Aurinkoista ja pilvistä, sadetta ja sateen jälkeistä aurinkoa.
Sitä on koko tämä viikko ollut. Vaihtelevaa pilvisyyttä.
Yksi ihana varhainen aamu, kun olin bussissa niin väsynyt, että menin vahingossa pysäkin ohi. Tämä viikko on ollut kummallisen väsynyt muutenkin. Perjantain ja lauantain välisenä yönä nukuin seitsemän tuntia putkeen, kun yleensä herään viideltä, mutta sitten nipistin vielä pari tuntia, koska en aikonut nousta lauantaina kuudelta. Toisaalta tuntuu, että flunssa tekisi tuloaan, koska eilen illalla peiton alla nukkumaan mennessä tuntui niin kylmältä, että olisi pitänyt ottaa kaksi peittoa lisää.
Perjantaina oli sateinen päivä. Kävin Vantaan Ikeassa töiden jälkeen. Lähdin Itäkeskuksen pysäkiltä, sieltäkin kerta ensimmäinen. Nämä kuvat ovat otettu, kun odotin puoli kasin bussia takaisin kohti Helsinkiä. Sateen jälkeen esiin tuleva aurinko on niin kirkas ja raikas. Ja pilvet kerrostuvat ihanasti taivaalla.
Hankin Ikeasta nämä ihanat tuoksukynttilät sekä kädensijalliset lasikahvimukit, jotka osoittautuivat suuremmiksi kuin luulin. Ajattelin, että olisi juuri sen mittainen, että kahvijuoma tulisi piripintaan, mutta yksi kahvijuomista kohoaa korkeammalle suuremman maitovaahdon takia. Näiden lisäksi hankin keltaisen tyynyn sisältöineen sekä pikkuisen maljakon. Melkein meinasi lähteä ihastuttava phalaenopsis-kukkakin matkaan, mutta taulua, jota menin hankkimaan en hankkinut, koska se oli melkein metri kertaa metrin kokoinen ja olisi ollut vaikea kuljettaa bussissa. Ja mietin sen kuvaakin. Pitäisi kai teettää ihan oma taulu jostain omasta kuvasta. En tiedä, mikä niistä olisi kaikkein paras.
Myös sisustukseen kauniisti sopiva harmaa bluetooth-kaiutin jäi hankkimatta, vaikka olisikin kätevä ostos, koska kotona, jos kuuntelen musiikkia, niin kuuntelen aina kuulokkeilla tai en ollenkaan.
Eilen tapasin ystäväni ja kävimme ensin sokoksella. Sovittelin siellä takkia ja hattuja, hanskat jäivät vielä odottamaan ensi kuuta. Olivat kyllä hienot. Sokokselle, kun pääsisi shoppailemaan ihan mitä tahansa, niin tarvitsisi varmaan 2000-5000 euroa rahaa. Siellä olisi kyllä paljon kaikkea kivaa.
Tätä ihanaa pipoa menin hakemaan Sokokselta, kun ihastuin siihen viikko pari sitten, milloin olikaan. Samalla lähti mukaan tämä aivan ihastuttava syyskukkainen huivi, kun taas vaaleanpuna-valkoinen edellinen huivini on enemmänkin keväthuivi. Tämä sopii loistavasti syksyyn. Olisi kyllä huisia omistaa monta eri asustetta, muttei liian monta, mutta joita voisi yhdistellä ihanasti eri asuihin.
Aikamme Sokosta koluttuamme lähdimme kohti Amos Rexiä. Kiersimme Narinkkatorin kautta, kun emme tienneet, missä on sisäänkäynti ja näimme nämä ovet portaineen, jotka tuntuu olevan nähty jossain muuallakin. Mietimme ystäväni kanssa, mihin nuo ovet johtavat tai siis mistä ne tulevat.
Löysimme vihdoin sisäänkäynnin Amos Rexiin, mutta jono oli niin pitkä, että kävimme vihdoin Bubble tea-kojulla, josta ystäväni oli koko kesän puhunut. Bubble tea-koju sijaitsee siis Narinkkatorin Sokoksen puoleisella kulmalla. Oli epäilys maistaa sitä, koska kaveri oli sanonut sitä tosi makeaksi, mutta se oli juuri ihanaa. Siihen sai lisäksi valita erilaisista mauista bitsejä, joista litsi oli tosi nam. Makua muistelin koko museoreissun ajan ja varmasti käyn ostamassa toistekin. Vaikka heti tänään. Sopii kyllä paremmin kesään tai jos haluaa vilvoitusta, koska oli aika viileää sille tuuliselle kelille, mikä jonossa odotellessa oli. Lamput ovat Amos rexistä.
Amos rex oli kyllä todella huikea valospektaakkeli ja aloin miettiä, josko joulupukilta saisi sitä varten lisävuoden museokorttiin. Museokortilla siis pääsin sisään ja mietin siinä, että miksen käytä museokorttia enemmän, koska siitä on niin paljon iloa. Vika on vain siinä, ettei useinkaan tee mieli mennä vain itsekseen museoihin pyörimään, vaikka kävin yksin kyllä Ateneumissa.
Eipä siinä mitään ihmeellistä ole, ystävän tai kaverin kanssa kaikki vain on mukavampaa. Elämysten jakaminen varsinkin.
Musta aukko - huoneesta pääsimme hetken jonottamalla neljän minuutin valonäytökseen, joka oli tosi hieno ja se musiikki siellä oli tosi mahtava! Haluaisin tosissani tietää, mikä kappale siellä soi, koska haluaisin kuulla sen uudelleen. Itämaistyyppistä musiikkia oli muussakin näyttelytilassa, mutta esityksessä oli ehdottomasti paras musiikki. Luulenpa, että menen uudestaan Amos rexiin vielä tänä vuonna ennen kuin ensi vuonna kuulemma näyttely vaihtuu. Näyttely soljui kyllä täydellisesti maan pinnalla oleviin aukkoihin, joita rakennettiin kauan.
Amos rexin jälkeen menimme Suurmarkkinoita kiertämään, jotka sijaitsivat Narinkkatorilla. Ovat siellä tiedon mukaan ensi viikon sunnuntaihin asti. Korukojussa oli monia koruja, jotka olisin halunnut, varsinkin söpöt Starbucks-mukit miellyttivät eniten sekä enkelikello.
Oli nälkä ja piti kyllä syödä jotain suolaista, mutta verensokerin ollessa alhaalla makea vaihtoehto kummasti vetää enemmän puoleensa. Ensi viikolla sitten varmasti syön vähemmän sokeria. Eihän sellaista pitäisi ajatella. Markkinoilla oli kolme vohvelikojua, italialainen ja pari ranskalaista. Kaikki kyllä miellyttivät makuvalikoimallaan.
Saavuimme juuri parahiksi toiseen ranskalaiseen vohvelikojuun, kun sade alkoi yltyä tosi kovaksi. Varpaat ehtivät vähän kastua kenkien läpi ja olenkin miettinyt, että pitäisi hankkia syyskengät, jotka pitäisivät enemmän vettä ja olisivat lämpimämmät kuin Puman kävelykengät, joita olen keväästä asti käyttänyt.
Vohvelin päälle valitsin nutellaa, banaania ja kermavaahtoa. Päälle siroteltiin tomusokeria. Oli herrrkullista. Höpisimme sateen ajan ja jatkoimme Kamppiin ruokaostoksille sen jälkeen. Hankin pitkästä aikaa kukkasiakin; kaksivärisiä terttuneilikoita. Neilikat ovat siitä hyviä leikkokukkia, että ne kestävät pisimpään lakastumatta. Otan niistä kuvan, kunhan tuosta ensin vähän aukeavat.
Tänään pitäisi tai siis ajattelin mennä Habitareen, mutta vähän väsyttäisi. Jospa nukkuisi ensin päiväunet ja lähtisi sen jälkeen. Aurinko paistaa aivan ihanasti ulkona ja päässä tuntuu, että flunssa olisi taas tuloillaan. Voi syksy, kun olet niin ihana.
Ihanaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti