Syksyn tuoksu

Ilma tuoksuu syksyltä. Lehdet havisevat ja tuulee, mutta tuuli on lämmintä ja tervetullutta. Kertoo, että syksy tulee. Alkusyksyn aika. Pääsen aikaisin töistä. Taivas on ihanasti pilvessä. Kannan villatakkia kainalossa ja pääsen bussiin. Matkaan hetken, pysähdyn ja nousen.

Kävin picnicissä hakemassa matkakupin lattea ja päädyin kirjastoon. On torstai (kirjoitin tämän osuuden toestaina kirjastossa) Lehtipäivä. Paljon uusia lehtiä nautittavaa, kuvia ja tekstiä ahmittavana. Kahvin lämpö täyttää ja maista jo sen melkein. Muutaman päivän flunssa on melkein ohi pientä satunnaista köhimistä lukuun ottamatta. Syksyllä niin ihanasti myös kietoutuu kirjaston sisään yli tunniksikin lukemaan rauhassa lehtiä. Ei ole kiire tai malttamattomuus päästä ulos aurinkoon kuin kesällä.

Syksy on ihana. Saa tuntemaan enemmän ja tekemään enemmän. Jopa hajut ja maut tuntuvat voimistuvat. Kosketus tuntuu kauheammalta, niin että sen tosiaan tuntee. Ilmaa on helpompi hengittää. Olo on kevyempi. Ja syyssateet ovat todella ihania.

Lauantai on myös ihana. Katselee, missä läävässä on arkipäivät asunut ja sitten siivoaa joka sipin ja nurkan, käy kierrättämässä viikon aikana kertyneet tavarat ja kämppä on taas mukava olla ja asua. Lauantait ovat muutenkin ihania vaikka sattuukin kulkemaan rytmi arkipäivän mukaan ja herää ennen seitsemää,  muttei silti ole kiire minnekään. Aiemmin ennen kesälomaa aikomuksena oli nauttia jokaisesta kesäpäivädtä täysin siemauksin ja nyt ajattelen niin syksystä ja syksyllä se tosiaan on mahdollista. Kesä tuntuu seisahtuneelta ja syksyllä saa paljon enemmän aikaan.

Vuokrasin eilen pitkästä aikaa kolme uutuusleffaa makuunista, kun sai kolme kympillä neljäksi päiväksi. Vuokrasin Justice Leaguen, Made runnerin ja Dowsizingin, jonka katsoin juuri. On vaikea yksin keskittyä leffaan. Toisinaan laitan jonkun sarjan pyörimään ja voin opiskella saksaa samalla. Kai se on sitä, että tykkää, että on höpötystä taustalla. Leffoihin haluaisin voida keskittyä, mutta yleensä tulee keskityttyäkin seurassa paitsi jos on höpöttäjä seura, niin taas menee puolet leffasta ihan ohi. Silloin ei kannattaisi leffaa katsokaan, kun voi vain höpötellä.

Nyt on leffa katsottu ja voisi lähteä lenkille, jonka jälkeen joku mieletön  kasvonaamio laittamaan nassun hehkeäksi ja rentouttava suihku. Ulkona on niin ihana ilma tällä hetkellä. Syksyn voi haistaa silloinkin, kun ikkuna tai ovi ei ole auki, koska puolet syksyn tuoksusta tulee näkemisestä ja hajumuistoista.

Ihanaa lauantaita!

Syksyn tullen

Viime viikolla kävin pakettiautomaatista hakemassa hyvinvoinnin paketin, jonka olin tilannut hyvinvoinnin.fi:ltä. Paketissa tuli pakurikaakaota, Vahva tyrniöljy+mustaherukkavalmiste eli omegaa, ruskeaa luomusilmämeikkiä, kivan punainen ekohuulipuna, aivan ihana Acorellen rauhoittava vaniljasuihke, ecodentan Coconut hammastahna, Madaran hoitoaine, raakasuklaata sekä neljä kasvonaamiota Laveralta. Aika ihania ovat kaikki, vaikka pakurikaakao oli aika jännä.

Äiti kävi piipahtamassa perjantaina ja oli yötä, kun meni lauantaina risteilylle. Kävimme Americanassa nauttimassa pizzat. Viikonloppusyömingeistä täyttyneenä ajattelin, että jätän ihan oikeasti koeajaksi vehnän, maidon ja sokerin. On sitä paljon muutakin ja korvaavia tuotteita. Toivottavasti jotain edistystä kehossa tapahtuu. Eilen ja edellispäivänä olin kaksi vai kolme tuntia ihan putkeen täynnä, kun olin syönyt vain kanaa ja tuoretta leipää. Tuoreessa leivässä on kuitenkin vehnää ja äidin kanssa herkuttelimme jäätelöllä, jota oli ihan liikaa ja sillä oli ilmavat jälkiseuraukset.

Kruunuvuoren muumikahvilassa viikonloppuaamuna.

Eilen Espresso Housessa viimeiset herkut ennen herkkulakkoa tai pitäisikö sanoa dieetti. Höh, mietin miten kummassa saisin itseni pysymään ruodussa, kun vaikka tiedän, että tulee paha olo tietyistä jutuista, niin silti niiden mausta nauttii hetkellisesti. Pitäisi varmastikin harrastaa lisää liikuntaa, koska se vaikuttaa kylläisyyskeskukseen ja mielihyvähormoneihin.

Miten valita parhaat monista hyvistä. Ihana vesisade täplitti kuin lumihiutaleet puskien lehdet. Ne kimmelsivät ja olivat kauniita. Myöhästyin kuvailujen takia bussistakin, mutta se ei haittaa. Tuli monta ihanan ihanaa kuvaa.

En varmaan ole ainoa, jonka mieli käyttäytyy eri tavalla syksyn tullen. Syksyllä tekee esimerkiksi mieli erilaisia makuja. Kaupassa tänään käydessäni, hakiessani päivittäisiä ruokatarpeita ja eilen mielihaluna ollutta appelsiinimehua (pientä flunssaa toisessa sieraimessa, jospa menisi ohi, kun sarvikuonoakin eli nenäkannua aamulla käytin), mietin että kesällä tekee paljon mieli hedelmiä, mutta nyt kun katselin hevi-osastoa, niin vihannekset tuntuivat vetävän paljon enemmän puoleensa. Eli kesällä tekee mieli raikkaampia ja makeampia makuja, kun taas syksyllä happamampia? Lisäksi tekee mieli syödä enemmän lämmittäviä lämpimiä ruokia, keittoja ja vähän tuhdimpaa.

Viimeksi mainitsin, että olen punaviiniä pitänyt aina syksyn juomana ja kerroin ajatelleeni, että voihan sitä kaikkina vuodenaikoina juoda, mutta kyllä se silti kallistuu enemmän syksyyn. Varsinkin kun miettii sohvan nurkkaa, hyvää kirjaa, vilttiä mukavasti jalkojen päälle ja punaviinilasia käden ulottuville. Se ajatuskin saa kuplimaan sisältäpäin. Siis ajatus sohvan nurkkaan hyvän kirjan kanssa käpertymisestä.

Kaupasta tullessani pois pisaroi vettä, eikä ollut sateenvarjoa eikä sadetakkia, niin satoi vain pisaroita hiuksiin ja kasvoille. Ei sellainen haittaa, kunhan ei vain vilustu. On ihana käydä lämpimässä suihkussa ja vaihtaa kuivat vaatteet päälle. Tuli mieleen siinä kotio kävellessä, kuinka ihanaa olisi jos olisi oma sauna. Sen vain lämmittäisi ja menisi sinne istuksimaan ja tuntemaan, kuinka raukea olotila täyttää ihmisen.

Voin kyllä selvästi sanoa olevani syksyihminen. Olen syntynyt kesän ja syksyn välissä, elokuussa, vaikkei sillä ole mitään väliä, mutta kallistuisin silti enemmän syksyyn, vaikka jotkut sanovat aina, että kesä on paras. Jotkut ihan varmasti tykkäävät myös talvesta. Pitkin kesää on nähnyt ammattilautailijoidenkin löytäneen jostain lunta tai sitten he vain muistelevat, kuinka ihanaa on lasketella ja miettivät, kauanko pitää vielä odottaa, että talvi tulisi. Omat lempivuodenaikani ovat loppukevät ja alkusyksy. Ei liian kuuma, eikä liian kylmä. Myönnän olevani koti-ihminen, että nautin kotona olemisesta, vaikka nautin myös ihmisten seurassa olemisesta vaikka jossain kahvilassa. Jonain päivänä pitäisi hankkia jokin hieno kahvintekomasiina ja tuoda kahvila kotiin.

Syksyllä tulee myös helpommin juotua teetä. En ole kovin kummoinen teenjuoja, mutta unelmoin olevani. En vain osaa juoda teetä, vaikka jotkut voivat juoda teetä ties kuinka monta kertaa päivässä. Tänäänkin otin take away - teen mukaan ja pari teepussiakin, mutta tullessani töihin otin kupin kahvia. Jospa alitajuisesti toivoin, että se kahvi veisi tämänkin flunssan pois ennen kuin se ehtii syttyä. Kerran niin tosiaan kävi, että yksi kahvikupponen hävitti alkavan flunssan. Onhan kahvissa monia terveysvaikutuksia, mutta haluaisin nauttia teetä myös terveydellisten syiden kuin myös sen yhteydessä olevan ajatusmaailman takia. Teetä ja harmoniaa. Kahvi piristää ja tee rauhoittaa, vaikka voivat ne toimia myös toisinpäin. Kahvi osaa myös rentouttaa, erittäin hyvinkin oikeastaan jos tykkää juoda kahvia. Onhan mahdollista myös nukkua kahvin päälle, koska sen piristävä osuus saattaa lyödä vasta 20 minuutin kuluttua. Ilman kofeiinia kahvi onkin unilääkettä, mutta sehän jo tiedettiin.

Syksyssä on vielä myös ihanaa se, että voi hyvällä omallatunnolla jäädä illalla sisälle, kun aurinko ei ulkona nauraa helota, että ulos vain sisältä kökkimästä. Syksyn tullen ja iltojen hämärtyessä on ihana laittaa kynttilät palamaan ja tuomaan tunnelmaa. Syksy tuoksuu erilaiselta kuin kevät. Sateiden takia tuntuu, että syksyinen ilma on ravintorikkaampaa eli helpompi hengittää, muutenkin helpompi hengittää vähän viileämpää ilmaa. Syksyllä voi kerrospukeutua! Kesällä menee kaikkialle vain mekossa, bikineissä ja toppi-sortsi-yhdistelmässä sandaalit läpsyen, kun syksyllä oikeasti voi pukeutua ja tuntea kankaan ihoa vasten lämmittämässä, ihan kuin syleilemässä. Alkusyksy on vielä valoisa ja puiden lehdet vaihtavat väriään ennen kuin putoavat alas. Ihmettelin oikein, kun tässä lähistöllä näin aika paljonkin lehtien putoilleen puista, kun taas toisaalla lehdet pysyvät tiukasti puissa ja vihreinä. Oli ihanaa bulevardilla ratikoilemassa katsella liikennettä odotellessa, miten yläpuolella olevan vaahteran kaikki lehdet olivat muuten vihreiltä, mutta pari senttiä reunoilta oransseja ihan jokainen.

Syksy on ihana.

Syksy

Syksy tuoksuu samalta kuin haikeus.

Maistuu yhtä kitkerältä kuin

sateeseen hukatut kengät.

Kävelyä kotiin sukkasillaan jalkojen kastuessa,

etkä vielä tiedä yöllä nousevasta kuumeesta.

Syksy näyttää samalta kuin Titanicin lähtö satamasta

- liian varhain juhlittu väärää voittoa.

Miltäkö haikeus tuoksuu?

Havuneulasilta, juuri maahan sataneelta sateelta

ja siltä, että aurinko lämmittää sen höyryksi.

Syksy tuoksuu värien vaihtelulta vaahteran lehdissä:

häivähdys makeaa sekoitettuna chilin pehmeyteen

- yhtä aikaa suloista ja kitkerää.

Siltä tuoksuu alkusyksy, kun pilvet

eivät vielä peitä aurinkoa näkyvistä.

Silti se jaksaa paistaa.

Levittää uutta toivoa.

Luontoa, herkuttelua ja hyvinvointia

 

Toinenkin viikko töissä on mennyt aurinkoisissa merkeissä. Tällä hetkellä ulkona on sadellut ja yhtenä päivänä oli 20 astetta. Ihan mukavaa, että alkaa ilma viilentyä, kun on ollut kauan hellettä, vaikken toki talvea kyllä kaipaa. Onko outoa pitää välillä pilvisistä säistä? Pilviset päivät ovat jotenkin ihanan lohduttavia, jos kukaan ymmärtää, mitä sillä ajan takaa. Ne ovat kuin syli, johon voi kietoutua sykkyrään, hengittää vapaasti ja olla vain. Ja sateisella ilmalla maa märkänä on kiva lähteä kävelylle, vaikka kengät ja varpaat vähän kastuisivatkin.

Työmatka-aamut ovat auringontäyteisiä.

Super hienon aloituksen päivään sain uudesta kivasta Voima-kahvilassa, Roots-kahvilan uudessa sisaruksessa, jossa pääsin vihdoin ja viimein käymään ennen työpäivän alkamista. Onneksi se aukeaa kahdeksalta. Nautin siellä ihanan kahvismoothien ja otin latten mukaan. Oli kyllä supertäynnä masu, mutta mieli keveä ja iloinen, hyvä tapa aloittaa päivä ennen iltavuoroa töissä ♡

Luonto ♡

Perjantaina ei ollut aamusmoothieaineksia kotona, joten ostin kaupasta matkalla töihin. Smoothie, uunituore dallas-pulla (en vain voinut vastustaa) ja työpaikalle päästyä kahvia pöllömukiin. Perjantaipulla pitää olla. Tai perjantaipuska. Perjantaipizza. 2/3 valitsin.

Näytin tätä pilvikuvaa muutamalle ja yksi ystäväni kertoi kertoessani, mitä kuvia näen tässä, että ilmiön nimi on pareidolia. Itse kutsuisin sitä hyväksi hahmotuskyvyksi ja mielikuvitukseksi. Pareidolia on kognitiivinen vinouma, jossa epämääräiset ja satunnaiset aistihavainnot muokkaantuvat yksilön mielessä selkeiksi ja merkityksellisiksi. Sain tästä kuvasta hahmotettua sydämen ja ketun, jonka sieraimista tulee savua. Ajattelin, että voisin piirtää siitä selkeän kuvan jonain päivänä. Enkä sano, että jonain päivänä, kun ei sada, koska sateiset päivät ovat tosi oivallisia taiteen tekemiseen ja kaikenlaiseen näpertelyyn.

Uusi ihana kassini käytössä. Sportamorelta tilasin.

Perjantaina työvuoron jälkeen kävin Espresso Housen kahvilassa. Söin vähän liikaa makeaa sinä päivänä, mutta so what. Olin perjantaiherkkuni ansainnut. Ensi viikolla jos oikeasti parantaisi, liikkuisi enemmän, söisi terveellisemmin jne.

Eilen tapasin ystäväni ja hyvän tovin vietettyämme Roasbergissa suuntasimme kävellen Kruunuvuoren kautta kohti kotia. Ystävä näytti sovelluksen, joka on ruoanpelastuspalvelu, josta näkyy lähimmistä ravintoloista ja kahviloista tarjouksia. Kun sen on ostanut, niin sovellus kertoo, mihin mennessä voi hakea ostamansa annoksen. Ostin pari munkkirinkilää ja pari piispanmunkkia mukavaan yhteishintaan ja hain ne Kruunuvuoren muumikahvilasta, josta olen mennyt monta kertaa kävellen ja ratikalla ohi ja pääsin vihdoin sielläkin käymään, kun on tämä kahvilakäyntitavoite. Moomin cafessa sai piirtää vieraskirjaan tai kertoa terveisensä ja piirsin Nipsun, kun kaksi kirjaa oli jo muumipeikkoja täynnä ja muumeissa tosiaan on muitakin hahmoja kuin tämä yksi, jonka ympärille suuri osa tarinoita tuntuu rakentuvan, vaikka eihän se välttämättä ole totta, että Muumipeikko olisi päähenkilö. Vai onko? Anyway Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Sovellus avartaa huikeasti jälleen maailmaa tai ainakin omaa kotikaupunkia ja voi löytää uusia paikkoja samalla, kun saa masun täyteen tai herkuteltua.

Kävimme ystäväni kanssa muumikahvilan jälkeen ruokakaupassa hakemassa tarvittavat tavarat aamusmoothieta varten, kun olen viimeiset pari aamua syönyt puuroa, sekä sen jälkeen Alkossa hakemassa pullon viiniä, syrahia. Alkossa mietin ääneen, että kuulostaa varmasti epäilyttävältä tai hassulta, jos joskus ohikulkija kuulee vain osan keskusteluista. Minäkin viinakaupassa hihkuin ystävälleni, että "tämä on oikea paratiisi!" tarkoittaen kielellistä ja kuvallista paratiisia. Kaikki hienot etiketit, nimet ja adjektiivit saavat minut hykerryksiin sisältäpäin. Olen jonkin aikaa ajatellut, että sitten, kun olisi vähän rikkaampi ja isompi asunto, niin voisi ostaa kaunein etiketein ja hyvin adjektiivein varusteltuja viinipulloja odottamaan sopivia päiviä hienoon viinitelineeseen keittiön pöydälle. Tuli juuri mieleen, miten viiniä ei ole ennen juonut kesällä, vaan jotenkin se on ollut hämärtyvän syksyn nautiskelujuoma, mutta kyllähän se voisi olla koko vuoden hyvä aina välillä nauttia lasi tai pari.

Olen tosi iloinen, että vihdoin, kun olen vähän vanhempi (mukamas) niin ihoni alkaa vihdoin ymmärtää, ettei ole enää teini-iässä, koska siitä on oikeasti yli kymmenen vuotta. Oikeastaan teini-ikäisenä oli suhteellisen hyvä iho. Vasta vanhempana iho on alkanut reagoida enemmän kaikkeen epäterveelliseen, mitä syö ja pahin reaktio tulee leivonnaisista, joissa yhdistyy kolme "pahaa" eli vehnä, maito ja sokeri. En tiedä, miksi se kombo tuottaa epäpuhtauksia, kun vaikka sokeri pelkästään tai maito ja vehnä pelkästään eivät sitä tee. Viimeisen vuoden tai oikeastaan puolen vuoden aikana iho on kuitenkin reagoinut vähemmän. En tiedä, johtuuko se paremmista elämäntavoista, että olen oikeasti jättänyt vehnän ja maidon nauttimisen mahdollisimman vähälle (siis miten kahvi kahviin tarkoitetulla kauramaidolla voikaan maistua paremmalta kuin lehmänmaitoon sekoitettu!) ja on vähemmän tukkeutunut olo kuin ennen. Veden juonti on vähän vaikeaa toisinaan töissä, mutta yritän paikkailla sitä illalla.

Tällä viikolla on kyllä jäänyt kuntoilu aika vähille, vain yhteen kertaan, koska vieläkin työrytmiin paluu on väsyttänyt iltaisin ja sitten on alkanut syödä enemmän pullaa ja jäätelöä ja kahvia vaikka viimeksi juuri ajattelin, että tällä viikolla pitää palautua ruotuun. Voiko keho vieläkin reagoida muuttuneeseen päivärytmiin, jopa kaksi viikkoa? Joka päivä on ajatellut, että pitää lähteä salille tai lenkille illalla, mutta on vain laiskottanut ja väsyttänyt ja ihan varmasti olen nukkunut ainakin yhdet päikkärit tällä viikolla ja yhtenä päivänä sain nukuttua kahdeksan tuntia yöllä, mutta muina öinä kuusi tuntia. Toisaalta lomaan verrattuna on ollut paljon enemmän sosiaalisuutta, hymyilyä, nauramista, aivojumppaa. Ja iltaisin on varmaan vain halunnut olla stressittömässä tilassa.

Olen myös jonkin aikaa syönyt Nutricuren Great skin - tuotetta, joka sisältää mm. kollageenia ja biotiinia. Lisäksi syön omegaa päivittäin. Tilasinkin lisää omegaa hyvinvoinnin verkkokaupasta. Se, mikä oikeasti vaikuttaa tällä hetkellä ihon hyvinvointiin on tietysti arvoitus, vain arvailujen varassa, mutta kannattaa varmasti jatkaa samaan malliin ja yrittää vain parantaa mahdollisuuksien mukaan. Pitäisi käydä salilla ja lenkillä vaikka laiskottaisikin, koska sen jälkeen on aina parempi, pirteämpi olo ja on kiitollinen itselleen, että tuli käytyä, eikä pistäisi laiskotusta syyksi olla menemättä.

Sen pidemmittä puheitta mukavaa sunnuntaita!

Synttärireissu Vallisaareen

Ystäväni halusi viettää syntymäpäivän kanssani, mikä oli ihan huippua häneltä. Laitoin hiukseni ojoon kotona ja laitoin mustavalkoraidallisen synttärimekon päälleni. Aloitimme aamiaisella Rootsissa kymmenen jälkeen. Aamupala oli herkullista kuten aina. Höpöttelimme ja heräilimme siellä hetken, kunnes lähdimme Sörnäisiin ja kohti Kauppatoria.

Sitä ennen maistoimme kuitenkin Kombutchaa, jota sai kätevästi hanasta. Maistoimme molemmat Green Senchaa, kun molemmilla on jonkinlainen outo tunne inkivääristä, jota oli kahdessa muussa. Skoolasimme siis syntymäpäivää kombutchalla ja lähdimme kohti kauppatoria. 

Lähdimme aivan Suomenlinnaan lähtevän laiturin viereisestä laiturista. Sieltä tuli ensin esiin suurempi laiva, joka olisi mennyt Isosaareen, joka käväisi hetken mielessä, mutta olimme päättäneet mennä Vallisaareen, joten suuntasimme sinne pienellä paatilla. Ainakin voi sanoa tänä kesänä olleensa veneilemässä. Tavallaan.

Kauppatorin satamassa oli ihan älyn iso laiva, Silver Spirit, mistä mahtaakaan olla tullut ja minne menossa. Nyt annan kuitenkin vain kuvien puhua puolestaan eli seuraa kuvapläjäys Vallisaaresta. Oli paikoin lämmintä ja aurinkoista, välillä kävi pilvessä ja pienesti ripottelikin. Vallisaaressa oli kaksi puolta, toisen puolen nimi on Kuninkaansaari, ja kolmasosa saaresta sellainen, johon ei ollenkaan pääse, mutta vietimme siellä muutaman tunnin. Plussaa superkätevistä kuivakäymälöistä. Ja todella jännittävää kasvillisuutta saarella oli. Sekä samanlaisia "hobittitaloja" kuin Suomenlinnassakin. Vallisaari on ilmeisesti ollut armeijan tukikohta tai vastaava. Aivan upea saari kyllä!

Ystäväni antoi kaiken lisäksi myös lahjaksi suklaata, kahvia ja viinipullon. Tultuamme saarelta kävimme hakemassa Ristoranten pizzat S-kaupan Herkusta ja suuntasimme ratikalla kohti kämppääni. Katselimme Wall-E - leffan, jonka olin hankkinut omakseni, mutta katsonut viimeksi vuosia sitten. Jaoimme viinipullon puokkiin ja herkuttelimme pizzalla. Höpöttelimme ja katsoime 1,5 elokuvaa, kunnes ystävä lähti kotiin ja mie nukkumaan. Alkoi jo väsyttääkin. Google maps kertoi, että kävelykilometrejä on kertynyt kymmenen kilometriä.

Tänään nautin aamiaisen jälkeen kalkkunaleivän ja vähän liian makean kahvijuoman Robert's Coffeessa sekä kävin kirjastossa lukemassa muutaman lehden. Sen jälkeen salilla. Pitäisi nyt jatkaa arkirutiinin lomassa kunnolla saliutumista ja tiedostaa, ettei tarvitse ostaa herkkuja. Ei olekaan tarvinnut, kunhan töissä on ollut suklaata tarjolla. No uutta viikkoa kohti!

Toivottavasti siitä tulee mahtava!

Hyvää yötä!