkään halunnut Aulangon näkötorniin monen vuoden jälkeen, mutta se oli kiinni tai oikeastaan remontissa, ollut jo ainakin kuukauden. Pääsimme silti katsomaan huikeita näkymiä alanäkötasanteelta. Onneksi. Kävin myös alhaalla katsomassa karhupatsasta karhuluolan suulla. Matkalla takaisin ylös laskin portaat, joita oli suunnilleen 322. Pitäisi käydä monen vuoden jälkeen myös Malminkartanon Jätemäellä juoksemassa portaita. Tosin ne eivät ole enää samat portaat kuin ennen, kun niistä tehtiin leveämmät - ja poistettiin ihanat puskat - eikä niitä ilmeisesti ole enää yhtä paljon kuin ennen, vaikka pituus onkin sama. Toivottavasti vain olisivat vihdoin ja viimein saaneet sinne ulkohuussin, mitä paikka on kaivannut jo pitkään. 

Anyway, Aulangolla oli ihanaa: ihastuttava upea luonto, metsä ja aurinkoinen päivä. Sain pienen nähtävyyskierroksen Hämeenlinnassakin. Kerettiin metsästä autolle juuri sopivasti, kun alkoi sataa ja myöhemmin satoi vielä enemmän. Parkkipaikan vieressä oli mielenkiintoisen näköinen kiipeilypaikka, jonne emme sillä kertaa harmikseni menneet, koska alkoi sataa, eikä minulla ollut pitkiä housuja.

Nämä kuvat ovat hyvästä intervallitreenistä. Tosin viime kerralla käydessäni juoksemassa, eli tällä viikolla, juoksu ei sujunut 3km enempää, joten kävelin 2km väleissä, että tuli 5km. Keuhkoissa tuntui koko ajan, ettei ilma riittänyt. Lääkitys ei kai ole kohdillaan. Tai sitten siinä oli se toinen syy: hieman epämääräinen ryokavalio muutama päivän ja 2-3pv ei ole tullut päivän vesisaldoa täyteen. Edellispäivänä viime juoksustapolvet sattuivat niin, ettei juoksusta tullut mitään. Viime juoksupäivänä polvet sattuivat alussa, mutta niin sanotusti juoksin sen yli. Nyt olen yrittänyt petrata nesteytyksen suhteen, mutten ole käynyt juoksemassa, kun on tullut käveltyä paljon päivisin. Saa nähdä, mitä seuraavaksi tulee. Tosin pitäisi välillä tehdä myös lihaskuntotreeniä, eikä pelkkää juoksemista. Sekin saattaa olla yksi syy siihen, ettei juoksu kulje ja olo tuntuu vain pöhöttyneeltä jatkuvasti.

Tämän sain tällä viikolla maisteluun, enkä pahemmin valita. Tosin parastahan se toki oli ekalla kerralla.


Ystävä tuli eräänä päivänä käymään ja tein tiikerikakun. Yllättävän stressaavaa oli kakun teko murotaikinapohjalta ja vielä, kun piti yhtä hyppymarsua nostella jatkuvasti pois pöydältä, kun sitä kiinnosti, mitä siellä ylhäällä oikein tapahtuu. Anyway ystävän vierailu oli mukavaa ja kakkukin oli kuulemma hyvää. Tulihan se syötyä kokonaan, mutta jospa seuraavaksi tekisin vaikkapa piirakan.

Eräänä aamuna mennessäni skuutilla aamulla keskustaan tuntui ihanalta. Niin rauhalliselta ja rentouttavalta. Maa oli sateen jälkeen vielä puoliksi kostea, aurinko lämmitti ja kevyt tuulenvire tuntui kasvoilla.

Äiti tuli käymään 14. päivä ja Vincentkin sai uuden hurjan kivan lelun, jonka haimme Mustista ja Mirristä. Innostui siitä ensi näkemältä ja edelleen tuo sitä keppeineen kaikkineen luokse, että "leiki kanssani tällä". Ekana päivänä Vinsku esitteli lelulle asunnon parhaat paikat kuljettaen sitä ympäriinsä.


Illalla pelasimme äidin kanssa erät skip-boa ja Millä hinnalla tahansa - peliä. Aamupalaakin nautimme kaksistaan yhden vielä nukkuessa.

Eräät aamutorkut.



Kävimme ennen äidin lähtöä takaisin kohti Turkua käppäilemässä rannalle ja takaisin. Enpä ollut käynyt sillä rannalla vuosiin, eikä nytkään oikein tehnyt mieli mennä uimaan synkän sään ja sinilevätilanteen takia. Oli kuitenkin mukava käpsytellä ja mukavaa, että äiti kävi kylässä.

Taisi olla samana päivänä, kun saimme haettua tämän todella kauniin jalkalampun, jonka olin bongannut tori.fi - sivustolta. Olimme aiemmin katsomassa IKEAsta tuotteita, mutta siellä ihan ok lamppu olisi maksanut 80 euroa. Onneksi yksi ihana möi tätä kaunista lamppua parillakympillä, niin saatiin valo, jota olohuoneen sohvalla oli kaivattu.




Iltaisin voi katsella keittiön ikkunasta auringonlaskun värjäämää taivasta. 
Pari postausta lisää vielä tänään, mutta nyt ei jaksa hetkeen istua koneella.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pääsiäisen jälkeinen lenssu

Sitä vain toivoisi, että aivoista tietokoneelle olisi sanelukone, varsinkin kun kaikki hienot ajatukset blogia varten tulevat suihkussa, mut...