Kaurapuuroaamut ovat ihania. Torstailta vai perjantailta on aamukuva. Luonnonkiharat hiukset. Melkein jo matkalla ulos. Reikä sukassa ja reikä oli myös housujen haarovälissä. Kaksikin. Se harmitti. Ne kasvoivat niin, että piti luopua housuista. Olipa kerran lempifarkut. Minä ja farkut ei vain sovita yhtään. We don't match. Aina voi toki ostaa uusia, mutta tuskin samanlaisia löytynee. Luultavasti ovat yli kymmenen vuoden takaa kaupasta, jota ei ole enää olemassa.
Kävin torstaina hankkimassa toisen rokotuksen messukeskuksen rokotuspisteessä. Mietin, jospa ne rokotukset kohta loppuisi ja messukeskus tulisi taas täyteen ohjelmaa ja messuja, joissa käydä. Jännää, miten se voi muuntautua niin paljon. Messujen aikana se ei ole vain pitkä käytävä ja iso halli, vaan täynnä kaikkea kivaa ja vaikuttaa paljon suuremmalta lukuisine standeineen, joissa on esittelijöitä ja tuotteita ties mistä kaikkialta. Kävin keskiviikkona lääkärissä puhumassa allergia-asiaa ja saan joku päivä kotiin lähetteen prick-testeihin.
Ihanaa torstaina oli auringonvalo ja pääsi luonnon helmaan. Työpaikassa on monta hyvää puolta ja yksi on se, että se on melkein metsässä koko rakennus.
Mikäs päivä tämä oli. Eilen, lauantai. Juoksin viiteen kilometriin, mutta piti välissä kävellä kolme minuuttia, kun oikealle puolelle kylkeä alkoi pistelemään. Tänään tein lihaskuntotreeniä ja tuntui, ettei ollut edeltävänä päivänä syönyt kovin ravinnerikkaasti, eikä tankannut ennen treeniä kummoisesti. Tuntui, ettei ollut energiaa. Maanantaina juoksin seitsemän kilometriä woohoo!
Torstaina rokotteen antanut hoitaja varoitteli, ettei kannata rehkiä kolmeen päivään, kun nuorilla miehillä on tullut sydänlihastulehdus, kun ovat liian nopeasti rokotteen jälkeen lähteneet taas kuntoilemaan. Noh, torstaina onneksi oli lihakset vielä hieman kipeät maanantain juoksusta. Perjantaina olisin ollut jo ihan valmis kuntoilemaan, mutta piti lököillä sekin päivä. Lauantaina en jaksanut enää odottaa.
Tosin juuri sinä torstaina olisi pitänyt olla seuraava juoksupäivä, mutta minkäs teet. Maanantaina kun juoksin, niin pidin viiden kilometrin kohdalla 45 sekunnin kävelytauon ja juoksin seitsemään kilometriin hammasta purren. Juoksin kuitenkin.
Mietin tällä viikolla ja näin jopa unta siitä, että matkustin ajassa taaksepäin, mutta ne eivät olleet ihan sellaisia menneisyystodellisuuksia, millaisia olisi pitänyt olla. Tänään tuli vastaan päivitys kuuden vuoden takaata, jossa toivoin, että olisipa teleportti. Sitten matkustaisin kaikkialle kameran kanssa ja ottaisin ystäviä mukaan. Kävisin kaukana asuvien ystävien luona usein, ottaisin mukaan ja lähtisimme vaikka Italiaan syömään pizzaa. Unelmoin sellaisesta joka päivä, tosin unelmoin myös siitä, että saisin matkustaa ajassa taaksepäin. Mitäpä tämä kertoo tämänhetkisestä elämästäni niin.
Pähkäilin eilen katsellessani pientä tomaatintaimeani, että toisinaan kasvin pitää tiputtaa huonot lehdet pois kasvattaakseen uusia vahvempia tilalle ihan niin kuin tomaattinikin on tehnyt. Tämä on hyvä vertauskuva myös elämälle joissain asioissa.
Olen lukenut jo hyvän tovin Sophie Kinsellan Hääyöaietta ja tänään kävin Sellon kirjastossa selaamassa/lukemassa Koti ja keittiö - lehden, uuden Fit-lehden sekä uuden KuntoPlus - lehden. Lainasin myös muutaman sarjakuvakirjan ja pari kirjaa. Kävin Prismassa ruokaostoksilla ja suuntasin taas Helsinkiin ja kävin tekemässä löysän voimatreenin, kun ei tänään olisi kovasti napannut, mutta sain kun sainkin tehtyä mm
- levytangolla kyykkyä, käsinostoa ja mavea
- ylätaljalla 20x
- rintalihaslaitteella 20x
- jalkojen lähentäjät + loitontajat 40x
- käsipainoilla hauiskääntöä 20x, ylänostoa 20x, sivuttaisvartalokääntöä 20x
- leveällä kuminauhalla 15x olkapäitä, 15x selkää, 20x sivuvatsajännitettä, 20x alleja
- kahvakuminauhalla 10x10x kyynärpään kiertoa käsi kiinni vartalossa, treenaa olkapäätä
- 20x vatsalihaksia
- 10x alaselkää
- heilutin vähän keppiä ja kiepuin renkaissa
- unohdin venytellä, mutta sen ehtii vielä
Meinasi väsy voittaa, mutta nyt on jälleen vain rento olo, eikä tee enää mieli mennä päikkäreille ennen yöunia. Tulevana viikkona pitää kyllä yhtenä päivänä herätä ihan oikeasti puoli viideltä eikä vain viideltä, kun pitääkin olla vähän yli kuusi jo töissä hymyilemässä silmät ristissä. No aina työpäivän jälkeen voi nukkua tunnin tai parin päikät ja olla virkeä toisena päivänä.
Mutta jees, jospa nyt alan valmistautua yöpuulle ja luen tunnin pari.
Mukavaa alkavaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti